Moninainen YAMK ja uraohjaus -tilaisuus kiinnosti laajasti YAMK-toimijoita

Marraskuisena maanantaina lähemmäs 80 osallistujaa 20 ammattikorkeakoulusta kokoontui webinaariin liittyen YAMK-opiskelijoiden uraohjaukseen. Heistä suurin osa työskentelee joko YAMK-opetuksen tai ohjauksen parissa. Myös kehittämisestä ja laatuasioita vastaavia oli mukana.

Kahden hankkeen yhteinen ponnistus

Webinaari toteutettiin AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön- ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä. AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke toteuttaa hankkeen aikana (1.9.2018-30.4.2021) kolme valtakunnallista uraseurantakyselyä ja luo valtakunnallisen toimintamallin kyselyn toteutukseen, tulosten raportointiin sekä levittämiseen. Uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, ohjaustyössä, opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä myös hakumarkkinoinnissa. Tavoitteena ovat myös sekä alumnitoimijoiden verkoston että uraseurantaverkoston rakentaminen. Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeessa (1.9.2019-31.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja ohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa. Hankkeen kantavana ajatuksena on ohjausajattelun ja ohjauskulttuurin muutos, joka perustuu tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistamiseen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittämiseen sekä tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ohjaustyön kehittämisessä.

 Uraohjauksen teoriaa ja uraseurannan tuloksia

Uraohjaukseen liittyen Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen puolesta esiteltiin Tomlinsonin (2017, ks. myös Penttinen 2020) työllistymispääomat: Identiteettipääoma, Inhimillinen pääoma, Kulttuurinen pääoma, Psykologinen pääoma sekä Sosiaalinen pääoma. Työllistymispääomat kuvaavat niitä resursseja, joita opiskelijan ja työssä olevan on hyvä pohtia omaa uraansa suunnitellessaan. Identiteettipääoma liittyy käsitykseen itsestä ja omista vahvuuksista. Nykyisen osaamisperustaisen ajattelun mukaisesti puhutaan osaamisidentiteetistä, joka on dynaamisempi käsite ja ottaa huomioon jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen läpi työuran. Inhimillinen pääoma tarkoittaa koulutuksesta saatavaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä eli tutkintoa, joka usein tarvitaan osoittamaan kelpoisuus ammattiin. Kulttuurinen pääoma viittaa omaan alaan, alan käsitteistöön ja tapaan toimia alalla. Käyttäytymisen koodit opitaan ja niitä vahvistetaan yleensä opintojen, työelämäläheisten oppimistehtävien ja työssä toimimisen myötä. Psykologinen pääoma on muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Työelämän murros, oman paikan löytämisen epävarmuus ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin työelämässä vaativat resilienssiä. Sosiaalista pääomaa saavutetaan moninaisissa ryhmissä, työelämän ja organisaatioiden kanssa verkostoitumisessa. Verkostot tarjoavat näkymiä valintoihin ja vaihtoehtoisiin työuran polkuihin.

Uraseurantakyselyn tuloksista nostettiin YAMK-valmistuneiden tuloksia. YAMK-tutkinnon suorittaneista 84 % on vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisyys vaihtelee jonkin verran koulutusaloittain. Tyytyväisyys on suurempaa, kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla, mutta työnantajien arvostuksen osalta tilanne on toinen. YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan vähemmän (72 %), kuin AMK-tutkinnon suorittaneet (83 %). Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Tutkinnon arvostusta voi peilata siihen, mitä tutkinnon suorittaneet ovat kokeneet sen vaikuttaneen työurallaan.

Syksyn 2020 kyselyssä 2015 valmistuneille oli mukana erillisiä työuraa koskevia väittämiä YAMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-opinnoissa työn ja opintojen kytkeminen toisiinsa antaa mielekkyyttä ja lisäarvoa. Tutkinnon suorittaneista 88 % pystyi hyödyntämään työelämässään saamista osaamista hyvin opinnoissaan. Ammatillinen itseluottamus oli lisääntynyt 87 %:lla vastanneista. Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa. 79 %:n asema työmarkkinoilla on parantunut tutkinnon suorittamisen jälkeen (parhaiten tekniikan alalla ja tradenomiksi/YAMK valmistuneilla). Uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen oli saanut 65 % vastaajista (parhaiten toteutunut nuoremmilla ikäluokilla). Vastanneista 72 % oli edennyt asiantuntijaurallaan ja 53 % oli edennyt johto- tai esihenkilötehtäviin/-tehtävissä.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä tärkeimmät viisi osaamista, joita tarvitaan nykyisessä työssä ovat: oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia ja omaksua uutta. Parhaiten YAMK-opinnot valmistivat näistä oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä kykyyn oppia ja omaksua uutta. Sen sijaan YAMK-opinnot tarjosivat huonommin valmiuksia stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin sekä vuorovaikutus ja neuvottelutaitoihin.

Pienryhmissä pohdittiin YAMK-uraohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Pohjustusten jälkeen siirryttiin miettimään uraohjausta pienempiin työryhmiin, joissa ratkottiin kysymystä ”Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat?” kolmen erilaisen ja eri koulutusaloilla (Sote, Tekniikka, Tradenomi) opiskelevan YAMK-persoonan kautta. Persoonat oli rakennettu hyödyntäen uraseurantakyselyn tuloksia sekä tietoa YAMK-opiskelevien taustoista kuten motivaatiosta hakeutua YAMK-opintoihin. Aluksi tutustuttiin persooniin ja siihen, mikä heissä kiinnitti erityisesti huomiota. Kysymystä tarkasteltiin ensin uraohjaustarpeiden kautta ja sen jälkeen mietittiin, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan tällä hetkellä, mitä kehitettävää olisi ja miten tulevaisuus tulisi ottaa huomioon.

Ryhmissä nousi esiin, että uraohjauksen tarve YAMK-opiskelijoiden keskuudessa vaihtelee; toiset eivät tarvitse erityistä ohjausta ja toiset taas hyvinkin paljon. Henkilökohtaiset keskustelut (kehityskeskustelut) samoin kuin ryhmäkeskustelut sekä opintojen alussa, opintojen aikana sekä myös opintojen lopussa ovat tarpeen. Usein henkilöillä on useita erilaisia urasuuntautumisvaihtoehtoja, joista halutaan keskustella. YAMK-uraohjauksessa hyödynnetään usein samoja keinoja kuin perustutkintoa suorittavien keskuudessa eli alumnien vierailuja, mentorointia, vertaistutorointia, henkilökohtaisia tapaamisia, hankkeita, kv-vaihtoa, erilaisia digitaalisia työkaluja, uraopintoja. Yleisesti työelämäläheisyyttä ja työelämäyhteistyötä tulee edelleen lisätä. YAMK-opiskelijoiden kohdalla tulee ohjauksessa huomioida heidän koko elämäntilanteensa. YAMK-opiskelijoiden kannalta verkostoilla ja verkostoitumisella myös toisten opiskelijoiden kanssa on suuri merkitys urasuunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. YAMK-opiskelijoilla yksi uraa ohjaava tärkeä asia on opintojen suunnittelu ja erityisesti opinnäytetyön merkitys tulevan uran kannalta. Pienryhmissä nousi esiin myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen tarve ja sen erityisluonne. Heillä haasteena on usein työelämän huono tuntemus ja kielitaito.

Selkeästi esiin nousi myös, että YAMK-toimijat kokevat tarvitsevansa yhteistä foorumia, jossa voivat keskustella myös valtakunnallisesti tutkintoon liittyvistä asioista ja YAMK-opiskelijoiden erityistarpeista sekä jakaa hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken.

Tilaisuuden materiaalit ja pienryhmien keskustelua koottiin oheiselle Padlet-alustalle.

Hankkeiden tulevia tapahtumia

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on toiminut teematoimittajana UAS Journalin tämän vuoden viimeisessä numerossa 4/2020. Teema ”Työelämätieto käyttöön” liittyy työelämätiedon hyödyntämiseen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Mukaan on saatu myös YAMK-tutkintoon liittyviä artikkeleja. Teemanumero ilmestyy 9.12.2020. Hankkeen loppuseminaarissa 17.3.2021 tullaan käsittelemään myös YAMK-tutkintoon liittyviä teemoja.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa tullaan keväällä 2021 julkaisemaan pilottien kehittämistyöstä ja tuloksista sekä uraohjauskoulutuksesta kaksi julkaisua. Lisäksi hanke järjestää 24.3.2021 valtakunnallisen uraohjauspäivän, jonka ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla.

 Lähteet

Penttinen, L. (2020). Ura- ja työllistymisvalmiuksien tukeminen opintopolulla. Zoomi-hankkeen verkostotapaaminen 12.6.2020.

Tomlinson, M. (2017). Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education + Training. Volume 59, Issue 4.

Tämä sama teksti julkaistaan myös Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen blogissa.

Blogin kirjoittajat:
Taina Kilpinen, Laurea AMK,
Leena Nikander, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Anne Rouhelo, Turku AMK

 

Vastaa