Mikä on uraseurantojen ydin? Vilkasta keskustelua kehittämisestä

LATUA-hanke järjesti 15.3. Helsingissä työpajapäivän, joka kokosi korkeakoulutettujen työllistymisen ja -tutkimuksen asiantuntijoita keskustelemaan uraseurantojen kehittämisestä. Mukana olivat myös AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeet. Keskustelua käytiin kolmen teeman pohjalta.

netti2Ensimmäisessä ryhmässä tutkija Juha Sainio (TY) herätteli keskustelua korkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Uraseurannoilla ei voida kerätä tietoa yksityiskohtaisista tiedoista ja taidoista eri aloilta. Sen sijaan voidaan selvittää, mitä valmistuneet ajattelevat tutkinnostaan ja mitä osaamista he kokevat tarvitsevansa työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa todettiin, että osaaminen on haastava teema, koska sitä on vaikea sanoittaa ja tunnistaa – etenkin vastavalmistuneena. Aivan helppoa se ei ole myöhemminkään. Tämän osallistujat huomasivat, kun pääsivät itse pohtimaan, mitä on se ydinosaaminen, jota he ovat korkeakoulutuksesta saaneet.

Toisena aiheena olivat työllistymisen laatuun ja urapolkuun liittyvät teemat. Keskustelua veti AMKista uralle! -hankkeen projektipäällikkö Liisa Marttila (TAMK). Kun valmistuneelta kysytään, onko työsi koulutusta vastaava, vastaus pohjautuu aina henkilökohtaiseen kokemukseen. Onko olemassa objektiivisia mittareita? Tärkeää on myös pohtia, kenen näkökulmasta työllistymisen laatua ylipäätään tarkastellaan: yksilön, koulutuksen tuottajan vai yhteiskunnan.

netti1Kolmannessa ryhmässä uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta johti keskustelua tiedon kattavuudesta ja edustavuudesta. Millä keinoin vastaajia tavoitetaan paremmin? Osallistujat ideoivat erilaisia vaihtoehtoja kyselyn mobiiliaikaan tuomiselle. Lisäksi pohdittiin kyselyn konseptia. Laaja kysely harvemmin, tärkeää ydintietoa lyhyellä kyselyllä vuosittain?

Kattavuuteen voitaisiin vaikuttaa myös sillä, että uraseuranta tulisi tutuksi jo opintojen aikana. Opiskelijat tietäisivät, että saavat kyselyn vastattavakseen valmistuttuaan – ja muistaisivat ehkä kyselyn saadessaan, kuinka tärkeää tieto uramahdollisuuksista oli aikanaan heille. Vastattua tulisi helpommin, kun tietäisi tiedon arvon.

Hanketiimit saivat keskusteluista paljon ideoita ja ajatuksia jatkotyöstettäväksi. Kooste keskustelusta jaetaan hanketoimijoille ja työpajoihin osallistuneille.

Kiitos kaikille mukana olleille!

TEKSTI JA KUVAT: Jenni Iivonen

Yhteistyötä, ei ranking-listoja

Yliopistoissa käynnissä oleva LATUA-hanke ja ammattikorkeakoulujen yhteinen AMKista uralle! -hanke tekevät tiiviisti työtä sen eteen, että korkeakoulujen uraseurannoista saisi jatkossa kattavaa vertailukelpoista tietoa sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä. Myös hankekokonaisuuden kolmannen hankkeen, Töissä-hankkeen, kannalta on tärkeää että uraseurannoissa on vertailtavia osia. Niiden avulla uraseurantatietoon pohjautuva Töissä.fi-palvelu pystyy palvelemaan opiskelijaa, joka harkitsee korkeakouluopintoja tai alan vaihtoa.

Myös hankkeiden yhteisen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta pitää tavoitetta korkeakoulusektorien yhteisestä kyselyosiosta tärkeänä.

pyykko_uutinen
Riitta Pyykköä haastateltiin hänen työhuoneellaan Turussa.

– Korkeakoulujen väliselle vertailutiedolle on käyttöä. Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö tiivistyy yhä ja tietyillä aloilla koulutukset ovat lähentymässä. Työllistymiseen ja osaamistarpeisiin liittyvää tietoa olisi kiinnostava saada mm. kandidaatin tutkinnoista ja AMK-tutkinnoista, mahdollisesti myös YAMK-tutkinnoista ja maisterin tutkinnoista, Pyykkö toteaa.

Pyykkö kuitenkin tähdentää, että tietoa pitää käyttää harkiten. On muistettava, että korkeakoulut ovat yhteisellä asialla.

– Vertailutieto on kaksipiippuinen asia. Tiedosta pitää hakea voimaa yhteistyölle, ei laatia ranking-listoja.

Vaikuttava tieto tuodaan lähelle

Vararehtori Pyykkö itse käyttää työssään uraseurantatietoa ja myös muuta palautetietoa monipuolisesti.

– Tarvitsen tietoa siitä, mikä koulutuksessa toimii ja mikä ei. Tähän liittyvät niin sisällöt, opetusmenetelmät kuin työelämävalmiudetkin. Sekä laadullinen että määrällinen työllistymistieto ovat tärkeitä, kun pohditaan esimerkiksi eri alojen koulutusmääriä.

Tietoa käytetään korkeakouluissa eri tavoilla ja tasoilla. Jotta käyttö olisi systemaattista, aineistosta pitää tarjota erilaisia tiiviitä raportteja eri käyttäjäryhmille johdosta opettajiin.

– Kaiken kaikkiaan työllistymistä koskeva tieto on tuotava mahdollisimman helposti saataville sinne, missä vastuu opetuksen kehittämisestä on. Mitä läheisemmäksi tieto koetaan, sitä vaikuttavampaa se on. Aineiston käyttöön pitää myös herätellä, Pyykkö toteaa.

Hankkeille tilausta

Kolmen hankkeen tiivis yhteistyö, ohjausryhmää myöten, on verraten uusi asia. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa oli innostunut henki. Ohjausryhmän puheenjohtaja Pyykkö onkin odottavalla kannalla.

– Ohjausryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että hankkeille on selvä tarve. Mielekäs yhteistyö on hieno asia. Kun hankkeet todella tukevat toisiaan ja tekevät aidosti yhdessä, saadaan kaikki hyöty irti.

Vararehtori Riitta Pyykköä haastateltiin LATUA-hankkeen tuottamiin uraseurannan käyttäjäprofiileihin liittyen. Hanke julkaisee profiilit maaliskuun alussa.

TEKSTI JA KUVA:  Jenni Iivonen

Ammattikorkeakouluissa tarvitaan tiedollista tukea urasuunnitteluun

 

TAMKin AMKista uralle -tilaisuudessa keskusteltiin uraseurantatiedon merkityksestä ohjauksessa.
AMKista uralle kick off -tilaisuudessa TAMKissa keskustellaan uraseurantatiedon hyödyntämisestä opinto-ohjauksessa.

Työelämä on jatkuvassa liikkeessä ja sitä myöten työorganisaatioista ja ammateista on tullut aikaisempaa lyhytaikaisempia sekä uudelleenmuotoutuvia.

Kun kerran valittu ammatti tai työpaikka ei ole enää välttämättä pysyvä, vastuu oman uran rakentumisesta on siirtynyt yhä enemmän yksilölle itselleen. Työelämän ja sitä myöten myös ammatillisen koulutuksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, pystyvätkö yksilöt hankkimaan sellaista osaamista, joka turvaa mielekkään työllistymisen jatkossakin.

Avoin, ajantasainen ja kattava tieto ammattikorkeakoulutettujen työllistymisen laadusta, ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja muun työelämän osaamistarpeiden vastaavuudesta sekä korkeakoulutettujen urapoluista ylipäätään edistää yksilöiden urasuunnittelua ja kestäviä koulutusvalintoja. Se myös vähentää ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisalttiutta. Onhan eräs sekä opiskelupaikan että ammatin vaihtamisen perussyitä se, että ajatukset tietystä koulutuksesta, työstä tai ammatista ovat olleet epärealistisia tai perustuneet epämääräisiin mielikuviin. Realistinen ja ajantasainen työelämätieto, jo opintopaikkaa mietittäessä ja opintoja aloittaessa, on kaikkien kannalta oleellista, kun julkisen koulutuksen tavoitteena ovat yksilöiden monin tavoin kestävät koulutusvalinnat.

Uraseurannat entistä systemaattisemmiksi

Ammattikorkeakouluissa uraseurantatietoa on kerätty jo pitkään ja monin eri tavoin, mutta ongelmana on ollut tähän asti uraseurantatiedon sirpaleisuus ja tiedon levittäminen – työelämätieto ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia niitä tahoja, jotka sitä olisivat tarvinneet. AMKista uralle -hankkeessa rakennetaan yhdessä LATUA ja Töissä-hankkeiden kanssa ammattikorkeakoulujen käyttöön uraseurantakyselymalli, joka tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailtavaa uraseurantatietoa. Kerättyä ja analysoitua tietoa jatkohyödynnetään korkeakoulujen pedagogisessa ja strategisessa kehittämistyössä ja opiskelemaan hakeutuvien ja amk-opiskelijoiden uraohjauksessa.

AMKista uralle -hankkeessa ammattikorkeakoulujen uraseurantaprosessissa kerättävä työelämätieto pyritään juurruttamaan osaksi ammattikorkeakorkeakoulujen opintoprosesseja, opiskelijapalveluita, ammattikorkeakoulutuksen suunnittelua ja jatkuvasti muuntuvan työelämän osaamistarpeiden ennakointia. Uraseurannan kehittäminen tukee myös opintojen aikaisen ohjauksen osuvuutta ja laatua, mikä vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden valmistumiseen, opintoaikojen lyhenemiseen sekä keskeytysten vähenemiseen. Onhan opiskelumotivaation ja opintoihin sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijalle ja häntä ohjaaville tahoille on olemassa realistisia ja mahdollisia urapolkuja ja työllistymismalleja omalla alalla.

Uraseurantatieto koulutuspolkujen tukena

Ammattikorkeakoulujen uraseurannan kehittäminen ei kuitenkaan hyödytä pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita tai ammattikorkeakouluja. Uraseurantatiedon systemaattinen kerääminen ja sen hyödyntäminen palvelevat myös toisen asteen opiskelijoita, opettajia ja opinto-ohjaajia sekä erilaisten organisaatioiden koulutustarpeiden alueellista ja valtakunnallista ennakointityötä. Myös ohjaushenkilökunnalle on tärkeä avata laajempia näkymiä siihen, miten, mihin ja millaisilla työn tekemisen muodoilla nuoret, tai vanhemmatkin, opiskelijat voivat omalle alalleen työllistyä. Näin opiskelijat voivat pelkkien opiskelupaikkojen hakemisen sijaan alkaa etsiä, ja toivottavasti myös löytää, paikkaansa ammatillisessa maailmassa ja työelämässä.

TEKSTI: Projektipäällikkö Liisa Marttila, AMKista uralle -hanke

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2016!

LATUA-, Töissä- ja AMKista uralle!-hankkeiden projektipäälliköt kokoontuivat joulun alla Helsingin Siltavuorenpenkereelle vuoden viimeiseen työkokoukseensa.

Projektipäälliköt Liisa Marttila, Merja Ukkola, Sari Haataja ja Helena Tirronen vasemmalta oikealle.
Projektipäälliköt Liisa Marttila, Merja Ukkola, Sari Haataja ja Helena Tirronen vasemmalta oikealle.

Työn alla oli erityisesti yhteisen ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen suunnittelu.

Kaikissa hankkeissa työskentely on pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Syyskuun kick offissa toimintansa aloittaneet teemaryhmät ovat jatkaneet työtään ja ensi vuoden toiminnalle on luotu hyvät raamit.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua ja ladata akkuja ensi vuotta varten. Toivotamme kaikille hankkeissa työskenteleville, yhteistyökumppaneillemme ja hankkeiden toiminnasta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!