Korkeakoulut keräävät työelämätietoa vuonna 2015 valmistuneilta


Vuosittain noin 40 000 yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistunutta saa vastattavakseen valtakunnallisen uraseurantakyselyn. Kysely lähetetään viisi vuotta valmistumisen jälkeen yliopistosta maisterin tutkinnon tai ammattikorkeakoulusta amk- tai yamk-tutkinnon suorittaneille. Tohtoreille kysely lähetään kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohderyhmästä reilu kolmannes vastaa kyselyyn. Seuraava uraseurantakyselykierros on käynnissä juuri nyt.

Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa. Kyselyyn vastaamalla alumnit auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa.

Yliopistoissa on pitkät perinteet uraseurantatiedon keräämiseen. Ensimmäinen valtakunnallinen kysely toteutettiin jo vuonna 2004. Ammattikorkeakouluilla tiedonkeruu ei ole ollut systemaattista, vaan tietoja on kerätty satunnaisesti ja useilla eri menetelmillä. Loka-marraskuussa toteutettava valtakunnallinen uraseurantakysely on amk-sektorin kolmas. Samankaltainen AMK- ja YO-sektorin kysely- ja toteutusaika mahdollistaa tulosten vertailun.

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä työuraan ja tutkintoon

Ammattikorkeakouluista valmistuneista 82 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyys työuraansa on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Yliopistosta valmistuneista 85 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyyttä kuvaa myös se, että 87 prosenttia vastaajista suosittelisi yliopistokoulutustaan muille. ’

Uraseurantakyselyiden tulosten valossa tärkeintä työelämässä tarvittavaa osaamista on kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, stressinsietokyky sekä ongelmanratkaisutaidot. Työn osaamistarpeissa on alakohtaisia ja tehtäväkohtaisia eroja, mutta näitä keskeiset taidot tarvitaan useimmissa työtehtävissä.

Yliopistosta valmistuneet suuntaavat pääkaupunkiseudulle – ammattikorkeakouluista työllistytään alueelle

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilainen tehtävä ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu osaajia ensisijaisesti alueen tarpeisiin, kun taas yliopistojen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusosaamista koko maan tarpeisiin. Yliopisto-opiskelijat ovatkin liikkuvampia kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Yliopistosektori tuottaa osaajia ammattikorkeakouluja selkeämmin Uudellemaalle ja suuriin kasvukeskuksiin.

Suomen yliopistoista 5 vuotta valmistumisen jälkeen 45 % on työllistynyt Uudellemaalle. Vastaava luku ammattikorkeakouluista on 34 %. Uudenmaan ulkopuolella yliopistotutkinnon suorittaneista 34 prosenttia on muuttanut valmistumisensa jälkeen Uudellemaalle. Vastaavasti ammattikorkeakouluista Uudellemaalle työllistyi valmistumisensa jälkeen 23 % vastaajista.

Uraseurantakyselyn tulosten mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja eri alojen yrittäjien kouluttamisessa. Kyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittymisestä ammattikorkeakoulupaikkakuntiin. Reilut 80 % viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneista on työllistynyt koulutuspaikkakunnalle. Pääkaupunkiseutu vetää puoleensa kuitenkin myös ammattikorkeakoulusta valmistuneita.

Uraseurantakyselyn tuloksia on selailtavissa

Uraseurantakyselyn tuloksissa korkeakoulusektoreiden välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja. Erot löytyvät pikemminkin eri koulutusalojen väliltä eli tuloksiin vaikuttaa enemmän valmistuneen koulutusala kuin se, missä korkeakoulussa hän tutkintonsa suorittaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantojen tulokset ovat julkisesti saatavilla Vipunen-tietopalvelusta. Töissä.fi-verkkopalvelu tukee hakijoiden ja valmistuneiden urasuunnittelua. Sieltä on löydettävissä laaja kokoelma esimerkkejä ammattialoista ja ammattinimikkeistä sekä niihin liittyviä uratarinoita.

 

Yhteystiedot
Ammattikorkeakoulujen uraseurannat
Satu Helmi
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hankkeen projektipäällikkö
Puhelin: 050 5985563
Sähköposti: satu.helmi@turkuamk.fi

Yliopistojen uraseurannat
Matias Erlund
Aarresaari-verkoston Uraseurantaryhmän puheenjohtaja
Puhelin: 02 215 4116
Sähköposti: Matias.erlund@abo.fi

Uraseurantaverkosto kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttamiseksi ja uraseurantatiedon levittämiseksi on perustettu valtakunnallinen uraseurantaverkosto. Uraseurantaverkoston tärkein tehtävä on ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttaminen, kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen uraseurantiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen.

Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaavat jatkossa ammattikorkeakoulut
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke siirtää vastuun uraseurannan toteuttamisesta ammattikorkeakouluille vuonna 2021. Uraseurantaverkostossa mukana 1-2 edustajaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Verkoston tehtävä on sopia uraseurannan yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselystä saatu palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Edustajien kautta tieto välittyy ammattikorkeakouluihin ja sidosryhmille.

Uraseurannan käytännön toteuttamisesta vastaa uraseurantatyöryhmä, jonka muodostaa 4-6 ammattikorkeakoulua. Vuoden 2021 alusta työryhmän muodostavat Arcada, KAMK, OAMK, TAMK sekä Turku AMK.

Valtakunnallisen uraseurannan toimintaa ohjaa Arenen koulutusvaliokunta. Se vastaa uraseurantakyselyn sisältöjen, aikataulujen ja yhteisten periaatteiden hyväksymisestä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsui verkoston jäsenet kesäkuussa ensimmäiseen valmennukseen Zoomin välityksellä. Ensimmäisen valmennuksen aiheina olivat uraseurantakyselyn toteutus ja verkoston tehtävät. Neliosaisen valmennuksen tarkoituksena on siirtää hanketoimijoiden hiljainen tieto verkoston käyttöön.

Verkostotoimijoiden monipuolinen tausta ja osaaminen rikastuttaa tulevaa toimintaa

Uraseurantaverkoston jäseniä pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. verkoston jäsenten uraseurantakyselyn sekä sen toteutuksen tuntemusta ja uraseurantatiedon käyttöä omassa ammattikorkeakoulussa. Ennakkokyselyn perusteella osalle verkostotoimijoista uraseurantakyselyn toteutus on kuulunut työnkuvaa, toisille kyselyn toteutus ei ollut lainkaan tuttu. Uraseurannan kokonaisuuden vastuunjako on yleisesti monessa ammattikorkeakoulussa vielä työn alla. Kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa uraseurantakyselyn vastuu ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat laatuyksikössä, työelämäpalveluissa tai osana alumnityötä.

Valmennuksessa verkosto keskusteli pienryhmissä omista toiveista ja odotuksista uraseurantaverkoston toiminnalle sekä omasta tämänhetkisestä suhteesta uraseurantakyselyyn. Pienryhmäkeskustelu toi esiin verkostotoimijoiden monipuolisen kokemuksen ja erilaisen osaamisen. Uraseurantaverkoston jäsenet arvioivat tuovansa verkostoon mm. teknistä näkökulmaa kyselyyn, tulosten käsittelyn taitoja, kyselyn toteuttamisen koordinointitaitoa, kokemusta tulosten hyödyntämisestä sekä viestintä- ja markkinointiosaamista.

Verkostotoimijat toivovat verkostoyhteistyöltä hyvien käytänteiden jakamista ja yhteisiä pelisääntöjä

Uraseurantaverkoston jäsenet odottavat verkostolta avoimuutta, yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä mm. vastausprosentin nostamiseksi, oman organisaation toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijapalautteen käsittelyyn. Keinoiksi nostettiin hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteinen koulutus. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nostettiin ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittäminen. Alumnityötä tukemaan onkin perustettu oma verkosto.

Seuraava uraseurantaverkoston verkkotapaaminen pidetään syyskuun alussa. Syyskuun tapaamisen aiheena on uraseurantakyselyn käytännön toteutus. Lisätietoja uraseurannan toteuttamisesta ja verkoston tehtävistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.

¨Kirjoittajat: Satu Helmi (Turun AMK) ja Kristiina Kemppainen (Otus)

Miksi keksiä pyörää uudelleen? – Työelämätietoa uraohjaukseen, opetukseen ja koulutukseen

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön ja Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hankkeiden järjestämä seminaari keräsi 9.12.2019 TAMKiin viisikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta korkeakoulujen edustajaa. Suunnittelijat, päälliköt, ohjaajat ja tutkivat keskustelivat yhdessä uraseuranta- ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.

Aamu alkoi Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun edustajien kuvauksilla siitä, mitä palautetietoa työelämästä ja alumneilta kerätään ja miten koottu tieto näkyy korkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Sekä Eric Carverin että Matti Vuorensyrjän esityksissä tuli kuitenkin esiin se, että korkeakoulut eivät toimi tyhjiössä, vaan työelämän, koulutuspolitiikan tai muut suuret muutokset saattavat vaikuttaa yksilöiden kokemuksiin työllistymisestä ja saadusta korkeakoulutuksesta. Tämän takia kyselyjen tuloksia on hyvä keskustella auki ja käyttää niiden esittelyyn ja taustoitukseen aikaa.

Ennen kaikkea uraseurantakyselyjen tulisi toimia keskustelun pohjana. Saatu data mahdollistaa yhtä lailla menneisyydessä tehtyjen pedagogisen johtamisen päätösten arvioinnin kuin tulevaisuuden työelämätaitojen ennakoinninkin. Urapoluista ja työllistymisestä saatu palautetieto pitää kuitenkin aina suhteuttaa muuhun palaute- ja tutkimustietoon sekä ennen kaikkea korkeakoulujen oman henkilökunnan ja opiskelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin.

Seminaarin iltapäivä oli varattu keskustelulle. Työelämäpohdinnoissa lähdetään usein siitä, että korkeakouluopiskelija työllistyy valmistuessaan palkkatyöhön johonkin olemassa olevaan työpaikkaan. Uraseurantatieto koulutuksen kehittämisen välineenä -työpajassa tarkasteltiin uraseurannan tuloksia kahden hieman vähemmälle huomiolle jääneen vastaajajoukon näkökulmasta – työttömien ja yrittäjien. Suuntana työelämä – työelämätiedot uraohjauksen tukena -työpajassa taas päästiin konkreettisesti kokeilemaan, miten työnhakuprosessia voidaan harjoitella ja tukea uraseurantatiedon ja muun ajankohtaisen työmarkkinatiedon perusteella. Konkreettiset kokeilut jatkuivat myös Työelämä- ja uratieto opettajan työkaluna -työpajassa, jossa uraseurantatietoa opiskeltiin valtakunnallisen raportointityökalun, Vipusen, kautta. Näkökulma oli opettajan, joten työpaja päätettiin pedagogisiin pohdintoihin.

Lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yleisön kanssa yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Loppukeskustelussa pohdittiin mm. kysymyksiä tulevaisuuden uraohjauksesta, jatkuvasta oppimisesta ja opettajien pedagogisen työn uudistamisesta uraseurannan tuella.

Päivä oli onnistunut ja yleishenki innostunut, tästä on hyvä jatkaa kevään 2020 tulosseminaariin ja muihin koulutuksiin!

Teksti ja kuva: Liisa Marttila, TAMK

 

Materiaalipaketti uraohjaustyön tueksi

Uraseurantakysely 2017 – tuloksia ja vinkkejä tulosten käyttöön

Teetkö työksesi uraohjausta? Tutustu AMKista Uralle! -hankkeessa toteutetun uraseurantakyselyn tuloksiin sekä vinkkeihin, kuinka hyödyntää tuloksia arjen uraohjaustyössä. Voit selata tietopakettia myös allaolevan median avulla.

Urapolut esiin – uraseurantakyselyn markkinointivideo

Kesto: 4 minuuttia 20 sekuntia

Urapolut esiin on alumneille tarkoitetun uraseurantakyselyn markkinointivideo. Video kertoo viihdyttävästi nykyajan työurista ja vetoaa katsojaa vastaamaan uraseurantakyselyyn.

Tuotanto: Studio Amok (Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oamk) AMKista uralle! -hanke
Videon lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0

Uraohjausmies -lyhytelokuva

Kesto: 18 minuuttia 24 sekuntia

Löydätkö sinä itsestäsi opiskelijan ohjauksen supersankarin? Millainen työote lisää sinun ohjausvoimaasi?  – esittelyssä ehkä koko maailman ensimmäinen supersankariopetuselokuva Uraohjausmies!

Jokainen opiskelija pohtii jossain vaiheessa opintojaan omaan urapolkuaan ja elämänsä suuntaa. Työelämä näyttäytyy muuttuvana ja ennakoimattomana. Epävarmuus tulevaisuudesta vaatii kykyä suunnata uraansa uudelleen useammankin kerran elämänsä aikana. Näihin tilanteisiin opiskelija kaipaa pohdintojensa tueksi keskustelua ja kohtaamista. Uraohjaus auttaa rakentamaan omaa uraa ja ohjaaja toimii tässä prosessissa tukea tarjoavana kumppanina.

Uraohjausmies on uraohjaukseen keskittyvä, virikkeitä antava surpersankarielokuva, joka on saanut alkunsa AMKista uralle! –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli valmistuneiden opiskelijoiden uraseurantatietojen keräämiseen ja levittämiseen sekä kehittää uraohjauksen käytänteitä koulutuksessa. Uraohjausmies-elokuvan oheen on tulossa syksyn 2017 aikana pelillistä lisämateriaalia, joita opettaja voi käyttää apuna erilaisten urapolkujen ja vaihtoehtojen pohtimisessa opiskelijaryhmän kanssa.

Tuotanto: Studio Amok (Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oamk) AMKista uralle! -hanke
Videon lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0

Työelämävinkki-somekortit

Työelämävinkit ovat vuonna 2017 uraseurantakyselyyn vastanneiden ammattikorkeakoulusta valmistuneiden vinkkejä omaa alaa opiskeleville. Voit tarkastella kaikkia työelämävinkkejä tästä verkkokansiosta. Kansiosta löytyy kortit jaoteltuna myös koulutusalan mukaan. Kaikki työelämävinkki-somekortit ovat vapaasti jaettavissa ja käytettävissä. Voit jakaa niitä omalla sosiaalisen median sivustoillasi, käyttää niitä osana luentomateriaaliasi tai vaikka printata ne ja käyttää niitä toiminnallisina kortteina. Kortit ovat A5-kokoa ja voit tulostaa ne A4-muodossa (kaksi korttia per sivu) tämän pdf-tiedoston avulla.

Lisämateriaalia

Töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä
Sivustolta löydät tietoa siitä, millaisissa tehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. Palvelu on korkeakoulujen tuottama.

Urapolulla – oivalluksia polullesi
Urapolulla-verkkopalvelussa voit pohtia ja suunnitella omaa uraasi itsenäisesti tai ryhmässä.

Materiaalipaketti uraseurannan tueksi

Kokosimme materiaalipaketin myös uraseurantatyön tueksi. Löydät paketista taustatietoa uraseurantakyselyn toteuttamiseen liittyen.

Hankkeen loppuraportti: Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen

nakokulmia

Julkaisussa esitellään AMKista uralle! -hankkeessa kehitettyä ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantakyselyä sekä avataan sen lähtökohtia, kuten eurooppalaisia uraseurantajärjestelmiä sekä opiskelijoiden uratiedontarpeita.

Uraseurantatiedon hyödyntäminen on yksi julkaisun keskeisistä teemoista. Artikkeleissa esitellään uraseurantatiedon mahdollisuuksia koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä osaamisen johtamisessa. Lisäksi avataan näkökulmia opiskelijoiden uraohjaukseen ja uranhallintataitojen kehittämiseen. Julkaisu sisältää case-esimerkkejä hyvistä käytänteistä ja työvälineistä, mm. uraohjausta tukevista verkkopalveluista. Artikkelikokoelmassa avataan myös alumnityön roolia uraseurannassa ja työelämäyhteistyössä.

Löydät lisätietoa julkaisun ilmaisen latauslinkin täältä.

 

Materiaalipaketti uraseurantatyön tueksi

Uraseurannan toteuttamisohje

Oletko toteuttamassa ammattikorkeakoulussasi uraseurantakyselyä? Tutustu AMKista Uralle! -hankkeessa toteutetun uraseurantakyselyn toimintamalliin ja tuloksiin.

Kyselyprosessi toteutetaan digitaalisena ARVO -vaikuttavuustietopalvelua hyödyntäen. Lisätietoja.

Kuva_ARVOsta

Uraseurantakyselyn kyselypohjat löytyvät tästä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voit ladata esimerkkipohjan kyselyn tietosuojaselosteesta täältä.

Katsaus uraseurantaan ammattikorkeakouluissa 2016

katsausuraseurantaan

Oheiseen julkaisuun on koottu läpileikkaus uraseurannasta ammattikorkeakouluissa 2016. Tiedot perustuvat AMKista uralle! -hankkeessa vuosina 2015–2016 tehtyyn selvitykseen, jonka kohteena olivat kaikki monialaiset ammattikorkeakoulut. Selvityksessä kartoitettiin eri ammattikorkeakoulujen uraseurannan avaintahot, mm. korkeakoulujen johdon, laatutyön ja toiminnanohjauksen,
uraohjauksen ja opetuksen, alumniyhteistyön sekä ura- ja rekrytointipalvelujen piiristä. Lähes kahdeltasadalta ammattikorkeakoulujen edustajalta kerättiin näkemyksiä ura- ja työllistymistiedon keräämiseen, levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä käytänteistä sekä uratiedontarpeista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille ammattikorkeakoulujen uraseurantatietojen keruusta, levittämisestä ja hyödyntämisestä kiinnostuneille.

Lataa julkaisu tästä.

Urapolut esiin – uraseurantakyselyn markkinointivideo

Kesto: 4 minuuttia 20 sekuntia

Urapolut esiin on alumneille tarkoitetun uraseurantakyselyn markkinointivideo. Video kertoo viihdyttävästi nykyajan työurista ja vetoaa katsojaa vastaamaan uraseurantakyselyyn.

Tuotanto: Studio Amok (Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oamk) AMKista uralle! -hanke
Videon lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0

Lisämateriaalia

Hankkeen loppuraportti: Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen

nakokulmia

Artikkelikokoelmassa esitellään AMKista uralle! -hankkeessa kehitettyä ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantakyselyä sekä avataan sen lähtökohtia, kuten eurooppalaisia uraseurantajärjestelmiä sekä opiskelijoiden uratiedontarpeita.

Uraseurantatiedon hyödyntäminen on yksi julkaisun keskeisistä teemoista. Artikkeleissa esitellään uraseurantatiedon käyttöä koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä osaamisen johtamisessa. Lisäksi avataan näkökulmia opiskelijoiden uraohjaukseen ja uranhallintataitojen kehittämiseen. Julkaisu sisältää case-esimerkkejä uraseurannan ja -ohjauksen hyvistä käytänteistä ja työvälineistä, mm. digitaalisista verkkopalveluista. Artikkelikokoelmassa avataan myös alumnityön uudenlaisia rooleja amk:ien työelämäyhteistyössä.

Löydät lisätietoa julkaisun ilmaisen latauslinkin täältä.

Materiaalipaketti uraohjaustyön tueksi

Kokosimme materiaalipaketin myös uraohjaustyön tueksi. Löydät sieltä video- ja visuaalista materiaalia keskustelun tueksi.

Töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä
Sivustolta löydät tietoa siitä, millaisissa tehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. Palvelu on korkeakoulujen tuottama.

Urapolulla – oivalluksia polullesi
Urapolulla-verkkopalvelussa voit pohtia ja suunnitella omaa uraasi itsenäisesti tai ryhmässä.

 

Kiitos uraseurantafoorumiin osallistuneille!

Korkeakoulujen uraseurantafoorumi järjestettiin 11.12. – 12.12.2017 Helsingissä. Tilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita. Kiitos järjestäjien puolesta kaikille mukana olleille. Keskustelu ja uraseurantojen kehittäminen jatkuu!

us_foorumi1
Uraseurantafoorumi järjestettiin Suomen Kansallismuseossa.
us_foorumi2
Työpajoissa käytiin keskustelua muun muassa uraseurantatiedon ja työelämätiedon käytöstä koulutuksen kehittämisessä.
us_foorumi3
Projektipäälliköt Liisa Marttila AMK:sta uralle! -hankkeesta, Sari Haataja LATUA-hankkeesta ja Merja Ukkola Töissä.fi-hankkeesta esittelivät uraseurantojen kehittämistyötä.
us_foorumi4
Työpajassa keskusteltiin myös uraseurantaviestinnän kehittämisestä. Miten uraseurannan tuloksille saataisiin lisää yhteiskunnallista huomiota?

Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ja tallenteeseen.

KUVAT: Miika Rautiainen

 

Yritysnäkökulma uraseurantakyselyyn ja sen hyödyntämiseen

AMKista uralle –hankkeessa on kehitetty työkalua valmistuneiden uraseurantaa varten. Kaikissa hankkeen sisältöä kuvaavissa määrittelyissä esiintyy juuri tuo sana valmistuneiden, jonka viime kädessä katsotaan kuvaavan parhaiten lopullista hyödyn saajaa. Aika moni varmasti tulkitsee tämän tarkoittavan juuri opiskelijoita. Ajantasaisen ja realistisen työelämätiedon katsotaan edistävän sopivien koulutusvalintojen tekemistä ja lopulta työllistymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnollisesti kehitystoimia mm. koulutuspolitiikassa, oppilaitosten hallinnossa, opettajien- ja opinto-ohjaajien koulutuksessa ja itse opetustyössä. Monet hankkeen toimijat ovat varmaan olleet yllättyneitä siitä, kuinka haastavaa on ollut sommitella osatavoitteita tukevat kysymykset uraseurannan kysymyspatteristoon siten, että kyselyn laajuus ei kasvaisi liian suureksi.

Uraseurantakysely luodaan avuksi opiskelijoille ja työkaluksi ammattikorkeakouluille opetustyön kehittämiseen. Selkeästä tavoitteesta huolimatta pohdinta siitä kuka on ns. asiakas ja ketä varten työkalu luodaan, voi keskustelu olla hyvinkin moninaista. Eri alojen opetustyö on kulttuuriltaan toisistaan poikkeavaa. Myös ammattialat joihin opiskelijat työllistyvät, ovat erilaisia suhtautumisessaan koulutukseen ja opetustyöhön. Toiset ottavat kantaa enemmän koulutuspoliittisiin valintoihin ja toiset vähemmän. Tämän blogin pohdinnassa on kartoitettu teknologiateollisuutta edustavien yritysten näkemyksiä uraseurantakyselystä ja sen hyödynnettävyydestä. Yritysten edustajien näkemykset ja katsantokannat saattavat yllättää. Pohjalta löytyy usein kysymys: kuka on oppilaitosten ensisijainen asiakas.

Blogin tausta

Blogikirjoitus perustuu kolmeen kirjoittajien tekemään haastatteluun toukokuussa 2017. Haastateltavista yksi henkilö työskentelee suurehkon pk-yrityksen alihankintakonepajaryppään henkilöstöpäällikkönä. Toinen suuren koneteknisen suunnittelutoimiston liiketoimintajohtajana ja kolmas merkittävän oman tuotteen omaavan teknologiayrityksen laatupäällikkönä.
Kaikki ovat olleet mukana AMK-yhteistyössä. Heille tuttua ovat mm. neuvottelukunta- ja hankeyhteistyö sekä opinnäytetöiden teettäminen. Ennen haastatteluja JAMKssa oli juuri tehty uraseurannan pilottikysely ja sen yhteenveto oli käytettävissä keskusteluissa, joskin teknologiasta valmistuneita vastaajia oli varsin vähän (29 kpl), jotka vielä jakautuivat useaan tutkinto-ohjelmaan.

Kyselyn asiakasnäkökulma

Yritysten edustajat kiinnittivät huomiota uraseurantakysely –hankkeen näkökulmaan, joka heille näyttäytyi pelkästään oppilaitosnäkökulmana. Yrityksiä ei itse kyselyssä ole hyödynnetty palautteen antajina. Kyselyhän perustuu valmistuneiden kannanottoihin, jota oppilaitokset, mahdollisesti Opetusministeriö, opiskelijat ja oppilaitokseen hakijaksi harkitsevat hyödyntävät.

Kysymys heräsi, miten yritysten eli yhden merkittävän loppuasiakkaan näkemys on huomioitu kyselyä muodostettaessa ja miten heidän tarve hyödyntää tuloksia on huomioitu. Yksi haastateltava esitti radikaalina ehdotuksena, että kyselyyn vastaajien sen hetkiset työnantajat voisivat täyttää kyselystä jonkin osion. Yksi kysymys voisikin olla Kuinka osaaminen on täyttänyt työtehtävän osaamistavoitteet? Toisena vaihtoehtona voisi myös olla valmistuneiden ja työnantajien vastaaminen joihinkin samoihin kysymyksiin, jolloin eriävät mielipiteet ja kokemukset tulisivat näkyviin. Ehdotukset luonnollisesti laajentaisivat vastausaineistosta saatavia näkökulmia. Jopa tarkka kysymys siitä, mihin osuuteen työntekijän osaamisessa yritys on tyytyväinen, voisi olla kyselyssä. Näissä ehdotuksissa työntekijä ja työnantaja eivät luonnollisesti saisi nähdä toistensa vastauksia. Edellä mainituilla ehdotuksilla uraseurantakysely muuttuisi selkeästi vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin mitä se nyt on. Anonyymistä tiedosta olisi tehtävissä hyvin tarkkoja alueellisia oppilaitos- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia päätelmiä.

Yritykset tunnistivat kyllä heidän hyödynnettävissä olevat analyysipolut nykyisenlaisestakin kyselystä, mutta sanoivat omalta puoleltaan resurssien puutteen estävän niiden purkamisen käytännössä. Työntekijän motivaation selvittäminen nousi useiden haastateltavien mielestä vielä osaamisiakin mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Kysymyksellä Minkä alan valitsisit nyt? osuisi haastateltavien mielestä aika naulan kantaan. Tai laajempi kysymys Tiesitkö mihin hakeuduit ja oletko tyytyväinen? kääntäisi katsantokannan myös valmistuneen mielentilaan.

Yritysnäkökulma olisi varmaankin syytä jatkossa huomioida jollain tavoin. Yrityksethän ovat merkittävin asiakasryhmä, jonka odotukset olisi syytä täyttää mm. tunnistamalla heidän tulevat osaamistarpeensa mahdollisimman hyvin. Teknologiassa tämä varmaankin korostuu, mutta koskee myös muitakin aloja, vaikka aina ei loppuasiakas välttämättä ole niin selkeästi määriteltävissä. Jokaisella tutkinto-ohjelmallahan tulisi olla tunnistettuna merkittävimmät asiakassegmentit, jotka näkyvät hyvin tekniikan alan. Asia ei ole pelkästään kirjoittajien keksimä, vaan se näkyy mm. alan EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikriteereissä.

JAMKin Teknologiayksikössä pitkään käytössä ollut neuvottelukuntatoiminta nähtiin erittäin hyödyllisenä, jossa yritykset ja opiskelijat pystyvät tuomaan tutkinto-ohjelman opintojaksotasolle saakka omia näkemyksiään. Siinähän loppuasiakas ja asiakas (opiskelija) ovat mukana tuotteen, eli osaamisen ja sen opettamisen/oppimisen, suunnittelussa.

Yhteenveto

Haastattelut osoittivat hyvin, että yritysten luottamus koulutuksen tuottamaan osaamiseen on hyvä ja opetuksen katsotaan tuottavan juuri heidän tarvitsemaansa tulevaisuuden osaamista. Koulutusohjelmien sisällä tapahtuvaa yleistä päivittämistä ja kehitystyötä tuetaan. Pedagogiikan eteenpäin menoa ja uusien opetusmenetelmien tuomia mahdollisuuksia pidetään hyvänä. Pohdinta ja tasapainoilu ilmenevät merkittävästi siinä, kuinka yritykset ohjeistavat jakamaan resursseja opetuksessa geneeristen työelämätaitojen ja substanssiosaamisen välillä.

Tehdyn kyselyn vastausprosentin suuruus kiinnosti yrityshenkilöitä; erityisesti onnistuttiinko pilottikyselyssä saamaan kyllin kattava vastaajien määrä. Pienehkö vastaajien määrä muodostui myös korostetusti ongelmaksi tulosten analysoinnin ja yritysnäkökulmasta hyödynnettävyyden kannalta. Yrityksillä olisi edellä mainituista syistä erityinen tarve tunnistaa heillä työskentelevien henkilöiden ja kyselyyn osallistuneiden vastaukset.

Haastatteluiden alussa esiin nostettiin alumnitoiminnan merkitystä. Alumnitoiminta nähdään merkittävänä mahdollisuutena, jossa yritykset voisivat olla entistä aktiivisemmin mukana mm. vapaamuotoisiin seminaareihin osallistujina. Samalla laajempi verkostoituminen oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistuisi. Muutoinkin kiinnostus JAMKin alumnitoimintaa kohtaan oli selvää.
Uraseurantakysely koettiin kiinnostavana, mutta ei kovin merkityksellisenä yrityksille. Yritysten tarve yleiseen uratietoon on vähäinen. Tiedontarve kohdistuu enemmän heillä työskentelevien yhteistyöoppilaitoksista valmistuneiden henkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin mm. koulutuksen osuvuudesta ja kohtaavuudesta työtehtävän vaatimuksiin. Yrityksissä osaamisen tunnistettavuuden ja kohdistettavuuden on oltava hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämän kaltaista tietoa he eivät katsoneet saavansa koko valtakunnan tason kyselyistä. Yritysten omat tavoitteet ovat aikajänteeltään usein lyhyitä verrattuna koulutuksen suunnitteluun. Silti yhden haastateltavan ensimmäinen kommentti oli ”kysely on fiksu”, mikä kuvaa kyselyn arvostusta. Kyselyn huomattiin paljastavan myös yrityksen tarvitsemia, mutta usein tiedostamattomia asioita.

Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka, lehtori
Harri Peuranen, JAMK konetekniikka, yliopettaja, koulutusvastaava

Kuva Austin Ban

Uraohjauksen ajokortti antaa valmiuksia kohtaamiseen

Millainen uraohjaajatyyppi minä olen? Minkälaista tieto- ja oppimiskäsitystä edustan? Miten kohtaan uraohjattavan?

Muun muassa näitä asioita mietittiin 12.5. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Uraohjauksen ajolupa/ajokortti -koulutuksessa. Uraohjauksen konkareiden, yliopettaja Annukka Tapanin ja lehtori Merja Hanhimäen suunnittelema koulutus on tarkoitettu uraohjauksen parissa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kaksipäiväisen koulutuksen voi suorittaa uraohjauksen ajolupana osallistumalla ensimmäiseen päivään, tai ajokorttina osallistumalla molempiin päiviin. Kahden opintopisteen arvoinen ajokorttikoulutus edellyttää osallistumisen lisäksi kotitehtävien suorittamista.

Ensimmäisessä päivässä käytiin läpi uraohjauksen periaatteita ja käsitteistöä sekä tietopohjaa. Mietimme myös omia kokemuksia uraohjattavana ja omien uriemme kaaria. Seuraava koulutuspäivä järjestetään kesäkuussa. Koulutus on maksuton ja osa AMKista Uralle! -ESR-hanketta.
uraohjauksen ajokortti

URASEURANTAKYSELY VUONNA 2012 VALMISTUNEILLE

Uraseurantakysely AMKista valmistuneille

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen työelämässä? Selvitämme näitä teemoja tämän kevään aikana uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluvat kaikki vuonna 2012 valmistuneet. Kysely toteutetaan viidessä ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea (HAMK, JAMK, Oamk, TAMK, TuAMK), ja siitä vastaa näiden ammattikorkeakoulujen toimijoista sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijoista koostuva AMKista uralle! -hanke.

Mikäli opiskelit näissä korkeakouluissa ja valmistuit vuonna 2012, sinulle lähetetään kuukauden sisällä kaksi tekstiviestiä, joissa kerrotaan kyselystä ja pyydetään vastaamaan siihen.

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita heidän urapohdinnoissaan ja pääset vaikuttamaan tulevaisuuden ammattikorkeakoulutukseen. Uraseurantakysely on tärkeässä roolissa koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden uraohjauksessa. Tuloksia voit nähdä myös korkeakouluista valmistuneiden työtehtäviä ja urapolkuja esittelevässä kaikille avoimessa töissä.fi-verkkopalvelussa (www.toissa.fi). Arvostamme vastaustasi suuresti!

Vastaajien tiedot on kerätty Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, Virrasta. Siitä saamme myös perustiedot suoritetuista tutkinnoista, joten lomakkeessa ei kysytä erikseen siihen liittyviä asioita. Tällä kyselyllä rakennetaan perustaa jatkossa vuosittain toteutettavalle uraseurannalle, jota käytetään ammattikorkeakoulutuksen ohjaus- ja kehittämistyössä.

Kyselyn kohderyhmänä on 7200 HAMKista, JAMKista, Oamkista, TAMKista ja Turun AMK:sta valmistunutta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 5 vuotta aiemmin valmistuneiden uraseurantakyselyitä tehdään jatkossa kaikissa ammattikorkeakouluissa, joten vastauksesi auttaa myös tässä kehittämistyössä!

Henkilökohtainen vastauslinkki on mahdollista kopioida ja siirtää pöytäkoneen selaimeen.

Kysely on auki 13.4.2017 asti. Kiitos jo etukäteen vastauksistasi, opiskelijat luottavat valmistuneiden näkemyksiin!

Voit tutustua kyselyn rekisteriselosteeseen täällä.

 

Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin

AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja –väliseminaari järjestettiin Tampereella tammikuun 13. päivänä 2017. Seminaarin ohjelmassa oli kolme työpajaa, joista yhtenä Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama työpaja ”Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin”. Työpaja kokosi yhteen ohjauksen ammattilaisia ympäri Suomen pohtimaan yhdessä tulevaisuutta uraohjauksen näkökulmasta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Työpajassa lähdetiin liikkeelle ajatuksesta, että meistä kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, eikä siten tietää siitä mitään varmaa. Tulevaisuutta, ja tässä yhteydessä erityisesti omaa urapolkua mietittäessä, on kuitenkin tärkeää ennakoida ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Mitä kaikkea polulla voikaan tulla vastaan? Mielikuvien, erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarkastelun myötä on mahdollista varautua paremmin tulevaan ja napata kiinni sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle. Tulevaisuuden uraohjauksen voidaankin siten ajatella olevan juuri sellaista ohjaustyötä, jonka kautta näitä valmiuksia vahvistetaan ja mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Tulevaisuuden uraohjausta kuvaamassa

Työpajaan osallistuneet pohtivat tulevaisuuden uraohjausta tulevaisuustaulukon avulla. Työpajassa kuvattiin uraohjauksen nykytilaa kolmen teeman kautta: 1) Asiat ja ilmiöt, joita ei voi muuttaa, 2) Esteet, jotka jarruttavat kehittämistä ja 3) Muutosta edistävät tekijät.

laura2

Osallistujat kokivat, että esimerkiksi työelämää ja sen muutosta koskevat tekijät, tarve sopeutua muutoksiin sekä yleiset taloudelliset ja poliittiset ratkaisut ovat sellaisia asioita ja ilmiöitä, joihin ei voida vaikuttaa. He totesivat kuitenkin, että muutoksista huolimatta uraohjauksen tarve tulee säilymään. Muutosta jarruttavina tekijöinä nähtiin, että ohjaukseen ei resursoida riittävästi taloudellisesti ja ajallisesti. Myös johtamiseen liittyvät tekijät, kuten epäselvyydet uraohjauksen vastuualueissa ja työnjaossa sekä muutosvastarinta nousivat vahvasti esiin jarruttavana tekijänä. Työpajassa muutoksen edistäjiksi nostettiin esiin edellä mainittujen vastinparit: hyvä johtaminen, kehitysinto ja rohkeus lähteä kohti uutta. Uraohjauksessa edistävänä tekijänä nähtiin myös asennemuutos, jossa ohjaus nähdään koko oppilaitoksen henkilöstön tehtävänä.

Seuraavaksi työpajassa kuvattiin uraohjauksen tulevaisuuskuvia kolmen teeman avulla: 1) Toivottava tulevaisuus (tavoite uraohjauksen tulevaisuudelle) 2) Mitä toimenpiteitä tarvitaan toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi? ja 3) Mitä verkostoja tarvitaan?

Toivottavaksi tulevaisuuden kuvaksi osallistujat maalasivat näkökulmia elinikäisestä, koko elämän ja sen hallinnan kattavasta ohjauksesta, jossa jokainen yksilö saa tarvitsemaansa ohjausta. Tällaisen ohjauksen vahvistamana yksilön valmiudet navigoida muuttuvassa maailmassa vahvistuvat ja hän kykenee sietämään epävarmuustekijöitä paremmin. Toivottavana tulevaisuutena osallistujat näkivät myös, että tulevaisuuden uraohjauksessa keskiössä olisi yksilö ja hänen yksilöllinen tapansa toimia osana erilaisia yhteisöjä. Merkityksellisenä koettiin myös yksilön kasvun tukeminen osana yhteisöä. Toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi pidettiin tärkeänä ohjauksen systemaattista kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Lisäksi etsittiin erilaisia keinoja ohjauksen kehittämiseen yhteisen päämäärän määrittelystä ja yhteen hiileen puhaltamisesta työelämän ja koulutuksen rajojen hälventämiseen esimerkiksi yrittäjyystoiminnan kautta. Keskeisenä uraohjauksen verkostojen kehittämisessä nähtiin erilaiset digitaaliset ja etäpalvelut, virtuaalimaailmat ja interaktiivisuus sekä niiden hyödyntäminen ohjauksessa. Ensiarvoisen tärkeää kokonaisvaltaisen ohjauksen kannalta on yksilön oma verkoston mukaan ottaminen. Tällöin kumppaneina voivat toimia esimerkiksi nuoren vanhemmat, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, koulut, työnantajat, järjestöt ja erilaiset viranomaiset.

Pelillisyydellä uusia näkökulmia nivelvaiheisiin

Työpajan lopussa kurkistettiin myös pelillisten uraohjausmenetelmien maailmaan ja niiden hyödyntämiseen erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa. Osallistujat kokeilivat KOUKKU – Koulutusvalinnat kuntoon – ESR – hankkeessa kehitettyä Seikkailu Sumussa –simulaatiota. Simulaatiossa avataan erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä taitojen ja osaamisten kerryttämisessä sekä pohditaan erilaisten taitojen ja osaamisten hyödyntämistä työelämässä. Lisäksi pajassa esiteltiin Get a Life –työelämäsimulaatiota, jossa käyttäjä voi seikkailla tulevaisuuden opinto- ja työmaailmassa 20 vuotta nykyhetkestä eteenpäin.

laura

KOUKKU – hankkeessa tuotettuja pelillisiä työkaluja on saatavilla printtiversioina  maksutta hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.koukkuun.fi. Get a life –simulaatioon voi tutustua maksutta osoitteessa www.getalife.fi.

Teksti:
Laura Halonen
kouluttaja
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuvat:
Laura Halonen

Tommi Karjalainen
media-asiantuntija
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu