Nöjda studerande ger engagerade alumner

Mia Ingman, chef för externa relationer på Arcada och Isabella Alén som fungerar som Novias alumnkoordinator har tillsammans på Arenes hemsida skrivet en text om hur man bygger upp en lyckad alumnrelation.

”En lyckad alumnrelation börjar redan under studietiden med en nöjd studerade, att studerande har en positiv studieupplevelse. En nöjd studerande är en av de viktigaste grundstenarna för en lyckad alumnrelation senare. Det emotionella bandet utvecklas under studietiden och det är viktigt att alumnen känner sig stolt över sin utbildning.”

I texten tar man också upp om hur alumnernas intresse för yrkeshögskolan kan variera genom livet.

”Engagemanget kan öka med tiden, det kan också gå i vågor beroende på alumnens livssituation. Vanligen är alumnen till en början intresserad av att gå på alumnträffar, bygga sitt professionella nätverk, fortbilda sig, fungera som arbetslivskontakt och erbjuda praktik eller jobb på basen av behov och intressen. Senare efter en längre tid i arbetslivet ställer alumnen kanske upp som gästföreläsare eller mentor.”

Du kan läsa hela texten här http://www.arene.fi/ajankohtaista/nojda-studerande-ger-engagerade-alumner/

Alumnit suunnannäyttäjinä

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeesta on jalostunut valtakunnallinen alumnitoimijoiden verkosto. Verkoston tarkoituksena on tukea alumnitoimijoita työssään ja tuoda alumnitoiminnan tärkeyttä esiin valtakunnallisesti. Verkoston toimintaa tukeva ja ohjaava työryhmä tapasi Arenen edustajat lokakuussa ensimmäisen valtakunnallisen alumnikuukauden kynnyksellä. Tapaamisessa sovittiin mm. alumnitoimintaa käsittelevän blogisarjan kirjoittamisesta. Lokakuun lopulla ilmestyneen ensimmäisen blogikirjoituksen otsikko oli: Alumnit suunnannäyttäjinä. Blogiteksti sai innoituksensa aiheesta ”alumni antaa”.  Voit tutustua blogipostaukseen Arenen sivuilla.

Jatkoa alumnitoiminnan blogisarjaan on tulossa ennen joulua, kun Mia Ingman Arcadasta sekä Isabella Alén Noviasta kirjoittavat blogin otsikolla: Nöjda studerande ger engagerade alumner.

Lue lisää alumnitoimijoiden verkostosta uraseurannat.fi sivustolta.

Moninainen YAMK ja uraohjaus -tilaisuus kiinnosti laajasti YAMK-toimijoita

Marraskuisena maanantaina lähemmäs 80 osallistujaa 20 ammattikorkeakoulusta kokoontui webinaariin liittyen YAMK-opiskelijoiden uraohjaukseen. Heistä suurin osa työskentelee joko YAMK-opetuksen tai ohjauksen parissa. Myös kehittämisestä ja laatuasioita vastaavia oli mukana.

Kahden hankkeen yhteinen ponnistus

Webinaari toteutettiin AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön- ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä. AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke toteuttaa hankkeen aikana (1.9.2018-30.4.2021) kolme valtakunnallista uraseurantakyselyä ja luo valtakunnallisen toimintamallin kyselyn toteutukseen, tulosten raportointiin sekä levittämiseen. Uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, ohjaustyössä, opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä myös hakumarkkinoinnissa. Tavoitteena ovat myös sekä alumnitoimijoiden verkoston että uraseurantaverkoston rakentaminen. Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeessa (1.9.2019-31.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja ohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa. Hankkeen kantavana ajatuksena on ohjausajattelun ja ohjauskulttuurin muutos, joka perustuu tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistamiseen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittämiseen sekä tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ohjaustyön kehittämisessä.

 Uraohjauksen teoriaa ja uraseurannan tuloksia

Uraohjaukseen liittyen Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen puolesta esiteltiin Tomlinsonin (2017, ks. myös Penttinen 2020) työllistymispääomat: Identiteettipääoma, Inhimillinen pääoma, Kulttuurinen pääoma, Psykologinen pääoma sekä Sosiaalinen pääoma. Työllistymispääomat kuvaavat niitä resursseja, joita opiskelijan ja työssä olevan on hyvä pohtia omaa uraansa suunnitellessaan. Identiteettipääoma liittyy käsitykseen itsestä ja omista vahvuuksista. Nykyisen osaamisperustaisen ajattelun mukaisesti puhutaan osaamisidentiteetistä, joka on dynaamisempi käsite ja ottaa huomioon jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen läpi työuran. Inhimillinen pääoma tarkoittaa koulutuksesta saatavaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä eli tutkintoa, joka usein tarvitaan osoittamaan kelpoisuus ammattiin. Kulttuurinen pääoma viittaa omaan alaan, alan käsitteistöön ja tapaan toimia alalla. Käyttäytymisen koodit opitaan ja niitä vahvistetaan yleensä opintojen, työelämäläheisten oppimistehtävien ja työssä toimimisen myötä. Psykologinen pääoma on muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Työelämän murros, oman paikan löytämisen epävarmuus ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin työelämässä vaativat resilienssiä. Sosiaalista pääomaa saavutetaan moninaisissa ryhmissä, työelämän ja organisaatioiden kanssa verkostoitumisessa. Verkostot tarjoavat näkymiä valintoihin ja vaihtoehtoisiin työuran polkuihin.

Uraseurantakyselyn tuloksista nostettiin YAMK-valmistuneiden tuloksia. YAMK-tutkinnon suorittaneista 84 % on vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisyys vaihtelee jonkin verran koulutusaloittain. Tyytyväisyys on suurempaa, kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla, mutta työnantajien arvostuksen osalta tilanne on toinen. YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan vähemmän (72 %), kuin AMK-tutkinnon suorittaneet (83 %). Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Tutkinnon arvostusta voi peilata siihen, mitä tutkinnon suorittaneet ovat kokeneet sen vaikuttaneen työurallaan.

Syksyn 2020 kyselyssä 2015 valmistuneille oli mukana erillisiä työuraa koskevia väittämiä YAMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-opinnoissa työn ja opintojen kytkeminen toisiinsa antaa mielekkyyttä ja lisäarvoa. Tutkinnon suorittaneista 88 % pystyi hyödyntämään työelämässään saamista osaamista hyvin opinnoissaan. Ammatillinen itseluottamus oli lisääntynyt 87 %:lla vastanneista. Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa. 79 %:n asema työmarkkinoilla on parantunut tutkinnon suorittamisen jälkeen (parhaiten tekniikan alalla ja tradenomiksi/YAMK valmistuneilla). Uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen oli saanut 65 % vastaajista (parhaiten toteutunut nuoremmilla ikäluokilla). Vastanneista 72 % oli edennyt asiantuntijaurallaan ja 53 % oli edennyt johto- tai esihenkilötehtäviin/-tehtävissä.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä tärkeimmät viisi osaamista, joita tarvitaan nykyisessä työssä ovat: oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia ja omaksua uutta. Parhaiten YAMK-opinnot valmistivat näistä oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä kykyyn oppia ja omaksua uutta. Sen sijaan YAMK-opinnot tarjosivat huonommin valmiuksia stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin sekä vuorovaikutus ja neuvottelutaitoihin.

Pienryhmissä pohdittiin YAMK-uraohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Pohjustusten jälkeen siirryttiin miettimään uraohjausta pienempiin työryhmiin, joissa ratkottiin kysymystä ”Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat?” kolmen erilaisen ja eri koulutusaloilla (Sote, Tekniikka, Tradenomi) opiskelevan YAMK-persoonan kautta. Persoonat oli rakennettu hyödyntäen uraseurantakyselyn tuloksia sekä tietoa YAMK-opiskelevien taustoista kuten motivaatiosta hakeutua YAMK-opintoihin. Aluksi tutustuttiin persooniin ja siihen, mikä heissä kiinnitti erityisesti huomiota. Kysymystä tarkasteltiin ensin uraohjaustarpeiden kautta ja sen jälkeen mietittiin, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan tällä hetkellä, mitä kehitettävää olisi ja miten tulevaisuus tulisi ottaa huomioon.

Ryhmissä nousi esiin, että uraohjauksen tarve YAMK-opiskelijoiden keskuudessa vaihtelee; toiset eivät tarvitse erityistä ohjausta ja toiset taas hyvinkin paljon. Henkilökohtaiset keskustelut (kehityskeskustelut) samoin kuin ryhmäkeskustelut sekä opintojen alussa, opintojen aikana sekä myös opintojen lopussa ovat tarpeen. Usein henkilöillä on useita erilaisia urasuuntautumisvaihtoehtoja, joista halutaan keskustella. YAMK-uraohjauksessa hyödynnetään usein samoja keinoja kuin perustutkintoa suorittavien keskuudessa eli alumnien vierailuja, mentorointia, vertaistutorointia, henkilökohtaisia tapaamisia, hankkeita, kv-vaihtoa, erilaisia digitaalisia työkaluja, uraopintoja. Yleisesti työelämäläheisyyttä ja työelämäyhteistyötä tulee edelleen lisätä. YAMK-opiskelijoiden kohdalla tulee ohjauksessa huomioida heidän koko elämäntilanteensa. YAMK-opiskelijoiden kannalta verkostoilla ja verkostoitumisella myös toisten opiskelijoiden kanssa on suuri merkitys urasuunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. YAMK-opiskelijoilla yksi uraa ohjaava tärkeä asia on opintojen suunnittelu ja erityisesti opinnäytetyön merkitys tulevan uran kannalta. Pienryhmissä nousi esiin myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen tarve ja sen erityisluonne. Heillä haasteena on usein työelämän huono tuntemus ja kielitaito.

Selkeästi esiin nousi myös, että YAMK-toimijat kokevat tarvitsevansa yhteistä foorumia, jossa voivat keskustella myös valtakunnallisesti tutkintoon liittyvistä asioista ja YAMK-opiskelijoiden erityistarpeista sekä jakaa hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken.

Tilaisuuden materiaalit ja pienryhmien keskustelua koottiin oheiselle Padlet-alustalle.

Hankkeiden tulevia tapahtumia

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on toiminut teematoimittajana UAS Journalin tämän vuoden viimeisessä numerossa 4/2020. Teema ”Työelämätieto käyttöön” liittyy työelämätiedon hyödyntämiseen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Mukaan on saatu myös YAMK-tutkintoon liittyviä artikkeleja. Teemanumero ilmestyy 9.12.2020. Hankkeen loppuseminaarissa 17.3.2021 tullaan käsittelemään myös YAMK-tutkintoon liittyviä teemoja.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa tullaan keväällä 2021 julkaisemaan pilottien kehittämistyöstä ja tuloksista sekä uraohjauskoulutuksesta kaksi julkaisua. Lisäksi hanke järjestää 24.3.2021 valtakunnallisen uraohjauspäivän, jonka ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla.

 Lähteet

Penttinen, L. (2020). Ura- ja työllistymisvalmiuksien tukeminen opintopolulla. Zoomi-hankkeen verkostotapaaminen 12.6.2020.

Tomlinson, M. (2017). Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education + Training. Volume 59, Issue 4.

Tämä sama teksti julkaistaan myös Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen blogissa.

Blogin kirjoittajat:
Taina Kilpinen, Laurea AMK,
Leena Nikander, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Anne Rouhelo, Turku AMK

 

Mitä uraseurantatieto tarjoaa amkien ulkopuolelle? Syksyn webinaareissa keskusteltiin uraseurantakyselystä ja muista tiedonkeruista 

Vastaako ammattikorkeakouluista valmistuneiden tiedot ja taidot nykypäivän työelämän tarpeita? Ovatko valmistuneet tyytyväisiä saamaansa koulututukseen oman työuran kannalta, entä ovatko he koulutustaan vastaavissa töissä?Ammattikorkeakouluista valmistuneilta kerätty uraseurantatieto vastaa mm. näihin kysymyksiin. Uraseurantatieto on arvokasta ammattikorkeakoulujen lisäksi mm. työmarkkina- ja opiskelijaedunvalvontatoimijoille, opinto- ja uraohjauksen parissa toimiville sekä erilaisille alueellisille toimijoille, kuten ELY-keskuksille.  

Webinaareissa tietoa amkien uraseurannasta ja aikaisempien kyselyjen tuloksista 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke järjesti kolme liki samansisältöistä AMKista työelämään – mitä uraseurantatieto kertoo? -webinaaria, jotka oli suunnattu sidosryhmille Kahden ensimmäisen tilaisuuden kohderyhmänä oli liittojen ja järjestöjen edustajat. Viimeinen tilaisuus oli ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Webinaarit keräsivät yhteensä lähes 150 kuulijaa ja keskustelijaa. 

Webinaareissa tarjottiin tietoa amkien uraseurannasta ja aikaisempien uraseurantakyselyjen tuloksista. Etenkin liittojen edustajilta kysyttiin, miten uraseurantakyselyn tuottama tieto täydentää muita tiedonkeruita, kuten esimerkiksi työmarkkinatoimijoiden keräämien jäsenkyselyiden tuottamaa tai TE-palveluiden hallinnoimaa tietoa. Kyselyn sisältö ja aikaisempien vuosien tulokset herättivät kiinnostusta. Amksektorien edustajia kannustettiin käyttämään tietoa entistä paremmin ja monipuolisemmin. 

Webinaarin aluksi hankkeen projektipäällikkö Satu Helmi kuvasi, miten ja miksi tietyt kysymykset on uraseurantakyselyyn valikoituneet. Hän avasi myös, mitä muutoksia kyselyyn on tehty ja miksi kyselylomaketta on kyselykierrosten välissä muutettu. Yksi tärkeimmistä muutoksista on YAMKkysymyspatteristo, jota nyt päättyneellä kyselykierroksella testataan.  

Ensimmäisessä ja kolmannessa webinaarissa aikaisempien vuosien uraseurantakyselyjen tuloksia avasi Oulun ammattikorkeakoulun Ismo Kinnunen, toisessa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Tina Lauronen. Kinnunen ja Lauronen avasivat esityksissään erityisesti ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä, tyytyväisyyttä suorittamaansa tutkintoon sekä alueellista sijoittumista valmistumisajankohtana ja viisi vuotta sen jälkeen. 

Eri tiedonkeruut täydentävät toisiaan  

Uraseurantakyselylomaketta suunniteltaessa pyrittiin välttämään kysymyksiä, jotka jo jostakin muusta tiedonkeruusta saadaan ja siinä on onnistuttu. Näiden webinaarien perusteella päällekkäisyyksiä ei juuri ole ja uraseurantakysely täydentää järjestöjen ja liittojen tiedonkeruita.  Esimerkiksi yhdistämällä uraseurantakyselyn tuottamaa tietoa muihin tiedonkeruisiin saadaan kattava kuva esimerkiksi laadullisesta työllistymisestä eli työllistymisestä omaa tutkintoa vastaaviin tehtäviin 

TE-palvelutarkastelevat AMK-tutkinnon suorittaneiden osuutta työttömistä työnhakijoista. Tieto ei välttämättä anna täydellistä kuvaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen työmarkkinatilanteesta  onko tietoihin ilmoitettu amk-tutkinto esimerkiksi työttömän työnhakijan ensisijainen tutkintoUraseurantakyselyn aineistoa voidaan yhdistää myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon liittyvään tietoon tilastoidusta työurasta, huomautti webinaariin osallistunut tutkija.  

Uraseurantakyselyn tulevaisuus puhutti AMK-toimijoille suunnatussa webinaarissa 

Kolmannessa webinaarissa keskusteltiin myös uraseurantakyselyn tulevaisuudesta, eli mitä tapahtuu kun hanke päättyy. Asiaa on jo valmisteltu ja ARENE rehtorineuvosto on hyväksynyt uuden toimintamallin Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaa ensi vuodesta alkaen kaikkien ammattikorkeakoulujen yhdessä muodostama uraseurantaverkosto [linkki https://uraseurannat.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/uraseurantaverkosto/]Verkoston tehtävä on sopia yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselyn palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Verkoston edustajien kautta tieto uraseurantakyselystä välittyy edelleen ammattikorkeakouluihin. Uraseurantakyselyn rahoittaa jatkossa ammattikorkeakoulut. 

Muista myös 

Webinaaritallenne 21.10.  järjestetystä tilaisuudesta on katsottavissa YouTubesta. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Uraseuranta-uutiskirjeen voi tilata tämän lomakkeen kautta 

Syksyn 2020 uraseurantakyselyn tuloksia julkaistaan 17.3.2021 järjestettävässä valtakunnallisessa tulosten julkistamisseminaarissa ja hankkeen loppuseminaarissa. 

Kirjoittajat: Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun AMK sekä Kristiina Kemppainen, kehittämispäällikkö, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

AMKista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä

Avasimme opinto-ohjaaja lehden numerossa 3/2020 hieman, millaista tietoa uraseurantakysely tuottaa ja miten tietoa voi hyödyntää ohjaustyössä.

Uraseurantatiedon avulla opiskelijaa voi ohjata pohtimaan ammatillista kasvua, alalta työllistymistä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Kysely on parhaillaan käynnissä vuonna 2015 valmistuneille. Uraseurannalla saadaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Uraseurantatiedot kootaan opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen (www.vipunen.fi), jonka sisällöstä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Tarkastelimme artikkelissa uraseurantatietojen hyödyntämistä nimenomaan työelämässä tarvittavan osaamisen näkökulmasta. Kannustamme opinto-ohjaajia tarkkojen ammattien tai työtehtävien esittelyn sijaan keskittymään ohjattavien itsetuntemuksen vahvistamiseen. On hyvä lähteä pohtimaan, millaisissa työympäristöissä ja työtehtävissä ohjattava olisi parhaimmillaan ja millaisilla opintopoluilla tavoitteet saavutettaisiin.

Ohjaaja voi tarkastella kyselyn tuloksia joko alakohtaisesti tai tarkastelemalla kaikkien alojen tuloksia yhdessä. Tiedot auttavat urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä.  Laurea-ammattikorkeakoulun urapalveluissa asiantuntijana toimiva Sanna Eronen on hyödyntänyt uraseurantakyselyn tuloksia käymällä läpi opiskelijoiden kanssa oman koulutusalan osaamisodotuksia sekä auttanut opiskelijoita suhteuttamaan osaamistaan näihin odotuksiin. Opiskelijat ovat päässeet rakentamaan uraseurantakyselyn tuloksista osaamispohjaisia asiantuntijapuita/ajatuskarttoja, joista he ovat sitten poimineet omia vahvuuksiaan ja kehittämisenkohteitaan. Näiden pohjalta opiskelijat ovat tehneet suunnitelmia, miten he voivat kehittää opintojen aikana niitä osaamisia, jotka ovat omalla alalla tärkeitä, mutta eivät ole omia vahvuuksiaan.  Vahvuuksia puolestaan on hyödynnetty ansioluetteloiden ja työhakemusten kirjoittamisessa.

Lue lisää aiheesta opinto-ohjaaja-ammattilehdestä tai rinnakkaistallennettu versio Theseuksessa.

Kirjoittajat:

Raisa Aine, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu/ Ammatillinen opettajankoulutus,

Sanna Eronen, asiantuntija, Laurea AMK

 

 

Uraseurantaverkosto kehittää yhdessä ammattikorkeakoulujen uraseurantaa

Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto kokoontui syyskuussa tarkastelemaan syksyn 2020 uraseurantakyselyn toteutusta ja organisointia käytännössä. Tämä oli verkoston toinen kokoontuminen ja paikalla olikin kaikkiaan 44 henkilöä, joista useimmat jo toista kertaa. Tapaaminen on osa valmennusta, jossa tavoitteena on toimivan ja aktiivisen verkoston rakentaminen jatkamaan AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa aloitettua uraseurantatyötä.

Teemana olivat syksyn 2020 kyselyn käytännön toteutus ja sisältö sekä markkinointi ja eettinen ohjeistus. Projektipäällikkö Satu Helmi kertoi uraseurantakyselyn etenemisen vaihe vaiheelta tiedon täydentämisestä kyselyn päättymiseen. Uraseurantakyselyn vuosikello löytyy hankeen sivuilta.

Vuonna 2015 valmistuneiden uraseurantakysely toteutuu uudistetulla kyselylomakkeella. Kysymyksiä on selkeytetty pienin muutoksin. Lisäksi YAMK-tutkinnon alumneille on lomakkeelle lisätty joukko omia väittämiä vastattavaksi. Valtaosa osallistuneista oli jo aiemmin tutustunut kyselylomakkeeseen. Susanna Saarinen TAMKista kertoi kyselyn sisällöstä ja miten sisältö on muokkautunut sellaiseksi kuin se on tällä hetkellä. Uraseurantakyselyt ovat nähtävillä myös Arvo – opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelun sivustolla.

Kuva 1. Ensimmäisessä uraverkoston tapaamisessa kysyimme: Mikä on tehtävänimikkeesi tai sitä parhaiten kuvaava termi?

Verkkotapaamisessa tehdyn kyselyn perusteella monessa ammattikorkeakoulussa oli jo suunniteltu kyselyn markkinointia. Vinkkejä alumnien tavoittamiseen odotettiin saatavan myös uraseurantaverkostolta. Hanna Peussa Turun ammattikorkeakoulusta ja Kristiina Kemppainen Otuksesta kertoivatkin aiempien vuosien markkinointitoimenpiteistä ja yhteisistä materiaaleista. Tarkastelussa oli myös Arenen koulutusvaliokunnan keväällä 2020 hyväksymät eettiset periaatteet, jotka määrittävät reunaehdot ammattikorkeakoulujen yhteisen uraseurantakyselyn toteuttamiselle.

Pienryhmäpohdintojen tuloksena todettiin, että sekä valtakunnallinen että ammattikorkeakoulukohtainen markkinointi eri kielillä (suomi, ruotsi, englanti) on tärkeää ja sen nähtiin lisäävän kyselyn tunnettavuutta sekä luotettavuutta. Uutiset, tulokset ja artikkelit eri medioissa herättävät mielenkiintoa ja siten luodaan mielikuvaa siitä, että korkeakoulut ovat kiinnostuneita alumniensa urasta ja näkemyksistä. Oma brändi ammattikorkeakoulun uraseuranalle sai myös kannatusta.

Uraseurantaverkosto jatkaa työskentely virtuaalisesti yhteisessä Teamsissa ja kokoontuu tammikuussa tarkastelemaan uraseurantakyselyn 2020 tuloksia ja tiedon hyödyntämistä.

Kirjoittaja: Jaana Kullaslahti, HAMK EDU

Uraseurannasta on moneksi – tulokset esillä Pedaforumissa

Amkista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke oli mukana elokuussa 2020 järjestetyssä Pedaforumissa peräti kahdella eri teemalla seminaariesityksen ja työpajan muodossa. Seminaariesityksessä pohdittiin ulkomaalaisten AMK-alumnien työllistymistä Suomessa ja työpajassa jatkuvan oppimisen haasteisiin vastaamista ja palveluiden kehittämistä.

Tavoitteiden mukaisesti englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrä on 2000-luvulla kasvanut huimasti koko korkeakoulusektorilla, ja monet korkeakoulut pyrkivät houkuttelemaan yhä enemmän tutkinto-opiskelijoita ulkomailta. Heidän valmistumisen jälkeinen työllistymisensä on kuitenkin yleisesti tunnistettu haasteelliseksi. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista saatiin ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa toteutuneista urapoluista. Tuloksista käy ilmi, että kansainvälisten alumnien on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä, ja tämä näkyy selvästi myös palkkakehityksessä. Kolmannes heistä lähteekin valmistuttuaan Suomesta, ja moni jatkaa opintojaan myös yliopistossa.

Jatkuvaa oppimista käsittelevässä työpajassa noin 30 osallistujaa pohti, kuinka jatkuvasta oppimisesta ja sitä tukevista palveluista saataisiin räätälöityjä, relevantteja ja reaaliaikaisia. Työpajassa tarkasteltiin uraseurantakyselyn tuottamaa tietoa alumnien jatkokoulutustarpeista ja selvitettiin korkeakoulujen tarjoamien jatkuvan oppimisen palvelujen nykytilaa. Kolmen erilaisen asiakas- tai oppijapersoonan avulla pohdittiin, onko oman korkeakoulun jatkuvan oppimisen palvelujen valikoima riittävän kattava ja miten sitä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Työpajassa hyödynnetyt asiakaspersoonat oli luotu yhdistämällä uraseurantakyselyn vastauksista saatavaa tietoa AMK- ja YAMK-alumnien työurista sekä niissä korostuneista osaamistarpeista.

Asiakaspersoonat tuottivat osallistujille myös ahaa-elämyksen siitä, että uraseurantakysely tuottaa paitsi tietoa työurista ja niillä tarvittavista osaamista jatkuvan oppimisen opintotarjonnan kehittämisen tueksi, myös tietoa itse jatkuvista oppijoista, eli alumnien jatkokoulutusvalinnoista ja tarpeista tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työpajan aikana esille nousi useita jatkuvan oppimiseen liittyviä tuki- ja ohjauspalveluita, joiden kehittämiseen tulisi jatkossa fokusoitua jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen ohella.

Uraseurantakysely ja sen tuottama tieto sai osallistujilta hyvää palautetta ja tietoa toivottiin jaettavan teemoista jatkossakin. Seminaariesitys ja työpaja myös laajensivat osallistujien näkemyksiä uraseurantakyselyn tuottaman tiedon mahdollisuuksista ja uraseurantatietoa hyödynnettiin sekä esityksessä että työpajassa kattavasti tukemaan korkeakouluissa tehtävää kehittämistyötä.

KV-alumnien työllistymistä ja uraseurantatietojen hyödyntämistä jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämistä tarkastellaan perusteellisemmin joulukuussa ilmestyvän UAS Journal teemanumerossa 4/2020. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke toimii tämän Työelämätieto käyttöön -teemanumeron teematoimittajana.

Kirjoittanut: Sanna Niinikoski