Mikä tekniikan opiskelijaa askarruttaa työllistymisessä?

Kirjoitus on laadittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) konetekniikan tutkinto-ohjelman (ins. AMK) viimeisen vuoden opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pienimuotoisten kyselyjen pohjalta. Kirjoittajien omia kokemuksia hyödyntäen, tekstissä on tuotu esille kokemuksista muodostuneita näkemyksiä. Aluksi pohditaan käsityksiä tuleviin työtehtäviin liittyen, minkä jälkeen siirrytään työn hakemisvaiheen kysymyksiin.

Tulevat työtehtävät ja osaaminen

Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kiinnostaa erityisesti minkälaisiin tehtäviin ja yrityksiin tutkinto-ohjelmasta aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet. Koulutuksen, ammattitaidon ja erikoistumisen riittävyys tulevissa tehtävissä mietityttää. Lisäksi haluttaisiin mahdollisimman tarkkaan tietää tulevien työtehtävien sisältöjä.

Hyödyntämällä alumneja vierailijaluennoitsijoina, saadaan hyvää tietoa erilaisista työtehtävistä. Tutkimuksen kohteena olevista opiskelijoista osa oli hyvin halukas lähtemään alumnityöhön mukaan valmistumisensa jälkeen. Saatavilla on lisäksi videoita, joissa eri aloilta valmistuneet insinöörit kuvaavat työtehtäviään. Ongelmana tässä on se, että esimerkiksi tuotantotekniikkaan suuntautuneen koneinsinöörin työtehtävät voivat olla hyvin erityyppisiä erilaisissa, puhumattakaan eri kokoisissa yrityksissä. Sama tilanne on epäilemättä muillakin aloilla. Mahdollisimman kattavaa tietoa valmistuneiden työtehtävistä pidettiin varsin tarpeellisena.

Kielitaidon riittävyys erityisesti ammattisanaston suhteen mietityttää opiskelijoita. Parempi itsevarmuus vieraan kielen käyttämisessä rohkeammin auttaisi tässä. Tähän erilaiset, vuorovaikutteiset opiskelumenetelmät antavat hyvän mahdollisuuden. Opiskelijoiden huoli on luonnollista, koska heillä ei ole laajaa kokemusta vieraan kielen käyttämisestä. Lisäksi kielitaidon vahvistaminen on aina kompromissi suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Tähän vastataan mm. englanninkielisillä opintojaksoilla, joissa on ulkomaisia opiskelijoita mukana. Lisäksi jokaisella opintojaksolla olisi hyvä olla vieraskielisten avaintermien sanastoa.

Miesvaltaisilla aloilla, kuten koneteknisessä teollisuudessa, naiset miettivät, miten heihin suhtaudutaan erityisesti tulevissa esimiestehtävissä. Tämä asia on hiljalleen muuttumassa ja asia alkaa kääntyä naisten vahvuudeksi hakuvaiheessa: he erottuvat hakijoista hyvin ja pystyvät omia vahvuuksiaan tuomaan selkeästi esille. Tämä taas edellyttää omien vahvuuksien tunnistamista ja hyvän itsetunnon kehittymistä, mitä tulisi rakentaa ensimmäisestä lukukaudesta alkaen systemaattisesti kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Kirjoittajien kokemusten mukaan valmistuneet naiset sijoittuvat erittäin hyvin työelämään. Samoin he toimivat jo opiskeluaikana hyvin esimiesmäisesti!

Osaamispääoman kasvattaminen ja tietoa avoimista työpaikoista

Opiskelijoita mietityttää tilanne, jossa valmistuttuaan ei heti saakaan oman alan töitä.  Valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ovat pääosin tunnistaneet kuitenkin sen, että osaamispääomaa ja kokemusta voi myös kasvattaa tietoisesti. Vaikka ensimmäinen työpaikka ei välttämättä aluksi sattuisikaan aivan omalle alalle. Toisaalta joukossa on aina henkilöitä, jotka eivät koe osaamispääoman kasvattamista väärällä alalla mielekkäänä ja murehtivat tilannetta, missä joutuvat tekemään töitä, joista eivät välttämättä pidäkään. Tuossa tilanteessa motivaatio ei ole parhaimmillaan.

Avoimia työpaikkoja seurataan erityisesti Mol.fi, Monster.fi ja Aarresaari.fi-sivuilta. Toissa.fi-sivut kiinnostavat selvästi, ja osa opiskelijoista on palvelua jo hyödyntänyt. LinkedIniä ei käytetä ensimmäistä työpaikkaa haettaessa, vaan vasta kun ollaan työelämässä ja verkostoidutaan ammatillisesti laajemmin.

Oikein mitoitettu palkkatoivetaso mietityttää, halutaan välttää palkkatoiveen yli- tai alimitoitus sitä ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Tähän tarpeeseen opiskelijajärjestöt tekevät kyselyitä, joiden tuloksia julkaistaan. Lähinnä ongelma syntyy siitä, että hakija miettii työkokemuksensa arvottamista palkkapyynnössä.

Opiskelijat tiedostavat hyvin tulevissa työtehtävissä tarvittavan asenteen ja insinöörimäisen ajattelutavan omaksumisen merkityksen. On syytä muistaa, että työnantajat usein kiinnittävät hyvin suurta huomiota henkilön olemukseen, persoonaan ja tuohon asenteeseen, eikä niinkään tutkintotodistuksen arvosanoihin tai keskiarvoon. Tutkintotodistus täytyy kuitenkin olla.

Tekniikan opiskelijan työllistyminen

Työnhaku koetaan usein aikamoiseksi koiranhommaksi. Tuumasta on tartuttava toimeen, vaikka kuinka ikävältä tuntuisi. Itsensä likoon laittaminen ja mukavuusalueelta poistuminen tuskin kenestäkään erityisen houkuttelevalta tuntuu missään tilanteessa, mutta työnhaku koettelee itsetuntoa erityisen kovasti. Työnhaussa joutuu mittauttamaan oman arvonsa ja osaamisensa suhteessa hakukriteereihin ja muihin työnhakijoihin. Nuorempien sukupolvien omanarvontunto on sodan jälkeisiä suuria ikäluokkia parempi, mutta työnhaku koetaan silti erittäin haasteelliseksi.

Ammattikorkeakouluopiskelijoille kokemusta työnhausta kertyy viimeistään työharjoittelupaikkaa hakiessa. Tässä vaiheessa toki monilta löytyy jo aikaisempaa työkokemusta kesätöistä tai aikaisemmalta työuralta. Lisäksi työssäkäynti on opiskelujen ohessa yleistynyt keinona paikata niukkaa toimeentuloa. Silti sen lopullisen omaa alaa vastaavan työpaikan etsintä mietityttää ja herättää kysymyksiä. Asiaan suhtaudutaan vakavasti ja työnsaantiin liittyvät epävarmuustekijät koetaan opiskeluun liittyviin kysymyksiin verrattuna merkityksellisempinä.

Työhakemuksen ja CV:n laadinta sujuvat useimmilta opiskelijoita rutiinilla. Akateemiset taidot ovat karttuneet ja virallisten papereiden vaatimat tekstimuodot ja formaatit eivät tunnu olevan se suurin ongelma. Muotoseikkojen opastukseen internet on väärällään ohjeita. Apua halutaan ja huolitaan enemmän sisällöllisten kysymysten ratkaisemiseen. Minkälainen työhakemuksen täytyy olla, jotta erotutaan massasta mahdollisesti kymmenien tai jopa satojen hakijoiden joukosta? Miten päästä ensimmäisen kynnyksen yli työhaastatteluun? Näihin kysymyksiin eivät työnantajat ja rekrytoinnin ammattilaiset ole antaneet yksiselitteisiä vastauksia. Toiset työnantajat pitävät tarkasti virallisten ohjeiden mukaan laadituista työhakemuksista, toiset taas huomattavasti persoonallisemman näköisistä. Monet työnantajat pyytävät hakijalta pelkän CV:n. Yleisten havaintojen mukaan työkokemus ja persoona ovat Suomessa valintakriteereistä selkeästi keskiössä, ja joskus opiskelijat kokevat heidän tutkintonsa olevan varsin toissijainen juttu. Toisaalta, voidaanko tällaista työnantajien suhtautumista pitää luottamuksen osoituksena Suomen koulujärjestelmää kohtaan? Työnantajat selvästi vielä luottavat tutkintojen laatuun. Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa työhakemuksen merkitys silti korostuu. Miten laaditaan työhakemus, joka sisältää faktat ja silti myy hyvin?

Rekrytointiprosessiin valmistautuminen

Itse työnhakuprosessista tietoa koetaan löytyvän huomattavasti työhakemuksen laadintaohjeita vähemmän. Ehkä työnvälittäjien on yleistyksiä vaikeampi tehdä ja prosessin kulkuun vaikuttaa sekin onko työpaikka yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tekniikan alalla pääosa työpaikoista sijaitsee yrityksissä ja yrityksillä on täysi vapaus suorittaa rekrytointi haluamallaan tavalla. Opiskelijat haluaisivat tietoa siitä, miten varautua ja valmistautua rekrytointiprosessiin? Miten rekrytointi etenee, kun valintakierroksia on enemmän kuin yksi. Mihin rekrytointiprosessissa pyritään työnantajan näkökulmasta? Tapahtuuko taustalla paljon sellaista mikä ei näy työnhakijalle? Maaliin asti päässeiden osalta omakohtaiset kokemukset, mikäli joku niitä uskaltautuisi kertomaan, tuntuvat kiinnostavan opiskelijoita.

Opiskelijat myös arvioivat työnhaun kriteereitä. Ratkaiseeko ammattiosaaminen vai se että on sopivan oloinen tyyppi? Moni on esittänyt myös suoraan kysymyksen, voiko pelkällä työhakemuksella yleensä saada töitä, vai saako työpaikan ainoastaan suhteiden avulla? Isoilla yrityksillä on selkeät väylät töiden hakuun ja työhakemukset jätetään yleensä sähköisessä muodossa. Rekrytointiosasto saattaa sijaita kokonaan eri kaupungissa kuin haettava työpaikka. Moni kyselee töihin päässeiltä kavereilta, kuinka sait työpaikan? Hyvin usein suhteet koetaan tehokkaimmaksi, mutta osin epäreiluksi konstiksi päästä töihin. Kärjistetysti sanoen, täytyy tuntea kummin kaiman veli saadakseen jalkaa oven väliin. Varsinkin vapaiden hakemuksien jättäminen tuntuu turhauttavan opiskelijoita erityisesti. Netin kautta jätettyjen hakemusten pelätään häviävän koneeseen. Ajatellaan, että vapaita hakemuksia ei todellisuudessa huomioida kunnolla, vaan ne kaivetaan esiin, mikäli paikkoja ei muuten saada täytettyä. Asiaa tarkemmin kysyttäessä, monet opiskelijat kuitenkin tunsivat myös vapailla hakemuksilla työpaikan saaneita.

Ennakkotietoa urapoluista

Tietoa työn hakemisesta löytyy paljon, mutta tiedon ei koeta olevan kovin yksityiskohtaista. Olisi hyvä, jos nimenomaan henkilökohtaisella tasolla auttavaa tietoa olisi tarjolla enemmän. Urapolkujen esiintuominen ja tieto siitä, miten työpaikkaan on päästy käsiksi, auttaisi opiskelijoita työuralle siirtymisessä. Opiskelijat myös viestittivät, että nykyistä tarkempi ennakkotieto siitä, mitä tulevat työtehtävät todellisuudessa sisältävät, auttaisi heitä paremmin opiskelujen suunnittelussa. Varsinkin näihin viimeisiin mietteisiin AMKista uralle -hankkeessa toteutettavalla valmistuneiden uraseurantakyselyllä pyritään hakemaan luotettavia vastauksia.

TEKSTI:
Yliopettaja, koulutusvastaava Harri Peuranen, JAMK konetekniikka
Lehtori Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka

Tulevaisuuden uraohjaus joustavien opinto- ja urapolkujen mahdollistajana

Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen mallimaa vuonna 2025. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden painopistealueita ovat muun muassa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen, osaamiskeskittymien vahvistaminen, toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymisen nopeuttaminen ja korkeakouluopintojen sujuvoittaminen.

Tulevaisuusoppiminen

Valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllisten opinto- ja urapolkujen toteutuminen edellyttävät toimivaa uraohjausta ja opintojen järjestämistä niin, että opintojen eteneminen on joustavaa. Yhteiskunnan muutokset luovat lisääntyvää ohjaustarvetta elämän siirtymävaiheisiin: uran ja elämän suunnittelu on jatkuva prosessi. Koulutusvalintaa koskevissa tutkimustuloksissa (Koukku 2014) haasteeksi nousi ensiksikin ohjausnäkökulman laajentaminen yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elämänkaareen, opinnoista elämän hallintaan.  Toiseksi ohjattavan ja ohjaajan vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi tulevaisuusoppimista. Siinä on oleellista tunnistaa mahdollisuudet ohjata omaa elämää tietyssä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tulevaisuusohjauksen tehtävänä on luoda opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisesta ja ohjata arvioimaan valintojen vaikutuksia omaan elämän kulkuun.

Ammattikorkeakouluopintoihin tapahtuvan ohjauksen keinoja ja arviointia

Vuoden 2015 aikana arvioitiin ammattikorkeakouluihin johtavan opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus (Karvi 2015). Arvioitavia kohteita olivat ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa ja käytännöt aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tietoa tuotettiin myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä opintopolkujen rakentamisessa, koulutuksen toteuttamisessa ja työelämän kehittämisessä. Kohdejoukko (N=176) muodostui ammatillisen koulutuksen järjestäjien (n=151) ja ammattikorkeakoulujen (n=25) opiskelijoista, henkilökunnasta ja työelämänedustajista.

Arvioinnissa uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Työryhmä esittää useita kehittämissuosituksia, joiden toivotaan edistävän koulutuspoliittisten linjausten mukaisia tavoitteita.  Opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä tiedontarpeita ja mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa perusteellisesti. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen ja ohjauksen saatavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja sektoreilla, myös oppilaitosten ulkopuolelle jääville.  Ohjausmuotoja ja yksilö-, ryhmä- ja virtuaalimenetelmiä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat opiskelijoiden tarpeita.

Ura-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestelmälliseksi kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee verkottua alueellisesti. Olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen varmistetaan opiskelijoiden riittävä informointi, ohjaustoiminnan suunnitemallisuus ja nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Opintojen ohjaukseen tulee suunnata riittävästi resursseja ja hyödyntää lähiohjausta ja digitalisaation mahdollisuuksia.

Opiskelijahaun ja -valinnan kehittäminen ja opiskelijahakuun liittyvä tiedotuksen tehostaminen luo entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hakeutumisvaiheeseen. Valintaperusteissa tulee arvostaa myös ammatillista osaamista lukion käyneiden rinnalla. Tarvitaan esimerkiksi työpajoja, joissa opiskelijat voivat pohtia omaa uraa ja opintopolkua sekä eri mahdollisuuksia.

Uraohjauksen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa

Nivelvaiheiden toimivuutta ja yhteistyötä tulee edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavilla yhteistoteutuksilla. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja opettajavaihtoa voidaan lisätä ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tulisi hyödyntää entistä paremmin. Uraohjausta tulee kehittää eri sidosryhmien kanssa. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö työelämän kehittämisessä edistää toteutuessaan alueellista kehittämistä. Ammatillisen väylän toimivuutta tulee edistää AHOT-menettelyjä kehittämällä.

Tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen merkityksen tiedostaminen on avain, joka mahdollistaa yksilön elämänkaaren mittaisen urasuunnittelun tukemisen.

LÄHTEET

  • Ahvenainen, M., Korento, K., Ollila, J., Jokinen, L., Lehtinen, N. & Ahtinen, J. (2014). Tulevaisuus- paljon mahdollista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
  • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus(Karvi) 2015.
  • Koukku –hankkeen raportti 2014.
  • Liikettä niveliin- Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimijuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2016.
  • Sipilän hallituksen hallitusohjelma 2015.

TEKSTI: Aila Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu

Minkälaista uratietoa oikein tarvitaan?

Turun AMKin avaintoimijoille ja seudun opoille suunnatun kyselyn tuloksia

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin uraseurantatiedon keräämisen ja hyödyntämisen kysely Turun AMKin avainhenkilöille ja Turun seudun opinto-ohjaajille. Kysely toteutettiin Turun AMK:n henkilökunnan osalta kaksivaiheisena syksyllä 2015 ja seudun opojen osalta alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun sisältä vastauksia saatiin 14 ja ulkopuolisilta vastaajilta 13. Tilastollista tarkastelua vastauksille ei voi tehdä, koska määrät ovat pieniä. AMKin avainhenkilöitä ovat opinto-ohjaajat, päälliköt, ura- ja rekrypalveluiden työntekijät sekä markkinointihenkilöt (AMKin avaintoimijat). AMKin ulkopuoliset vastaajat olivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajia (toisen asteen opot).

Vastaajilta pyrittiin selvittämään mitä ura- ja työllistymistiedon lähteitä he käyttävät työelämäläheisyyden liittyvän palautteen keräämiseen. AMKin avaintoimijoiden mielestä keskeisiä olivat opiskelijapalautekyselyt sekä valtakunnalliset uraseurantakyselyt, kuten esimerkiksi 5-vuotiskysely. Turun AMKissa ei ole kerätty uraseurantatietoa sitten vuoden 2013. Toisen asteen opot nostivat esiin myös valtakunnalliset uraseurantakyselyt sekä koulutus- tai koulutusohjelmakohtaiset opiskelijapalautekyselyt. Avoimissa vastauksissa toisen asteen opot nostivat keskeiseksi työelämäläheisyyden lähteeksi Ammattinetin video- ja haastattelumateriaalit, korkeakoulujen opiskelija- ja alumnihenkilökuvat sekä blogit ja vastaavat materiaalit, joista löytyy yksilöiden uratarinoita ja oman alan löytymiseen liittyviä kertomuksia. AMKin avaintoimijat taas mainitsevat järjestöjen keräämän palautteen jäseniltään sekä yritysyhteistyön.

Työllistymiseen ja työuriin keskittyvät tietolähteet olivat samat molemmilla ryhmillä ja vastaukset ovat hyvinkin vertailukelpoisia. Toisen asteen opot näyttäisivät käyttävän huomattavasti enemmän erilaisia viranomaisten ja järjestöjen ylläpitämiä uratietosivustoja, kuten tilastokeskuksen, kauppakamarin, ELY-keskuksen ym. sivustoja ja tietokantoja. Tästä tuloksesta voisi päätellä, että toisen asteen opot ohjaavat huomattavasti enemmän opiskelijoitaan eri aloille ja siksi heille esitetään kiperiä kysymyksiä eri alojen uravaihtoehdoista. AMKin avaintoimijoista osa oli muuta henkilökuntaa kuin opoja, ehkä siksi he eivät tarvitse päätyössään niin paljoa tilastotietoa kuin esimerkiksi lukioiden opot. Uratiedon seuraaminen on enemmän taustaa omalle työlle, johon sitä ei suoraan edellytä. Useiden kanavien ja sivustojen seuraaminen vie paljon aikaa ja vaatii oman keskittymisensä.

Vertailtavia lukuja ja uratarinoita

Toisen asteen opojen toiveissa oli kaksi päälinjaa. Toivottiin selkeitä sähköisessä muodossa olevia lukuja, joita on helppo vertailla ja näyttää opiskelijoille. Lisäksi toivottiin uratarinoita, joita löytyisi suoraan hakukohteiden kotisivuilta esimerkiksi blogijuttuina tai videoina. Tarinaan opiskelijan on helppo samaistua ja ymmärtää urapolkua. Henkilökohtaisuutta toivottiin myös siten, että lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut tulisi kertomaan, miten hänen polkunsa on kulkenut. Toivottiin esimerkiksi AMKissa opiskelevan käyvän entisessä koulussaan kertomassa uudesta opiskelustaan ja urastaan. Tiedon toivotaan olevan ihan perustietoa, koska lukiolaisilla ei vielä ole selkeää käsitystä monistakaan ammateista.

Myös AMKin avaintoimijat painottivat vastauksissaan henkilökohtaisuutta ja uratarinoita, jotka pitää olla loogisesti hakukohteiden kotisivuilla samassa yhteydessä, jossa kerrotaan hakukohteen pääsykriteereistä. Toivottiin myös lukuja ja ammatteja, joihin koulutuksella on mahdollista hakeutua. Korostettiin myös selkeitä lukuja, graafeja sekä vertailtavuutta. AMKin avaintoimijoiden vastauksissa tuli esille myös tarve tietää yhteiskunnan trendeistä, syntyvistä ja poistuvista työnkuvista ja ammateista. Yksi tapa trendien selville saamiseksi olisi tiiviimmät suhteet alumneihin. Yksi yhteistyökuvio alumnien kanssa on mentorointimalli, jonka soveltamista toivottiin. Molemmissa vastauksissa toivottiin tietoa vuoden-kahden päästä valmistumisesta. Silloin henkilö on jo todennäköisesti päässyt oman alansa töihin.

Työllistymistietoa ja työllistymistaitoja

Määrällisestä työllistymistiedosta tärkeimpänä kummassakin ryhmässä pidettiin työllistymistietoa. Toisaalta mainittiin myös, että työllistymisaste ja työttömyysaste eivät kuvaa samaa asiaa. Henkilö, joka ei ole työllistynyt, voi suorittaa jatko-opintoja eikä siten ole työtön. Tieto työttömyysprosentista on tärkeämpi kuin työllisyystieto. Palkkakehitys oli tieto, jota myös kaivattiin. Työllistymistiedon laadullisen tiedon hyödyllisyysarvioissa oli jonkin verran hajontaa toisen asteen opojen ja AMKin henkilökunnan kesken. AMKin väki piti hyödyllisenä ainoastaan työn sisältötietoa sekä tietoa, vastaako työ koulutusta. Toisen asteen opoista osa piti näiden lisäksi hyödyllisenä työsuhteen luonnetta, työnantajatietoa ja työpaikan sijaintia. Tarinat, esimerkit ja työelämätaitojen havainnollistaminen ovat erityisesti lukiolaisille hyviä juttuja. Konkreettisuus on tärkeää!

Myös työuran kehittymisestä kerätystä tiedosta AMKin avaintoimijat pitivät tärkeänä urapolun eri vaiheita, kun toisen asteen opot näkivät tärkeänä myös ensimmäisen työpaikan ja valmistumistiedon. Korkeakoulutusta koskevasta tiedosta molemmat pitivät tärkeänä tietoa työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista.Kysyttäessä tulevaisuuden koulutus- ja tietotarpeita esille nousee työelämän kehittyminen ja uudistuva työelämä. Tarvitaan moniosaajia ja erilaisia opiskelupolkuja, näistä toivotaan tietoa ja esimerkkejä. Nämä tarpeet tulivat esille sekä toisen asteen, että AMKin omista vastauksista. Parissa vastauksessa toivottiin myös nykyisten tietolähteiden avaamista ja opastusta niiden tulkitsemiseen.

Toisen asteen opojen ja AMKin avaintoimijoiden vastausten erot selittyvät lähinnä sillä, että toiselta asteelta kaikki vastaajat olivat opinto-ohjaajia, kun AMKin omien vastaajien joukossa oli myös päälliköitä sekä markkinointi ja rekrypalveluiden työntekijöitä. Opot ja rekrypalvelu käyttävät uratietoa selkeästi opiskelijoiden ohjaukseen, kun taas päälliköt käyttävät sitä koulutuksen sisällön suunnitteluun, markkinointihenkilöt hakumarkkinointiin. Kyselyiden tuloksista saadaan kuitenkin viitteitä siitä, millaista uraseurantatietoa tarvitaan ja miten sitä parhaiten saataisiin hyödynnetyksi.

Molemmissa vastauksissa tärkeää olivat selkeät helposti saavutettavat luvut, kaaviot sekä vertailtavuus. Lisäksi nostettiin esille henkilökohtaisuus, konkreettisuus ja uratarinat. Näiden molempien pitää olla helposti saatavilla sähköisesti, oikeassa paikassa, hakukohteiden esittelyjen yhteydessä.

TEKSTI: Satu Helmi ja Päivi Killström, Turun ammattikorkeakoulu

Sijoittumis- ja uraseuranta AMKeissa FUAS-liittouman kick off -tapahtuman teemoina

FUAS-liittouman (HAMK, LAMK, Laurea) avainhenkilöt kokoontuivat 7.4.2016 Amkista Uralle! – hankkeen toimijoiden kutsumana kick off -tapahtumaan, jossa tarkasteltiin sijoittumisseurannan tuloksia sekä ideoitiin ammattikorkeakoulujen uraseurantaa.

ideointia_kayttajatyypit_HAMK_blogikuvaSijoittumiseuranta-kysely toteutettiin kolmannen kerran FUAS-liittouman jäsenammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Kysely on osa yhteistä laadunhallintaa ja mahdollistaa benchmarkkauksen ammattikorkeakoulujen välillä. Viimeisimmän kyselyn kohderyhmänä olivat 2014 ja yhden ammattikorkeakoulun osalta myös 2013 valmistuneet. Kyselyn tuloksia on käsitelty FUAS-tasolla, korkeakouluttain ja edelleen korkeakoulujen sisällä koulutuksittain. Tulokset kertovat valmistuneiden työmarkkinatilanteesta, sijoittumisesta, tulevaisuuden suunnitelmista sekä tyytyväisyydestä saatuun koulutukseen. Tuloksia hyödynnetään koulutuksen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Valmistuneiden työllistymistä ja työnhakua parhaiten edesauttoivat harjoittelu sekä työssäkäynti opintojen ohella. Työn löytämiseen näyttäisi kuluvan entistä enemmän aikaa ja yhä useampi uskoo, että pelkkä tutkinto ei riitä vaan lisäksi tarvitaan työkokemusta.

Työelämän ja -urien muutokset haasteena uraseurantakyselylle

Uraseurantakyselyn ideointiin avainhenkilöitä viritteli Hanna-Kaisa Aalto Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Alustuksen ja keskustelun myötä yhä selvemmin nähtiin sukupolvien erilainen asennoituminen uraan. Työelämän ja ammattien muutokset herättivät kysymyksiä:

  • Miten koulutus liittyy tulevaisuuden työhön?
  • Miten valmentaa ja ohjata opiskelijoita tulevaisuuteen?
  • Miten kyselyllä tavoitetaan valmistuneiden työelämän moninaisuus ja urapolut?

Valmistuneilta tietoa urapoluista ja tulevaisuudesta

Opiskelijoilta kerätään tietoa jo opintojen alkuvaiheessa olemassa olevasta osaamisesta ja työkokemuksesta opintojen suunnittelua varten. Koko opintojen ajan kerätään palautetta monin eri tavoin opetuksen, oppimisympäristöjen ja palveluiden kehittämiseksi. Koulutuksen laatupalaute ja opiskelijahyvinvointikysely kerätään vuorovuosin liittouman yhteistyönä. Sijoittumisseurannan kautta kerätään palautetta valmistuneilta. Uraseurantakyselyn, joka toteutettaisiin viisi vuotta valmistumisesta, toivottiin suuntaavaan katseet myös tulevaisuuteen:

  • Miten omat työtehtävät tai alan osaaminen muuttuvat tulevaisuudessa?
  • Miten itse on ollut mukana uudistamassa työelämää?
  • Miten tyytyväinen on alan valintaan ja nykyisen työn sisältöön?
  • Onko päässyt viidessä vuodessa työhön tai tehtävään, joka oli itsellä tavoitteena?

Uraohjaukselle ja uraseurantatiedolle on kysyntää

Amkista uralle! -haastattelut ja verkkokyselyt HAMKissa, LAMKissa ja Laureassa toivat hyvää perustietoa uraseurantakyselyn käytöstä ja hyödyntämisestä. Haastateltavina olivat keskeiset koulutuksen kehittämiseen ja laatutoimintaan kuuluvat vastuuhenkilöt. Tulokset olivat hyvin yhtenäisiä siinä suhteessa, että ura- ja rekrypalvelujen tarjonta on vähäistä, vaikka kysyntää niille näyttäisi olevan sijoittumisseurantakyselyn tulosten perusteella. Laurea-ammattikorkeakoulu onkin julkaissut omat urapolku-sivustot henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön.

Kyselyyn vastasi koulutuksesta vastaavia, opinto-ohjaajia ja opettajatutoreita sekä laatuhenkilöitä. Työelämäläheisyyteen liittyvää palautetta hyödyntää noin puolet vastanneista, Laureassa lähes 70 %, mikä selittynee urapolku-sivustolla. Tämä näyttäisi vahvistavan ammattikorkeakoulun yhteisen sivuston tarpeellisuutta, mitä tuki myös kirjoitettu palaute. Toivottiin, että erilaisten sivustojen linkit koottaisiin yhteen paikkaan. Lisäksi uraseurantojen tietojen valmis analysointi eri kohderyhmälle koettiin mielekkääksi.

Opettajille oli pääosin vähän tietoa lähteistä, joita he olisivat voineet käyttää uraohjauksessa. Parhaiten käytössä ovat tilastokeskuksen sivut ja työmarkkinajärjestöjen kokoamat tiedot. Tietojen hyödyntämättömyys nähtiin ajan puutteena, ei ole ollut aikaa selvittää asiaa. Tietojen raportoinnissa odotetaan helppokäyttöisyyttä, visuaalisuutta ja napakkuutta. Osa vastaajista koki, että uraohjaus ei kuulu omaan tehtävään. Tilanne on ehkä muuttumassa, sillä opetussuunnitelmiin on lisätty urasuunnitteluun ja -ohjaukseen sekä tulevaisuusosaamiseen liittyviä opintokokonaisuuksia. Kyselyn perusteella kiinnostuksen kohteet jakautuivat työllistymisestä ja työnsaannin kestosta työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Työsuhteen luonne ja urapolun eri vaiheet kiinnostivat vastaajia. Samoin työelämässä tarvittava osaaminen ja se, miten pystyy hyödyntämään oppimiaan asioita.

Uraohjaukseen liittyviä tieto- ja koulutustarpeina esitettiin mm. tutoropettajien ohjausosaaminen sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaus. Tietoa erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kuten freelancer-tyyppisistä töistä muiden tulevaisuuden työllistävien alojen rinnalle kaivattiin. Lisäksi työelämän muutos ja sen vaikutukset työuriin kiinnostavat.

TEKSTI JA KUVA: Jaana Kullaslahti ja Leena Nikander, HAMK

Ammattikorkeakouluissa tarvitaan tiedollista tukea urasuunnitteluun

 

TAMKin AMKista uralle -tilaisuudessa keskusteltiin uraseurantatiedon merkityksestä ohjauksessa.
AMKista uralle kick off -tilaisuudessa TAMKissa keskustellaan uraseurantatiedon hyödyntämisestä opinto-ohjauksessa.

Työelämä on jatkuvassa liikkeessä ja sitä myöten työorganisaatioista ja ammateista on tullut aikaisempaa lyhytaikaisempia sekä uudelleenmuotoutuvia.

Kun kerran valittu ammatti tai työpaikka ei ole enää välttämättä pysyvä, vastuu oman uran rakentumisesta on siirtynyt yhä enemmän yksilölle itselleen. Työelämän ja sitä myöten myös ammatillisen koulutuksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, pystyvätkö yksilöt hankkimaan sellaista osaamista, joka turvaa mielekkään työllistymisen jatkossakin.

Avoin, ajantasainen ja kattava tieto ammattikorkeakoulutettujen työllistymisen laadusta, ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja muun työelämän osaamistarpeiden vastaavuudesta sekä korkeakoulutettujen urapoluista ylipäätään edistää yksilöiden urasuunnittelua ja kestäviä koulutusvalintoja. Se myös vähentää ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisalttiutta. Onhan eräs sekä opiskelupaikan että ammatin vaihtamisen perussyitä se, että ajatukset tietystä koulutuksesta, työstä tai ammatista ovat olleet epärealistisia tai perustuneet epämääräisiin mielikuviin. Realistinen ja ajantasainen työelämätieto, jo opintopaikkaa mietittäessä ja opintoja aloittaessa, on kaikkien kannalta oleellista, kun julkisen koulutuksen tavoitteena ovat yksilöiden monin tavoin kestävät koulutusvalinnat.

Uraseurannat entistä systemaattisemmiksi

Ammattikorkeakouluissa uraseurantatietoa on kerätty jo pitkään ja monin eri tavoin, mutta ongelmana on ollut tähän asti uraseurantatiedon sirpaleisuus ja tiedon levittäminen – työelämätieto ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia niitä tahoja, jotka sitä olisivat tarvinneet. AMKista uralle -hankkeessa rakennetaan yhdessä LATUA ja Töissä-hankkeiden kanssa ammattikorkeakoulujen käyttöön uraseurantakyselymalli, joka tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailtavaa uraseurantatietoa. Kerättyä ja analysoitua tietoa jatkohyödynnetään korkeakoulujen pedagogisessa ja strategisessa kehittämistyössä ja opiskelemaan hakeutuvien ja amk-opiskelijoiden uraohjauksessa.

AMKista uralle -hankkeessa ammattikorkeakoulujen uraseurantaprosessissa kerättävä työelämätieto pyritään juurruttamaan osaksi ammattikorkeakorkeakoulujen opintoprosesseja, opiskelijapalveluita, ammattikorkeakoulutuksen suunnittelua ja jatkuvasti muuntuvan työelämän osaamistarpeiden ennakointia. Uraseurannan kehittäminen tukee myös opintojen aikaisen ohjauksen osuvuutta ja laatua, mikä vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden valmistumiseen, opintoaikojen lyhenemiseen sekä keskeytysten vähenemiseen. Onhan opiskelumotivaation ja opintoihin sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijalle ja häntä ohjaaville tahoille on olemassa realistisia ja mahdollisia urapolkuja ja työllistymismalleja omalla alalla.

Uraseurantatieto koulutuspolkujen tukena

Ammattikorkeakoulujen uraseurannan kehittäminen ei kuitenkaan hyödytä pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita tai ammattikorkeakouluja. Uraseurantatiedon systemaattinen kerääminen ja sen hyödyntäminen palvelevat myös toisen asteen opiskelijoita, opettajia ja opinto-ohjaajia sekä erilaisten organisaatioiden koulutustarpeiden alueellista ja valtakunnallista ennakointityötä. Myös ohjaushenkilökunnalle on tärkeä avata laajempia näkymiä siihen, miten, mihin ja millaisilla työn tekemisen muodoilla nuoret, tai vanhemmatkin, opiskelijat voivat omalle alalleen työllistyä. Näin opiskelijat voivat pelkkien opiskelupaikkojen hakemisen sijaan alkaa etsiä, ja toivottavasti myös löytää, paikkaansa ammatillisessa maailmassa ja työelämässä.

TEKSTI: Projektipäällikkö Liisa Marttila, AMKista uralle -hanke