Työelämätieto käyttöön! Uraseurantojen tuloksia uusimmassa UAS journalissa

 

 

 

 

 

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke  oli vahvasti mukana UAS journalin Työelämätieto käyttöön -teemanumeron 4/20 toimitustyössä.

Lehden artikkelit käsittelevät ammattikorkeakoulutettujen työllistymistä, työuria ja osaamistarpeita sekä työelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä. Kyseisiä teemoja tarkastellaan eri alojen ja erilaisten opiskelijoiden näkökulmista, ammattikorkeakoulujen toiminnan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja alueellisia reunaehtoja unohtamatta.

Hankkeen tuloksia löydät lehden seuraavista artikkeleista:

Uraseuranta tukee koulutuksen kehittämistä / Kirjoittaja: Jyrki Laitinen, vararehtori, OAMK (hankkeen ohjausryhmän pj)

Uraseurantatieto käyttöön ja kehittämisen kimmokkeeksi / Kirjoittajat: Liisa Marttila & Satu Helmi.

Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta / Kirjoittajat: Satu Helmi, Ismo Kinnunen, Sirpa Louhemäki & Susanna Saarinen.

YAMK-tutkinnot uudistavat työelämää ja osaamista – vai uudistavatko? / Kirjoittajat: Anne Rouhelo, Leena Nikander, Taina Kilpinen & Sanna Niinikoski.

Uraseurantatieto jatkuvan oppimisen navigaattorina / Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti, Tina Lauronen, Liisa Marttila & Sanna Niinikoski.

Ulkomaalaisista opiskelijoista kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään – totta vai tarua? / Kirjoittajat: Tina Lauronen & Susanna Saarinen.

Teematoimittajat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räisänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr kiittävät kaikkia kirjoittajia ja toivovat innostavia lukuhetkiä!

UAS Journal 4/2020 Työelämätieto käyttöön

UAS Journalin teemanumero työelämätiedon hyödyntämisestä

Kutsuimme koulutuksen suunnittelijoita, opettajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä kirjoittamaan UAS Journalin numeron 4/2020. Lehden teema on:

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulut omaavat paljon ura- ja työelämätietoutta, jota saadaan eri sidosryhmiltä ja työelämäverkostoilta sekä ammattikorkeakoulujen omilla uraseurannoilla ja muilla palautekyselyillä (kuvio 1). Tietoja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa tai valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Ura- ja työelämätietojen entistä monipuolisempi analysointi ja käyttö hyödyttäisi sekä koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita että työelämää ja julkisia toimijoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Työelämä- ja työllistymistiedon lähteet ammattikorkeakouluissa (AMKista uralle -hanke 2017)

Kirjoituskutsun aihe

Olemme kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulosten hyödyntämisestä ja jalkauttamisesta, mutta artikkelit voivat pohjautua myös muuhun korkeakoulutuksen vaikuttavuutta, alumnien työllistymistä ja urapolkuja tai työmarkkinoiden kehittymistä kartoittavaan aineistoon.

Artikkelit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin tai kysymyksiin:

  • Mitä työelämä- ja työllistymistietoa AMK:lla on käytettävissään? Millaista tietoa vielä tarvittaisiin?
  • Millaista tietoa hyödynnetään systemaattisesti ja miten? Millainen tieto pitäisi ehdottomasti huomioida nykyistä paremmin?
  • Voiko/täytyykö työelämätietoon suhtautua kriittisesti? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
  • Työelämätieto koulutuksen ja sen johtamisen ennakoivassa kehittämistyössä
  • Työelämätieto pedagogisen kehittämisen välineenä
  • Työllistymisen laatu ja sen mittaaminen
  • Työelämätiedon saatavuus eri käyttäjäryhmille AMK:ssa
  • Työelämätieto koulutuksen laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä
  • Jatkuvan oppimisen periaate ja työelämätiedon hyödyntäminen.

Empiriaan pohjautuvat artikkeliehdotukset ovat etusijalla, mutta myös työelämätiedon kattavan ja monipuolisen levittämisen sekä käytön esimerkit kiinnostavat — erityisesti, koska valtakunnallinen uraseurantakysely on toteutettu vasta kaksi kertaa.

Aikataulu ja käytännön ohjeet

Artikkeliehdotukset
  • lähetettiin 15.9. mennessä
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle 15.10. mennessä.
  • Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa viimeistään 6.11.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 50.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajat ovat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räsänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -ESR-hankkeesta.

UAS Journal on ammattikorkeakoulujen verkkolehti, jossa viestitään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta ja yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen toimijoille sekä työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Lehteä julkaisee Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. UAS Journal on vapaasti ilmaiseksi luettavissa oleva Open Access -julkaisu.

Lisätietoja: https://uasjournal.fi/amk-lehti/

Yrittäjänä intohimosta – vai olosuhteiden pakosta?

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajat: Susanna Saarinen ja Taina Kilpinen Kuva: Pixabay.

Arenen ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen järjestämän uraseurantakyselyn tulosseminaari järjestettiin 11.3.2020.  Tuloksiin syvennyttiin kolmessa eri teemaryhmässä. Työllistymistä ja yrittäjyyttä tarkastelevassa teemaryhmässä käytiin ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja muutamien opiskelijoiden kesken kiinnostavaa keskustelua mm. alumnien työllisyystilanteesta ja sen kehittymisestä, yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta sekä yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä koulutuksessa.

Yksi positiivisimmista havainnoista oli, kuinka vähän työttömiä työhakijoita on ammattikorkeakouluista valmistuneiden joukossa viisi vuotta valmistumisen jälkeen (1,8 %). Itse asiassa jo valmistumishetkellä iso osa vastaajista oli kokopäivätyössä. Tässä on kuitenkin huomattavaa alakohtaista vaihtelua: siinä missä tekniikan alalta valmistuneista jopa 70 % oli valmistumishetkellä kokopäiväisessä työsuhteessa, humanistisilla ja taidealoilla vastaava osuus oli reilut 30 %. Viidessä vuodessa tilanne oli jälkimmäiselläkin sektorilla kohentunut merkittävästi, työttömien työnhakijoiden määrän supistuessa 29 prosentista 3 prosenttiin.

Keskustelua yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta pohjustettiin kyselyaineistosta tehdyillä graafeilla, jotka kuvasivat yrittäjien osuutta vastaajista suhteessa koulutukseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Kaikista vastanneista (vuonna 2014 valmistuneet) valmistumishetkellä yrittäjänä toimi 2,7 % ja viiden vuoden päästä 4,5%. Alakohtainen vaihtelu on tässäkin suurta, ja keskusteluissa todettiin, että jo alan valinta voi sisältää tietynlaisen ura- ja yrittäjyysorientaation. Esimerkiksi maa- ja metsätalousaloilla tai taidealoilla yrittäjyys on selvästi muita yleisempää. Myös miehet ryhtyivät useammin yrittäjiksi kuin naiset, ja muut kuin suomenkieliset paljon herkemmin kuin suomenkieliset. Toisaalta pohdituttamaan jäivät yrittäjyyden erilaiset muodot sekä intohimo- vs. pakkoyrittäjyys, joista jälkimmäisessä yrittäjyyteen ajaudutaan muiden vaihtoehtojen puuttuessa.

Työelämän realiteetit on tärkeää nostaa esille jo koulutuksen aikana. Eri koulutusaloilla yrittäjyys on hyvin erilaista, mutta korkeakoulun tuki voi osaltaan madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Osallistujien mielestä ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota erilaisia malleja yrittäjyyteen sekä mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä jo opiskeluaikana ja saada erilaista tukea ja valmennusta. Samoin olisi hyvä tuoda eri alojen opiskelijoita yhteen ja huomioida opiskelijan osaamisen kehittyminen jo opintojen aikaisessa yritystoiminnassa. Ammattikorkeakoulut voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä sekä keskenään että alumniensa kanssa, esimerkiksi alumnien uratarinat tarjoavat käytännönläheistä kosketuspintaa oman alan työelämään. Toisaalta kaikki potentiaaliset yrittäjät eivät välttämättä halua aloittaa yrittäjinä vielä valmistuessaan. On tärkeää, että korkeakouluilla on valmiuksia tarjota yrittäjyysopetusta tai tukea yrittäjyyteen myös täydennyskoulutuksena.

Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta! Sen innoittamana jatkamme tulosten tarkastelua taas uusista näkökulmista.

Reaaliaikaista, relevanttia, räätälöityä – tässäkö jatkuvan oppimisen avaimet?

 

 

 

 

Jatkuva oppiminen voidaan yksilön näkökulmasta nähdä oman osaamisen uudistamisena elämän ja työuran eri vaiheissa. Koulutusorganisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa erilaisten koulutusmuotojen- ja sisältöjen tarjoamista hyvinkin heterogeeniselle asiakaskunnalle. Uraseurannan tulosseminaarissa 11.3.2020 kokoontui jatkuvan oppimisen teemaryhmä. Sen osallistujat edustivat monia eri aloja ja organisaatioita – kaikkia niitä tahoja, jotka on kutsuttu vastaamaan osaamisen jatkuvan päivittämisen haasteisiin. 

Ryhmässä tarkasteltiin sitaatteja uraseurantakyselyn (2019) avoimista vastauksista. Keskusteluissa esiin nousivat esiin mm. erilaiset ”osaamispaketit” elämän eri vaiheisiin ja suunnan muutoksiin. Kokonaista tutkintoa ei aikuisen ole enää mielekästä suorittaa oman osaamisen päivittämiseksi, mutta erillisillä osaamiskokonaisuuksilla omaa tietotaitoa voisi viedä toivottuun ja tarvittuun suuntaan. Pohdittiin myös sitä, miten ihminen hahmottaa omaa osaamiskokonaisuuttansa ja osaamisensa lisätarpeita: mitä osaan, mitä tarvitsen lisää, osaanko sanoittaa osaamiseni ja ymmärränkö, mitä tarvitsen lisää? Tässä nousi esiin eräänlainen runsaudenpulan haaste; Suomessa erilaisia lisäkouluttautumismahdollisuuksia on paljon, miten niistä voisi löytää itselleen juuri sopivan? Kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut nähtiinkin ensisijaisen tärkeiksi varsinaisen koulutustarjonnan rinnalla.

Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että valmistumisen jälkeisen lisäkouluttautumisen syyt eivät yleensä johtuneet suoritetun AMK- tai YAMK-tutkinnon puutteista, vaan ammattitaidon kehittämisen tarpeesta, johon vastattiin osallistumalla mm. lyhyisiin lisäkoulutuksiin. Maisteritasoisia opintoja oli taas usein tehty uralla etenemisen tueksi. Palkka tai vakituinen työ on harvoin syy lisäkouluttautumiselle, useimmiten kyse on oman asiantuntijuuden kehittämisestä: jatkuvalle oppimiselle on siis tilausta!

Uraseurantakyselyn tuloksia tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, miten vastaajat arvottavat erilaisten osaamisten tärkeyttä työelämässä, ja miten näitä valmiuksia ammattikorkeakouluopinnoissa saa. Ryhmä jäi pohtimaan sitä, miten paljon korkeakoulujen perustutkintoihin erilaisia osaamisia tulee sisällyttää, riittääkö, että tuotetaan sellaiset perustaidot ja -tiedot, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen uusien asioiden haltuunoton? Ovatko osa kyselyn vastaajien kokemista osaamisvajeista sellaisia, mitä tulisi kehittää nimenomaan jatkuvan oppimisen keinoin?

Koulutusten sekä niissä saatavien tietojen ja taitojen on siis osuttava oikeaan aikaan ja hetkeen, jolloin ne yhdistyvät aitoon osaamistarpeeseen sekä aiempaan kokemukseen. Uuden osaamisen paketointiin on myös kiinnitettävä huomiota, yksi koulutusmuoto tai lähtökohta ei puhuttele kaikkia. Kiteytettäessä avaimia jatkuvan oppimisen ja kattavien elinikäisten palvelujen tuottamiseen, ryhmä päätyi kolmen ärrän teesiin: reaaliaikaisuus, relevanttius ja räätälöinti.

 

Kirjoittajat: Liisa Marttila, Leena Metsävuori ja Anne Rouhelo.

Kuva: Leena Metsävuori.

Tietoa ja taitoa työelämään -tulosten julkistusseminaari 11.3.2020

 

Aika: 11.3.2020 kello 12-16
Paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurilan kampus, Ratatie 22, Vantaa,
Minna Canth -auditorio, 1. krs

 

ARENE ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsuvat sinut Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaariin. Seminaarissa julkistetaan ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn tuloksia ja tarkastellaan tuloksia kolmesta näkökulmasta teemaryhmätyöskentelyn avulla.

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Miten koulutuksesta saatu osaaminen vastaa työelämässä tarvittavia taitoja? Näitä teemoja selvitettiin syksyllä 2019 uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluivat kaikki vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet. Kyselyn on toteuttanut AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke.

Seminaarin ohjelma

12.00 Seminaarin avaus, Petri Lempinen, Arene

12.10 Tutkintojen, osaamisen ja työn kohtaaminen – keskeiset uraseurantakyselyn tulokset
Satu Helmi ja Tina Lauronen, AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hanke

Seminaari 11.3.2020_yhteinen osuus_materiaalit

12.45 Kommenttipuheenvuorot
Juhani Saari, Tilastokeskus
Riina Nousiainen, STTK
Maria Jokinen, Akavan opiskelijat
Anna Laurila, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

13.45-14.15 Kahvitauko ja siirtyminen teemaryhmiin 

14.15-15.15 Teemaryhmät – mitä tieto kertoo ammattikorkeakoulutettujen työurista ja työnäkymistä

Jatkuva oppiminen_materiaalit
Koulutuksen_tyoelamarelevanssi_materiaalit
Työllistyminen ja yrittäjyys_materiaalit

15.20 Teemaryhmien yhteenveto

15.40 Uraseurannan seuraavat askeleet, Petri Lempinen & Satu Helmi       

16:00 Tilaisuus päättyy.

Ammattikorkeakoulut keskeisiä sijaintimaakuntansa työvoiman kouluttajia

Uraseurantakyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnosta 2014 valmistuneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä merkittävimpiin kaupunkiseutuihin. Sijoittumis- ja liikkuvuuden tarkastelun perusteella amk-tutkinnon suorittaneet ovat erityisen alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tulokset vahvistavat myös sen, että ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa työvoiman ja yrittäjien kouluttajana.

Ammattikorkeakoulutettujen nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä – siinäkin tapauksessa, että pääkaupunkiseutu jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Puolet vastanneista AMK-alumneista asuu 11 kunnan alueella ja YAMK-tutkinnon suorittaneista 18 kunnassa. Mikä huomionarvoista, 1/3 -osasta  Suomen kuntia ei YAMK-tutkinnon suorittaneita vastaajia ei ollut lainkaan.

Mikäli tarkastellaan 2013 ja 2014 AMK-tutkinnosta valmistuneiden kyselyaineistoa (n=14 115), niin työpaikan sijaintimaakunta on vaihtunut joka viidennellä (19.4%) valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana. Töihin Uudellemaalle on muuttanut on noin joka kolmannes, Pirkanmaalle ja ulkomaille joka kymmenes. AMK-tutkinnon suorittaneista vähiten (11.6 %) työn perässä maakuntaa vaihtaneita on Uudellamaalla ja eniten Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Ahvenanmaalla. YAMK-tutkinnon suorittaneilla maakuntien välinen muutto on selvästi vähäisempää verrattuna AMK-tutkinnon suorittaneisiin. Kun tilannetta heti tutkinnon suorittamisen jälkeinen verrataan nykyisen työpaikan sijaintimaakuntaan, havaitaan, että maakunta on vaihtunut vain noin joka kymmenennellä kyselyyn vastanneella.

Liikkuvuuden tarkastelun perusteella voidaan todeta, että AMK-tutkinnon suorittaneet muuttajat ovat alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tämä on samassa linjassa muiden korkeasti koulutettujen muuttoliiketutkimusten kanssa: korkeakoulutetut ja henkilöt, joilla on paljon inhimillistä pääomaa, ovat erityisen alttiita muuttamaan suuren väestöpohjan alueille. Muut suuret kaupunkialueetkaan eivät onnistu hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Ilmiötä on kutsuttu rakenteelliseksi epätasapainotilaksi. Ns. luovuttavat alueet menettävät ikään kuin ilmaiseksi oman koulutuspääomansa ja koulutusinvestointinsa. Se alue, joka vastaanottaa näitä korkea-asteen suorittaneita, saa ikään kuin ilmaiseksi ison tulevaisuuspanoksen ja inhimillistä pääomaa. Muuttoliike kasvattaa maakuntien välisiä tuloeroja erityisesti pidemmän ajanjakson aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuosina 2013 ja 2014 keskimäärin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita oli 22 100. Vuonna 2019 heitä oli reilut 10 % vähemmän (19 450). Ainoana maakuntana työttömyyden kasvua oli Uudellamaalla, mutta alue onkin ollut erittäin merkittävä alemman korkeakoulututkinnon muuttovoittoalue koko 2010 -luvun. Vaikka pääkaupunkiseudulla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita on enemmän verrattuna muihin maakuntiin, niin suhteellisesti ottaen Uudenmaan tilanne ei juurikaan poikkea muista maakunnistamme. Tilanne kuitenkin viittaa osaamispääoman voimakkaasta suuntautumisesta edelleen pääkaupunkiseudulle. Ala- tai tutkintokohtainen tarkastelu aluekohtaisesti olisi varsin mielenkiintoinen – löytyykö aloja tai tutkintoja, joilla on painoarvoltaan liikaa koulutettua väestöä suhteessa työelämän tarpeeseen?

Suhteutettuna kaikkiin työttömiin työnhakijoihin, vuosina 2013 ja 2014 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet muodostivat 7,1 % osuuden kaikista maamme työttömistä työnhakijoista. Kun em. vuosista nykyhetkeen (2019) kaikkien työttömien työnhakijoiden osuus on laskenut, niin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on noussut noin prosenttiyksikön (8,0 %:iin), ylemmän tutkinnon suorittaneilla samansuuntaisesti (6.4 %:sta  7.2 %:iin).

Uraseurantakyselyssä sekä muiden sijoittumis- ja liikkuvuusteemaa sivuavien tutkimusten perusteella Uudenmaan jälkeen Pirkanmaan ja jossain määrin myös Varsinais-Suomen tilanne on hyvä verrattuna muihin maakuntiin. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen edullista asemaa selittävät monet tekijät, kuten paremmat työskentelymahdollisuudet ja laajemmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen – niin sivistämiseen kuin harrastamiseen – ja muut ns. pehmeät vetovoimatekijät (ilmapiiri, yleinen ”fiilis”, ympäristön viihtyisyys) sekä hyvä saavutettavuus suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Sijoittumis- ja liikkuvuustarkastelun tulokset vahvistavat omalta osaltaan ammattikorkeakoulujen merkitystä oman maakuntansa työvoiman sekä yrittäjien tuottajana. Ammattikorkeakouluilla on aluevaikuttavuutta sekä opetuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta, mutta asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman tuottaminen omalle alueelle on kiistatta aluevaikuttamisen tehtävistä se merkittävin.

Uraseuranta-aineistosta tehty alueellisen sijoittumisen analyysi kokonaisuudessaan: Uraseuranta_2013_ja_2014_Alueellinen_sijoittuminen.

Teksti ja kuvat: Ismo Kinnunen

 

Annetaan sanan kiertää! Uraseuranta esillä OPO-päivillä

 

Opinto-ohjaajat ympäri Suomea kokoontuivat valtakunnallisille OPO-päiville 6.–8.2020 Tampereelle. Amkista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke oli mukana tapahtumassa näytteilleasettajien areenalla. Hankkeen esittelypisteellä riitti kävijöitä koko päivän ajan. Opinto-ohjaajat peruskoulusta, ammatillisista oppilaitoksista, lukioista ja korkeakouluista ottivat kiinnostuneina vastaan tuoreita uutisia ammattikorkeakoulujen uraseurannasta ja sen tuloksista.

Esittelypisteellä tiedustelimme opinto-ohjaajien näkemyksiä kiinnostavimmista ura- ja työelämätiedoista ja siitä, miten he käyttävät tätä tietoa ohjaustyössään. Osallistujat kirjoittivat ajatuksiaan viestilapuille, jotka ripustimme ”pyykkinarulle” kaikkien kävijöiden nähtäville ja kommentoivaksi. Viestien perusteella opinto-ohjaajat kokevat hyödyllisinä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden eli alumnien uratarinat. Valmistuneen kokemuksiin perustuva tieto urakehityksestä antaa opiskelijalle näkökulmia oman elämäntilanteen tarkasteluun ja omien uramahdollisuuksien pohtimiseen. Viesteistä nousivat esiin myös jatko-opintomahdollisuudet, opintojen keskeyttämiset ja alan vaihdot. Miten uraseurantatietoja voisi hyödyntää vaihtoehtoisia koulutuspolkuja kartoittaessa? Miten eri aloilta kerätyt uraseurantatiedot tukevat yksilöllisiä koulutusvalintoja? Millaisiin ammatteihin ja työtehtäviin eri tutkintokoulutuksista voi valmistua?

Osastolla vierailleet opinto-ohjaajat toivoivat, että uraseurantatiedot olisivat helposti löydettävissä, käytettävissä ja ymmärrettävissä. Työelämätietojen näkökulmasta kiinnostavimpina asioina opinto-ohjaajat nostivat esille tiedot eri työtehtävistä ja palkkauksesta. Mitä eri työtehtävissä/ammateissa ja aloilla tehdään? Miten eri aloilta työllistyy? Mitkä ovat tulevaisuuden tehtävät tai ammattinimikkeet? Työtehtävien ja työllistymisen tarkasteluun kaivattiin helposti käytettäviä verkkopalveluita.

Esittelypisteellä käyneistä opinto-ohjaajista moni kertoi käyttävänsä Töissä.fi-palvelua aktiivisesti uraohjauksen tukena. Tietoa haetaan myös muilta verkkosivuilta, kuten Aarresaari, Opiskelijatöihin.fi, Ammattinetti ja Väylät auki. Tietoa kerätään lisäksi TE-palveluiden, liittojen ja korkeakoulujen omilta verkkosivuilta. Osa opinto-ohjaajista kuuli ensimmäistä kertaa Uraseurannat.fi-sivustosta ja Vipunen.fi-palveluun viedyistä ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedoista.

Maaperä uraseurantatietojen entistä ahkerampaan levittämiseen on otollista. Onneksi meillä on hankkeessa vielä vuosi aikaa hioa entistä parempia keinoja ja työkaluja uraseurantatietojen hyödyntämiseen muun muassa opinto-ohjauksen tueksi.

Kirjoittajat: Päivi Karjalainen, OAMK ja Liisa Marttila, TAMK

Kuva: Liisa Marttila, TAMK

Miksi keksiä pyörää uudelleen? – Työelämätietoa uraohjaukseen, opetukseen ja koulutukseen

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön ja Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hankkeiden järjestämä seminaari keräsi 9.12.2019 TAMKiin viisikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta korkeakoulujen edustajaa. Suunnittelijat, päälliköt, ohjaajat ja tutkivat keskustelivat yhdessä uraseuranta- ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.

Aamu alkoi Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun edustajien kuvauksilla siitä, mitä palautetietoa työelämästä ja alumneilta kerätään ja miten koottu tieto näkyy korkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Sekä Eric Carverin että Matti Vuorensyrjän esityksissä tuli kuitenkin esiin se, että korkeakoulut eivät toimi tyhjiössä, vaan työelämän, koulutuspolitiikan tai muut suuret muutokset saattavat vaikuttaa yksilöiden kokemuksiin työllistymisestä ja saadusta korkeakoulutuksesta. Tämän takia kyselyjen tuloksia on hyvä keskustella auki ja käyttää niiden esittelyyn ja taustoitukseen aikaa.

Ennen kaikkea uraseurantakyselyjen tulisi toimia keskustelun pohjana. Saatu data mahdollistaa yhtä lailla menneisyydessä tehtyjen pedagogisen johtamisen päätösten arvioinnin kuin tulevaisuuden työelämätaitojen ennakoinninkin. Urapoluista ja työllistymisestä saatu palautetieto pitää kuitenkin aina suhteuttaa muuhun palaute- ja tutkimustietoon sekä ennen kaikkea korkeakoulujen oman henkilökunnan ja opiskelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin.

Seminaarin iltapäivä oli varattu keskustelulle. Työelämäpohdinnoissa lähdetään usein siitä, että korkeakouluopiskelija työllistyy valmistuessaan palkkatyöhön johonkin olemassa olevaan työpaikkaan. Uraseurantatieto koulutuksen kehittämisen välineenä -työpajassa tarkasteltiin uraseurannan tuloksia kahden hieman vähemmälle huomiolle jääneen vastaajajoukon näkökulmasta – työttömien ja yrittäjien. Suuntana työelämä – työelämätiedot uraohjauksen tukena -työpajassa taas päästiin konkreettisesti kokeilemaan, miten työnhakuprosessia voidaan harjoitella ja tukea uraseurantatiedon ja muun ajankohtaisen työmarkkinatiedon perusteella. Konkreettiset kokeilut jatkuivat myös Työelämä- ja uratieto opettajan työkaluna -työpajassa, jossa uraseurantatietoa opiskeltiin valtakunnallisen raportointityökalun, Vipusen, kautta. Näkökulma oli opettajan, joten työpaja päätettiin pedagogisiin pohdintoihin.

Lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yleisön kanssa yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Loppukeskustelussa pohdittiin mm. kysymyksiä tulevaisuuden uraohjauksesta, jatkuvasta oppimisesta ja opettajien pedagogisen työn uudistamisesta uraseurannan tuella.

Päivä oli onnistunut ja yleishenki innostunut, tästä on hyvä jatkaa kevään 2020 tulosseminaariin ja muihin koulutuksiin!

Teksti ja kuva: Liisa Marttila, TAMK

 

Työpaja with a twist – fokuksessa työelämätieto ja uraohjaus

Lokakuun aluksi kokoonnuimme AMKista uralle ja Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä (Kope) -hankkeiden järjestämään työpajaan, jossa kokeilimme, miten palvelumuotoilusta tutut menetelmät, kuten persoonien rakentaminen ja kustomoitujen palvelujen suunnittelu, onnistuvat nopeassa spurtissa. TAMKissa järjestetyn työpajan teemat liittyivät opiskelijoiden uraohjaukseen ja työelämätiedon levittämiseen opiskelijoiden keskuudessa.

Pedagogiikan kehittämisen tuki -tiimin vetäjä Eila Pajarre Tampereen yliopistosta ja opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma Satakunnan ammattikorkeakoulusta esittelivät päivän caset sekä ne ongelmat, joita työpajassa työstettiin. Eilan case käsitteli työelämätiedon esittämistä opintojensa eri vaiheissa oleville opiskelijoille ja Eeva-Leenan tapaus opiskelijoiden ohjauksen tulevaisuutta – vuonna 2030. Vaikka tilaisuus toteutui pääosin hämäläisten korkeakoulujen kesken, toimeen tartuttiin ripeästi, ja innostuneet suunnittelijat, ohjaajat sekä opettajat ideoivat useita ratkaisuja heitettyihin haasteisiin.

Case-tiimien eräs yhteinen teema oli opiskelijoiden moninaisuus, niin iän ja urataustan kuin koulutukseen suunnattujen odotusten ja tavoitteidenkin suhteen. Pohdimme, miten voimme palvella erilaisia opiskelijoita, ja onko digitaalisuus tässä enemmän uhka vai mahdollisuus. Entä mitä tarkoittaa ohjauksen kannalta se, jos tulevaisuudessa työn ja opintojen raja tulee mahdollisesti hämärtymään, ja tutkinnot rakennetaankin erilaisista moduuleista?

Vaikka monet haasteet odottavat korkeakouluja tulevina vuosina, totesimme helpottuneina, että onneksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat palautetta työelämästä, ja opiskelijat tietoa omasta alastaan sekä relevanteista työkokemuksista vuosittaisen uraseurannan kautta.

Työpaja sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Kehittelemämme työpajamalli kuitenkin edellyttää sekä case-esittelijöiltä että työpajojen fasilitaattoreilta avointa mieltä, joustavuutta ja halua astua tilanteeseen, josta ei etukäteen tiedä, minne se johtaa. Kiitokset siis Eilalle ja Eeva-Leenalle kiperien kehittämishaasteiden heittämisestä! Kiitämme myös TAOKin Minna Vähäsaloa, joka veti ryhmälle kielen kannat mukavasti herätelleen lämmittelyharjoituksen. Erityiskiitos Marianna Leikomaalle (Kope) ja Eija Syrjämäelle (AMKista uralle) taitavasta, empaattisesta ja rohkeasta fasilitoinnista – toiminnalliset ja ratkaisukeskeiset menetelmät vaativat ohjaajalta paljon!

 

Teksti ja kuva: Liisa Marttila, TAMK