AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön ja Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hankkeiden järjestämä seminaari keräsi 9.12.2019 TAMKiin viisikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta korkeakoulujen edustajaa. Suunnittelijat, päälliköt, ohjaajat ja tutkivat keskustelivat yhdessä uraseuranta- ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.
Aamu alkoi Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun edustajien kuvauksilla siitä, mitä palautetietoa työelämästä ja alumneilta kerätään ja miten koottu tieto näkyy korkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Sekä Eric Carverin että Matti Vuorensyrjän esityksissä tuli kuitenkin esiin se, että korkeakoulut eivät toimi tyhjiössä, vaan työelämän, koulutuspolitiikan tai muut suuret muutokset saattavat vaikuttaa yksilöiden kokemuksiin työllistymisestä ja saadusta korkeakoulutuksesta. Tämän takia kyselyjen tuloksia on hyvä keskustella auki ja käyttää niiden esittelyyn ja taustoitukseen aikaa.
Ennen kaikkea uraseurantakyselyjen tulisi toimia keskustelun pohjana. Saatu data mahdollistaa yhtä lailla menneisyydessä tehtyjen pedagogisen johtamisen päätösten arvioinnin kuin tulevaisuuden työelämätaitojen ennakoinninkin. Urapoluista ja työllistymisestä saatu palautetieto pitää kuitenkin aina suhteuttaa muuhun palaute- ja tutkimustietoon sekä ennen kaikkea korkeakoulujen oman henkilökunnan ja opiskelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin.
Seminaarin iltapäivä oli varattu keskustelulle. Työelämäpohdinnoissa lähdetään usein siitä, että korkeakouluopiskelija työllistyy valmistuessaan palkkatyöhön johonkin olemassa olevaan työpaikkaan. Uraseurantatieto koulutuksen kehittämisen välineenä -työpajassa tarkasteltiin uraseurannan tuloksia kahden hieman vähemmälle huomiolle jääneen vastaajajoukon näkökulmasta – työttömien ja yrittäjien. Suuntana työelämä – työelämätiedot uraohjauksen tukena -työpajassa taas päästiin konkreettisesti kokeilemaan, miten työnhakuprosessia voidaan harjoitella ja tukea uraseurantatiedon ja muun ajankohtaisen työmarkkinatiedon perusteella. Konkreettiset kokeilut jatkuivat myös Työelämä- ja uratieto opettajan työkaluna -työpajassa, jossa uraseurantatietoa opiskeltiin valtakunnallisen raportointityökalun, Vipusen, kautta. Näkökulma oli opettajan, joten työpaja päätettiin pedagogisiin pohdintoihin.
Lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yleisön kanssa yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Loppukeskustelussa pohdittiin mm. kysymyksiä tulevaisuuden uraohjauksesta, jatkuvasta oppimisesta ja opettajien pedagogisen työn uudistamisesta uraseurannan tuella.
Päivä oli onnistunut ja yleishenki innostunut, tästä on hyvä jatkaa kevään 2020 tulosseminaariin ja muihin koulutuksiin!
Teksti ja kuva: Liisa Marttila, TAMK