Yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017

logo_aarresaari

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.

Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)  edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Kehittämispäivä kokosi hanketiimit ideoimaan

AMKista uralle!-, LATUA- ja Töissä-hankkeiden yhteinen kehittämispäivä järjestettiin 6.4. Tampereella. Hanketiimit kokoontuivat pohtimaan, miten uraseurannoista saadaan toimiva työväline korkeakouluille ja muille käyttäjäryhmille. Miten käyttäjien tarpeisiin voidaan vastata?

Päivän pohjana olivat hankkeiden tekemän alkukartoitustyön tulokset. LATUA-hankkeessa on tehty selvitys yliopistojen tiedontarpeista uraseurantatietoon liittyen. AMKista uralle! -hanke julkaisee oman selvityksensä syksyllä, mutta jo nyt kuultiin esimakua tuloksista. Yhteistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarpeissa on paljon: kummallakin sektorilla ollaan kiinnostuneita valtakunnallisesta ja alueellisesta vertailutiedosta valmistuneiden työllistymiseen liittyen. Helppokäyttöisyys ja kattavuus ovat reunaehtoja sille, että tieto saadaan systemaattiseen käyttöön korkeakoulujen sisällä.

Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua uraseurantojen kehittämisestä. Keskustelujen pohjana oli kolme teemaa:

1. Miten? – aineistonkeruu ja vastaajien tavoittaminen
2. Mitä? – uraseurannan sisällöt
3. Kuka ja missä? – tiedon tarjoaminen ja vertailtavuus.

Työpajoissa syntyi hyviä ajatuksia ja ideoita muun muassa kansallisesta aineistonkeruusta, uusista kysymyksistä sekä Open datan periaatteista. Kooste päivän työpajakeskusteluista on lähetetty hankkeen toteuttamisessa mukana oleville.

Hankkeet jatkavat ideoiden pohjalta kehittämistyötä täydellä tohinalla. Huhtikuussa on tarkoitus päästä määrittelemään ammattikorkeakoujen ja yliopistojen yhteisiä kyselysisältöjä. Myös uraseurantakyselyjen toteutuksen ja raportoinnin kehittämistä jatketaan muun muassa mobiilipilotin suunnittelulla.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille!

TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen

Uraseurannat yliopistojen työelämäyhteyksien tukena

Yliopistojen uraseurannoilla on jo vuosikymmenen ajan kerätty tietoa korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta. Uraseurannat ovat tuoneet numeerisen työllistymistiedon rinnalle tietoa esimerkiksi siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä yliopistosta valmistuneet toimivat, minkälaiset työmarkkinat akateemisen tutkinnon suorittaneita odottavat, ja mitä osaamista työelämä on heiltä vaatinut. Maisterien lisäksi kiinnostus kohdistuu yhä enemmän myös tohtorien työuriin.

Niin sanotuilla generalistialoilla – eli aloilla, joista ei valmistuta suoraan ammattiin – on usein haastavaa kuvata koulutuksen tuomia monipuolisia ja laajoja työllistymismahdollisuuksia. Tutkintonimikkeiden takaa löytyy yksilöllisiä kokonaisuuksia tai monitieteistä erikoistumista eri teemoihin ja ilmiöihin. Sivuainevalinnat voivat usein olla ratkaisevassa roolissa työllistymisessä. Työmarkkinoiden muuttuessa myös professioaloille syntyy perinteisten roolien ja toimenkuvien rinnalle uusia tapoja tehdä työtä sekä hyödyntää koulutuksen tuottamaa asiantuntijuutta.

Alakohtaisesti on varmasti paljon eroa siinä, kuinka hyvin yliopistojen henkilöstö tietää, mihin valmistuneet työelämässä sijoittuvat tai kuinka opetuksesta saadut eväät ovat tukeneet oman paikan löytämisessä työelämästä. Joissakin koulutuksissa yhteys opetuksen ja alumnien välillä on hyvinkin tiivis, kun taas toisissa koulutuksissa tieto työelämän moninaisista mahdollisuuksista voi jäädä piiloon. Tuleville tai nykyisille opiskelijoille työllistymismahdollisuuksista kertominen voi olla vaikeaa, jos itsellä ei ole tietoa valmistuneiden työllistymisen laadusta.

Alumnipalaute yhdistää koulutuksen ja työelämän

Yliopistoja kritisoidaan herkästi puutteellisista työelämäyhteyksistä. Nykyään tuntuu kuitenkin olevan melko vaikeaa löytää koulutuksia, joilla ei olisi suoria kontakteja oman alan työelämään – tai ainakin kiinnostusta sellaisten luomiseen. Työelämän asiantuntijat saattavat antaa palautetta yliopistojen opetussuunnitelmista ja opetussisällöistä tai toimia yliopistojen toimielimissä. Myös työharjoittelu ja sen myötä syntyvät kontaktit ovat olennainen osa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Yliopistot puolestaan tarjoavat työnantajille tietoa alan koulutuksen trendeistä ja valmistuneiden osaamisesta. Joskus voi kuitenkin olla, että viesti ei kulje tai näkemykset eivät kohtaa eikä yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä ole vielä löytänyt parhaita muotojaan.

Uraseurannoilla kerättävä alumnipalaute voi parhaimmillaan toimia lähtökohtana, täydentävänä tietona tai keskustelun tukena, kun yliopistokoulutuksen ja työelämän suhteita rakennetaan ja kehitetään. Valmistuneilta on mahdollista saada tietoa työelämän ajankohtaisista osaamistarpeista tai työelämässä käynnissä olevista muutoksista. Valmistuneen näkemys työelämästä on ajankohtainen ja kokemus koulutuksen hyödyistä vielä kohtuullisen tuore. Se täydentää yliopistoissa olevaa viimeisintä tietoa ja linkittää työelämän tarpeita ja yliopistokoulutuksen tavoitteisiin.

Ajantasainen työelämätieto nopeammin käyttöön

Yliopisto-opiskelijat kaipaavat ajantasaista tietoa työelämästä, korkeakoulutettujen työmarkkinoista sekä työelämän osaamistarpeista ja -vaatimuksista. Usein kiinnostus kohdistuu oman alan tietoon, mutta myös yleisempi työelämätieto voi antaa tukea opintoja koskeville valinnoille ja päätöksille. Opiskelijavalintoihin ja opintotukeen on tehty viime aikoina uudistuksia, jotka luovat yhä enemmän painetta kestävien opiskeluvalintojen tekemiseen. Samalla tiedostetaan, että yhden tutkinnon suorittaminen tuskin tuottaa tarvittavan osaamisen koko työuralle, vaan omaa osaamista tulee päivittää, laajentaa tai syventää myös työelämän eri vaiheissa.

Uraseurannoissa valmistuneilta kysytään, minkälaisissa työtehtävissä he toimivat, ja miten hyvin sen hetkinen työ vastaa heidän mielestään koulutusta sisällöltään ja/tai vaatimustasoltaan. Lisäksi halutaan selvittää, miten valmistunut on yliopiston antamilla eväillä työuran alkuvaiheissa pärjännyt, ja minkälaisia osaamistarpeita työelämässä on tullut vastaan. Valmistunut itse kun on se, joka voi itse parhaiten arvioida työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa opintoihin ja omiin tavoitteisiinsa.

LATUA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työelämästä saadun tiedon hyödyntämistä yliopistoissa niin, että tieto on mahdollisimman ajankohtaista ja helposti saatavilla. Uraseurantatiedon rinnalla selvitetään mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää systemaattisemmin myös yliopistojen työharjoittelukontaktien kautta syntyvää työelämätietoa.

TEKSTI: LATUA-hankkeen projektipäällikkö Sari Haataja, Tampereen yliopisto

Akateemisten uraseurantaa tehty yli kymmenen vuotta

Yliopistoissa on kerätty uraseuranta-aineistoa vuodesta 2004 lähtien yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä. Mukana ovat lähes kaikki yliopistot.

Uraseuranta kerätään maistereilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tohtoreista kohderyhmään kuuluvat 2-3 vuotta aiemmin valmistuneet.

Uraseuranta tuottaa tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti yliopistojen sisällä laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.

Uudistuksia tulossa

Uraseuranta uudistuu tulevina vuosina osana valtakunnallista LATUA-hanketta.

Työelämässä ja työtehtävissä on tapahtunut suuri myllerrys uraseurannan alkuvuosista. Vuonna 2016 valmistuva maisteri astuu erilaiseen työelämään kuin vuonna 2004 valmistunut aikoinaan astui.

– Yhä harvemmin valmistuneilla on yhtä yksittäistä palkkatyötä, vaan työ saattaa koostua useista paloista ja pätkistä. Työ ja urat ovat pirstaleisempia. Jotta pääsemme uraseurannalla kiinni tähän muutokseen, kyselyn on uudistuttava, Aarresaaren uraseurantatyöryhmän puheenjohtaja, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta toteaa.

Tekniikka vapauttaa resursseja analyysiin

Uraseuranta-aineisto kerätään seuraavan kerran syksyllä 2016 vuonna 2011 valmistuneilta maistereilta. Osa LATUA-hankkeen uudistuksista saadaan mukaan jo ensi syksyn kierrokselle.

Tällä hetkellä tietoa kerätään pääosin yhdenmukaisella lomakkeella ja prosessilla kaikissa mukana olevissa yliopistoissa. Työtä koordinoi Aarresaaren uraseurantatyöryhmä, joka toimii LATUA-hankkeessa asiantuntijaryhmänä. LATUA-hankkeen tavoitteena on kehittää kyselyn toteuttamisen koordinaatiota ja sisältöjä edelleen. Tieto pyritään myös saamaan laajempaan käyttöön yliopistoissa.

Suurin muutos koskee kyselyn toteutusta ja raportointia. Kymmenessä vuodessa tekniikka on kehittynyt nopeasti ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kun osa kyselyyn liittyvistä työvaiheista saadaan automatisoitua, vapautuu yliopistoissa resursseja tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen.