Miten uraseurantatietoa hyödynnetään yliopistojen sisällä?

Miten ura- ja työelämätietoa hyödynnetään tällä hetkellä yliopistojen sisällä? Millaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä tarvitaan ? Miten tieto pitäisi tarjota henkilökunnalle, että sen käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta?

Nämä kysymykset ovat olleet keskeisiä, kun LATUA-hanke on aloittanut syksyn aikana alkukartoitushaastattelut yliopistoissa.

LATUA uudistaa yliopistojen uraseurantaa. Kehitystyön pohjana on ajatus palvelumuotoilusta: haluamme tehdä uraseurannasta mahdollisimman hyvän työvälineen yliopistojen henkilökunnalle, jotta he voivat käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi ohjatessaan opiskelijoita tai suunnitelleessaan opetusta.

Monta käyttäjäryhmää

Haastattelut ovat vasta alussa, mutta jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että yliopistojen henkilökunnalla on monenlaisia tarpeita uraseurannan tuottamalle tiedolle. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.

LATUA luo haastattelujen perusteella uraseurannalle käyttäjätyypit, jotka ohjaavat uudistustyötä. Kymmenen käyttäjäryhmäämme ovat

  • opetushenkilökunta, erityisesti opetuksen kehittämisestä vastaavat
  • opiskelijoita ohjaavat henkilöt
  • opintoasianpäälliköt
  • palautejärjestelmistä vastaavat
  • opetusvaradekaanit
  • yliopistopedagogisesta koulutuksesta vastaavat
  • rehtoraatti
  • dekaanit
  • strategia ja laatuasioista vastaavat
  • opiskelijamarkkinointia tekevät henkilöt.

Missä he ovat nyt?

Haastattelut kootaan käyttäjätyypeiksi alkuvuodesta. Jo nyt voi sanoa, että valmistuneiden antama palaute on yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yliopistoissa. Osaaminen ja laadullinen työllistyminen ovat tärkeitä teemoja.

LATUA jatkaa haastatteluja tammikuun loppuun saakka. Kysymme haastateltavilta muun muassa, mitä sinä haluaisit kysyä 5 vuotta sitten työelämään lähteneeltä maisterilta. Moni haastatelluista on aloittanut vastauksensa kysymyksellä, missä he ovat nyt.

Lue lisää LATUA-hankkeen toiminnasta

Akateemisten uraseurantaa tehty yli kymmenen vuotta

Yliopistoissa on kerätty uraseuranta-aineistoa vuodesta 2004 lähtien yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä. Mukana ovat lähes kaikki yliopistot.

Uraseuranta kerätään maistereilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tohtoreista kohderyhmään kuuluvat 2-3 vuotta aiemmin valmistuneet.

Uraseuranta tuottaa tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti yliopistojen sisällä laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.

Uudistuksia tulossa

Uraseuranta uudistuu tulevina vuosina osana valtakunnallista LATUA-hanketta.

Työelämässä ja työtehtävissä on tapahtunut suuri myllerrys uraseurannan alkuvuosista. Vuonna 2016 valmistuva maisteri astuu erilaiseen työelämään kuin vuonna 2004 valmistunut aikoinaan astui.

– Yhä harvemmin valmistuneilla on yhtä yksittäistä palkkatyötä, vaan työ saattaa koostua useista paloista ja pätkistä. Työ ja urat ovat pirstaleisempia. Jotta pääsemme uraseurannalla kiinni tähän muutokseen, kyselyn on uudistuttava, Aarresaaren uraseurantatyöryhmän puheenjohtaja, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta toteaa.

Tekniikka vapauttaa resursseja analyysiin

Uraseuranta-aineisto kerätään seuraavan kerran syksyllä 2016 vuonna 2011 valmistuneilta maistereilta. Osa LATUA-hankkeen uudistuksista saadaan mukaan jo ensi syksyn kierrokselle.

Tällä hetkellä tietoa kerätään pääosin yhdenmukaisella lomakkeella ja prosessilla kaikissa mukana olevissa yliopistoissa. Työtä koordinoi Aarresaaren uraseurantatyöryhmä, joka toimii LATUA-hankkeessa asiantuntijaryhmänä. LATUA-hankkeen tavoitteena on kehittää kyselyn toteuttamisen koordinaatiota ja sisältöjä edelleen. Tieto pyritään myös saamaan laajempaan käyttöön yliopistoissa.

Suurin muutos koskee kyselyn toteutusta ja raportointia. Kymmenessä vuodessa tekniikka on kehittynyt nopeasti ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kun osa kyselyyn liittyvistä työvaiheista saadaan automatisoitua, vapautuu yliopistoissa resursseja tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen.