AMKista uralle! LATUA Töissä
Korkeakoulujen uraseurantafoorumi järjestettiin 11.12. – 12.12.2017 Helsingissä. Tilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita. Kiitos järjestäjien puolesta kaikille mukana olleille. Keskustelu ja uraseurantojen kehittäminen jatkuu!
Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ja tallenteeseen.
KUVAT: Miika Rautiainen
Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusin maisterien uraseuranta kerättiin syksyllä 2016 vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneilta.
Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.
Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 3.5. julkistettavasta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Syksyllä 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.
Vuonna 2011 valmistuneet ovat päättäneet opintonsa vaikeassa taloustilanteessa, mutta pärjänneet silti työmarkkinoilla. Kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan eli noin viisi vuotta työssä. Toisaalta työ ei välttämättä mahdollista tutkinnon tarjoaman osaamisen hyödyntämistä samalla tavalla kuin ennen.
– Aiempiin uraseurantoihin verrattuna näyttää siltä, että vuonna 2011 valmistuneille on ollut haasteellisempaa löytää koulutusalaa vastaavaa työtä. Erityisesti niiden, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on pakko miettiä osaamisensa soveltamismahdollisuuksia, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta kuvaa.
Viisi vuotta työelämässä olleet ovat hypänneet suoraan työelämän muutokseen mukaan. Kyselyhetkellä 91 prosenttia vastaajista oli työssä, mutta vain noin kolmasosa vastaajista koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.
Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi seikaksi maisterit kokevat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.
– Työnhaussa korostuu usein mielikuva suhteiden ja kontaktien sekä työkokemuksen määräävyydestä, vaikka oman osaamisen kuvaaminen ja siitä vakuuttavasti kertominen saattavatkin olla avainroolissa, Sainio toteaa.
Viisi vuotta sitten valmistuneet kannustavatkin nykyisiä opiskelijoita kehittämään työnhakutaitoja. Myös muun muassa itsensä kehittäminen ja epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeinä taitoina esiin.
– Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta toteaa.
Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan keskiviikkona 3.5. klo 13-16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tuloksista Aarresaari-verkoston sivuilta.
Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.
Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus kartoitti viime keväänä ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyviä tiedontarpeita tiiviillä, vapaasti vastattavissa olevalla sähköisellä kyselyllä. Uratietokyselyyn vastasi yhteensä 618 opiskelijaa 23:sta ammattikorkeakoulusta. Jatka lukemista Opiskelijaa kiinnostaa nykyhetki, ei pidemmän tähtäimen uratieto
Kaksipäiväisen Uraseuranta-analyytikon koulutuksen järjesti LATUA-hanke, jonka työ on edennyt yliopistojen uraseurannan sisältöjen ja toteutuksen uudistamisesta tiedon hyödyntämiseen, raportointiin ja analyysiin liittyviin kysymyksiin.
Koulutuksessa esiteltiin hankkeessa kehiteltyjä uudenlaisia tapoja, joilla uraseurantatieto voidaan tuoda suoraan yliopistojen omiin raportointijärjestelmiin ja siten osaksi päätöksentekoa ja kehittämistyötä.
– Tiedon raportointia on mahdollista automatisoida. Pyrimme luomaan tiedolle houkuttavan käyttöliittymän, joka tarjoaa eri käyttäjäryhmille kiinnostavat luvut ja tiedot helposti, projektisuunnittelija Ari Kurlin Tampereen yliopistosta toteaa.
Tiedon käytettävyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös uraseurannan tunnettuuden lisäämiseen.
– Hyvä käyttöliittymä tietoon on tärkeä, mutta ei yksin riitä. Koulutusohjelmissa ja tiedekunnissa pitää lisäksi herättää kiinnostus aineiston käyttöön. Silloin uraseurantatieto vakiintuu systemaattiseksi työvälineeksi yliopiston sisällä, kuvaa uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta.
Yliopiston sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi LATUA-hanke on pyrkinyt kehittämään uraseurantaan liittyvää sidosryhmäyhteistyötä.
Uraseuranta-analyytikon koulutuksessa esiteltiin Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Tilastokeskuksen ja Akavan tuottamia aineistoja, joita on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös uraseurantatiedon analyysin osana.
– Uraseuranta antaa meille ainutlaatuista tietoa yliopistoista valmistuneiden ensimmäisistä vuosista työelämässä. Kytkemällä tulokset esimerkiksi Akavan aineistoihin, saamme näkyviin koko kuvan työmarkkinoista ja niiden muutoksesta, Carver toteaa.
Aarresaari-verkoston syksyn 2016 aikana toteuttama maisterien uraseuranta on käynnissä vuoden loppuun. Tavoitteena on, että uutta aineistoa päästään käyttämään uudenlaisin innostavin välinein jo vuoden 2017 alussa.
– Tampereen yliopistossa tehty pohjatyö tulee olemaan koodia myöten avointa kaikille yliopistoille. Toivomme, että mahdollisimman moni tarttuu mahdollisuuteen ja lähtee kehittämään uraseurannan käytettävyyttä ja analyysiä, Kurlin toteaa.
Koulutuksessa uudet avaukset otettiin innokkaina vastaan. Työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.
TEKSTI: Jenni Iivonen
Kirjoitus on laadittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) konetekniikan tutkinto-ohjelman (ins. AMK) viimeisen vuoden opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pienimuotoisten kyselyjen pohjalta. Kirjoittajien omia kokemuksia hyödyntäen, tekstissä on tuotu esille kokemuksista muodostuneita näkemyksiä. Aluksi pohditaan käsityksiä tuleviin työtehtäviin liittyen, minkä jälkeen siirrytään työn hakemisvaiheen kysymyksiin.
Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kiinnostaa erityisesti minkälaisiin tehtäviin ja yrityksiin tutkinto-ohjelmasta aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet. Koulutuksen, ammattitaidon ja erikoistumisen riittävyys tulevissa tehtävissä mietityttää. Lisäksi haluttaisiin mahdollisimman tarkkaan tietää tulevien työtehtävien sisältöjä.
Hyödyntämällä alumneja vierailijaluennoitsijoina, saadaan hyvää tietoa erilaisista työtehtävistä. Tutkimuksen kohteena olevista opiskelijoista osa oli hyvin halukas lähtemään alumnityöhön mukaan valmistumisensa jälkeen. Saatavilla on lisäksi videoita, joissa eri aloilta valmistuneet insinöörit kuvaavat työtehtäviään. Ongelmana tässä on se, että esimerkiksi tuotantotekniikkaan suuntautuneen koneinsinöörin työtehtävät voivat olla hyvin erityyppisiä erilaisissa, puhumattakaan eri kokoisissa yrityksissä. Sama tilanne on epäilemättä muillakin aloilla. Mahdollisimman kattavaa tietoa valmistuneiden työtehtävistä pidettiin varsin tarpeellisena.
Kielitaidon riittävyys erityisesti ammattisanaston suhteen mietityttää opiskelijoita. Parempi itsevarmuus vieraan kielen käyttämisessä rohkeammin auttaisi tässä. Tähän erilaiset, vuorovaikutteiset opiskelumenetelmät antavat hyvän mahdollisuuden. Opiskelijoiden huoli on luonnollista, koska heillä ei ole laajaa kokemusta vieraan kielen käyttämisestä. Lisäksi kielitaidon vahvistaminen on aina kompromissi suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Tähän vastataan mm. englanninkielisillä opintojaksoilla, joissa on ulkomaisia opiskelijoita mukana. Lisäksi jokaisella opintojaksolla olisi hyvä olla vieraskielisten avaintermien sanastoa.
Miesvaltaisilla aloilla, kuten koneteknisessä teollisuudessa, naiset miettivät, miten heihin suhtaudutaan erityisesti tulevissa esimiestehtävissä. Tämä asia on hiljalleen muuttumassa ja asia alkaa kääntyä naisten vahvuudeksi hakuvaiheessa: he erottuvat hakijoista hyvin ja pystyvät omia vahvuuksiaan tuomaan selkeästi esille. Tämä taas edellyttää omien vahvuuksien tunnistamista ja hyvän itsetunnon kehittymistä, mitä tulisi rakentaa ensimmäisestä lukukaudesta alkaen systemaattisesti kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Kirjoittajien kokemusten mukaan valmistuneet naiset sijoittuvat erittäin hyvin työelämään. Samoin he toimivat jo opiskeluaikana hyvin esimiesmäisesti!
Opiskelijoita mietityttää tilanne, jossa valmistuttuaan ei heti saakaan oman alan töitä. Valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ovat pääosin tunnistaneet kuitenkin sen, että osaamispääomaa ja kokemusta voi myös kasvattaa tietoisesti. Vaikka ensimmäinen työpaikka ei välttämättä aluksi sattuisikaan aivan omalle alalle. Toisaalta joukossa on aina henkilöitä, jotka eivät koe osaamispääoman kasvattamista väärällä alalla mielekkäänä ja murehtivat tilannetta, missä joutuvat tekemään töitä, joista eivät välttämättä pidäkään. Tuossa tilanteessa motivaatio ei ole parhaimmillaan.
Avoimia työpaikkoja seurataan erityisesti Mol.fi, Monster.fi ja Aarresaari.fi-sivuilta. Toissa.fi-sivut kiinnostavat selvästi, ja osa opiskelijoista on palvelua jo hyödyntänyt. LinkedIniä ei käytetä ensimmäistä työpaikkaa haettaessa, vaan vasta kun ollaan työelämässä ja verkostoidutaan ammatillisesti laajemmin.
Oikein mitoitettu palkkatoivetaso mietityttää, halutaan välttää palkkatoiveen yli- tai alimitoitus sitä ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Tähän tarpeeseen opiskelijajärjestöt tekevät kyselyitä, joiden tuloksia julkaistaan. Lähinnä ongelma syntyy siitä, että hakija miettii työkokemuksensa arvottamista palkkapyynnössä.
Opiskelijat tiedostavat hyvin tulevissa työtehtävissä tarvittavan asenteen ja insinöörimäisen ajattelutavan omaksumisen merkityksen. On syytä muistaa, että työnantajat usein kiinnittävät hyvin suurta huomiota henkilön olemukseen, persoonaan ja tuohon asenteeseen, eikä niinkään tutkintotodistuksen arvosanoihin tai keskiarvoon. Tutkintotodistus täytyy kuitenkin olla.
Työnhaku koetaan usein aikamoiseksi koiranhommaksi. Tuumasta on tartuttava toimeen, vaikka kuinka ikävältä tuntuisi. Itsensä likoon laittaminen ja mukavuusalueelta poistuminen tuskin kenestäkään erityisen houkuttelevalta tuntuu missään tilanteessa, mutta työnhaku koettelee itsetuntoa erityisen kovasti. Työnhaussa joutuu mittauttamaan oman arvonsa ja osaamisensa suhteessa hakukriteereihin ja muihin työnhakijoihin. Nuorempien sukupolvien omanarvontunto on sodan jälkeisiä suuria ikäluokkia parempi, mutta työnhaku koetaan silti erittäin haasteelliseksi.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille kokemusta työnhausta kertyy viimeistään työharjoittelupaikkaa hakiessa. Tässä vaiheessa toki monilta löytyy jo aikaisempaa työkokemusta kesätöistä tai aikaisemmalta työuralta. Lisäksi työssäkäynti on opiskelujen ohessa yleistynyt keinona paikata niukkaa toimeentuloa. Silti sen lopullisen omaa alaa vastaavan työpaikan etsintä mietityttää ja herättää kysymyksiä. Asiaan suhtaudutaan vakavasti ja työnsaantiin liittyvät epävarmuustekijät koetaan opiskeluun liittyviin kysymyksiin verrattuna merkityksellisempinä.
Työhakemuksen ja CV:n laadinta sujuvat useimmilta opiskelijoita rutiinilla. Akateemiset taidot ovat karttuneet ja virallisten papereiden vaatimat tekstimuodot ja formaatit eivät tunnu olevan se suurin ongelma. Muotoseikkojen opastukseen internet on väärällään ohjeita. Apua halutaan ja huolitaan enemmän sisällöllisten kysymysten ratkaisemiseen. Minkälainen työhakemuksen täytyy olla, jotta erotutaan massasta mahdollisesti kymmenien tai jopa satojen hakijoiden joukosta? Miten päästä ensimmäisen kynnyksen yli työhaastatteluun? Näihin kysymyksiin eivät työnantajat ja rekrytoinnin ammattilaiset ole antaneet yksiselitteisiä vastauksia. Toiset työnantajat pitävät tarkasti virallisten ohjeiden mukaan laadituista työhakemuksista, toiset taas huomattavasti persoonallisemman näköisistä. Monet työnantajat pyytävät hakijalta pelkän CV:n. Yleisten havaintojen mukaan työkokemus ja persoona ovat Suomessa valintakriteereistä selkeästi keskiössä, ja joskus opiskelijat kokevat heidän tutkintonsa olevan varsin toissijainen juttu. Toisaalta, voidaanko tällaista työnantajien suhtautumista pitää luottamuksen osoituksena Suomen koulujärjestelmää kohtaan? Työnantajat selvästi vielä luottavat tutkintojen laatuun. Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa työhakemuksen merkitys silti korostuu. Miten laaditaan työhakemus, joka sisältää faktat ja silti myy hyvin?
Itse työnhakuprosessista tietoa koetaan löytyvän huomattavasti työhakemuksen laadintaohjeita vähemmän. Ehkä työnvälittäjien on yleistyksiä vaikeampi tehdä ja prosessin kulkuun vaikuttaa sekin onko työpaikka yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tekniikan alalla pääosa työpaikoista sijaitsee yrityksissä ja yrityksillä on täysi vapaus suorittaa rekrytointi haluamallaan tavalla. Opiskelijat haluaisivat tietoa siitä, miten varautua ja valmistautua rekrytointiprosessiin? Miten rekrytointi etenee, kun valintakierroksia on enemmän kuin yksi. Mihin rekrytointiprosessissa pyritään työnantajan näkökulmasta? Tapahtuuko taustalla paljon sellaista mikä ei näy työnhakijalle? Maaliin asti päässeiden osalta omakohtaiset kokemukset, mikäli joku niitä uskaltautuisi kertomaan, tuntuvat kiinnostavan opiskelijoita.
Opiskelijat myös arvioivat työnhaun kriteereitä. Ratkaiseeko ammattiosaaminen vai se että on sopivan oloinen tyyppi? Moni on esittänyt myös suoraan kysymyksen, voiko pelkällä työhakemuksella yleensä saada töitä, vai saako työpaikan ainoastaan suhteiden avulla? Isoilla yrityksillä on selkeät väylät töiden hakuun ja työhakemukset jätetään yleensä sähköisessä muodossa. Rekrytointiosasto saattaa sijaita kokonaan eri kaupungissa kuin haettava työpaikka. Moni kyselee töihin päässeiltä kavereilta, kuinka sait työpaikan? Hyvin usein suhteet koetaan tehokkaimmaksi, mutta osin epäreiluksi konstiksi päästä töihin. Kärjistetysti sanoen, täytyy tuntea kummin kaiman veli saadakseen jalkaa oven väliin. Varsinkin vapaiden hakemuksien jättäminen tuntuu turhauttavan opiskelijoita erityisesti. Netin kautta jätettyjen hakemusten pelätään häviävän koneeseen. Ajatellaan, että vapaita hakemuksia ei todellisuudessa huomioida kunnolla, vaan ne kaivetaan esiin, mikäli paikkoja ei muuten saada täytettyä. Asiaa tarkemmin kysyttäessä, monet opiskelijat kuitenkin tunsivat myös vapailla hakemuksilla työpaikan saaneita.
Tietoa työn hakemisesta löytyy paljon, mutta tiedon ei koeta olevan kovin yksityiskohtaista. Olisi hyvä, jos nimenomaan henkilökohtaisella tasolla auttavaa tietoa olisi tarjolla enemmän. Urapolkujen esiintuominen ja tieto siitä, miten työpaikkaan on päästy käsiksi, auttaisi opiskelijoita työuralle siirtymisessä. Opiskelijat myös viestittivät, että nykyistä tarkempi ennakkotieto siitä, mitä tulevat työtehtävät todellisuudessa sisältävät, auttaisi heitä paremmin opiskelujen suunnittelussa. Varsinkin näihin viimeisiin mietteisiin AMKista uralle -hankkeessa toteutettavalla valmistuneiden uraseurantakyselyllä pyritään hakemaan luotettavia vastauksia.
TEKSTI:
Yliopettaja, koulutusvastaava Harri Peuranen, JAMK konetekniikka
Lehtori Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka
Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen mallimaa vuonna 2025. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden painopistealueita ovat muun muassa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen, osaamiskeskittymien vahvistaminen, toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymisen nopeuttaminen ja korkeakouluopintojen sujuvoittaminen.
Valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllisten opinto- ja urapolkujen toteutuminen edellyttävät toimivaa uraohjausta ja opintojen järjestämistä niin, että opintojen eteneminen on joustavaa. Yhteiskunnan muutokset luovat lisääntyvää ohjaustarvetta elämän siirtymävaiheisiin: uran ja elämän suunnittelu on jatkuva prosessi. Koulutusvalintaa koskevissa tutkimustuloksissa (Koukku 2014) haasteeksi nousi ensiksikin ohjausnäkökulman laajentaminen yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elämänkaareen, opinnoista elämän hallintaan. Toiseksi ohjattavan ja ohjaajan vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi tulevaisuusoppimista. Siinä on oleellista tunnistaa mahdollisuudet ohjata omaa elämää tietyssä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tulevaisuusohjauksen tehtävänä on luoda opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisesta ja ohjata arvioimaan valintojen vaikutuksia omaan elämän kulkuun.
Vuoden 2015 aikana arvioitiin ammattikorkeakouluihin johtavan opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus (Karvi 2015). Arvioitavia kohteita olivat ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa ja käytännöt aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tietoa tuotettiin myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä opintopolkujen rakentamisessa, koulutuksen toteuttamisessa ja työelämän kehittämisessä. Kohdejoukko (N=176) muodostui ammatillisen koulutuksen järjestäjien (n=151) ja ammattikorkeakoulujen (n=25) opiskelijoista, henkilökunnasta ja työelämänedustajista.
Arvioinnissa uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Työryhmä esittää useita kehittämissuosituksia, joiden toivotaan edistävän koulutuspoliittisten linjausten mukaisia tavoitteita. Opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä tiedontarpeita ja mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa perusteellisesti. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen ja ohjauksen saatavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja sektoreilla, myös oppilaitosten ulkopuolelle jääville. Ohjausmuotoja ja yksilö-, ryhmä- ja virtuaalimenetelmiä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat opiskelijoiden tarpeita.
Ura-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestelmälliseksi kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee verkottua alueellisesti. Olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen varmistetaan opiskelijoiden riittävä informointi, ohjaustoiminnan suunnitemallisuus ja nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Opintojen ohjaukseen tulee suunnata riittävästi resursseja ja hyödyntää lähiohjausta ja digitalisaation mahdollisuuksia.
Opiskelijahaun ja -valinnan kehittäminen ja opiskelijahakuun liittyvä tiedotuksen tehostaminen luo entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hakeutumisvaiheeseen. Valintaperusteissa tulee arvostaa myös ammatillista osaamista lukion käyneiden rinnalla. Tarvitaan esimerkiksi työpajoja, joissa opiskelijat voivat pohtia omaa uraa ja opintopolkua sekä eri mahdollisuuksia.
Nivelvaiheiden toimivuutta ja yhteistyötä tulee edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavilla yhteistoteutuksilla. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja opettajavaihtoa voidaan lisätä ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tulisi hyödyntää entistä paremmin. Uraohjausta tulee kehittää eri sidosryhmien kanssa. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö työelämän kehittämisessä edistää toteutuessaan alueellista kehittämistä. Ammatillisen väylän toimivuutta tulee edistää AHOT-menettelyjä kehittämällä.
Tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen merkityksen tiedostaminen on avain, joka mahdollistaa yksilön elämänkaaren mittaisen urasuunnittelun tukemisen.
LÄHTEET
TEKSTI: Aila Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu
Yliopistojen yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa toteuttama maisterien uraseuranta käynnistyi lokakuun alussa. Lähiviikkojen aikana 12 515 maisteria tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta saa yliopistoilta uraseurantakyselyn. Kaikki vuonna 2011 valmistuneet pääsevät kertomaan, mitä he ajattelevat tutkinnostaan oltuaan viisi vuotta työelämässä. Ovatko he tyytyväisiä työuransa alkuun?
Kysely on osa Aarresaari-verkoston uraseurantaa. Mukana ovat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksia saadaan yliopistojen käyttöön alkuvuodesta 2017.
Lue lisää Aarresaari-verkoston sivuilta ja tutustu syksyn uraseurannan sisältöihin.
Aarresaari-verkoston uusimman tohtoriuraseurannan tulokset julkistettiin 1.6.2016 Helsingissä. Julkistustilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa ääneen pääsivät 2010-luvulla väitelleet tohtorit. ”Jokaisella pitäisi olla uralleen A-, B- ja C-vaihtoehdot. On tärkeää miettiä, mitä tutkinnollaan haluaa tehdä”, keskustelijat korostivat.
Aarresaaren tohtoriuraseurannan mukaan joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Eniten yrityksiin työllistytään tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista.
Viime vuosina tohtoreita ja yrityksiä on pyritty tuomaan yhteen erilaisin yhteistyöhankkein. Konkreettisia ja menestyksekkäitä avauksia ovat olleet mm. sosiaalisessa mediassa aktivoitunut Tohtoriverkosto, bioalan asiantuntijapalveluita tarjoava Bionautit, Tohtoreita yrityksiin -hanke, PostDocs in Companies -hanke sekä Tekesin rahoittamat hankkeet.
Myös paneeliin osallistuneet korostivat yhteistyön, verkostojen ja vertaistuen tärkeyttä. Kontaktien kerryttämisessä esimerkiksi väitöskirjan ohjaaja voi auttaa alkuun. Myös uraohjausta- ja suunnittelua tarvitaan, heti opintojen alusta lähtien.
Panelistit pitivät tärkeänä, että omasta osaamisesta ja tutkimuksesta osaa kertoa myös akateemisen maailman ulkopuolelle. Tohtorin työ on tutkimus- selvitys- ja asiantuntijatyötä – eli tiedon välittämistä.
”Liikaa korostetaan, että akateeminen ura olisi jotenkin erilainen – se on samanlaista työelämää ja työnhakua kuin kaikki muukin”.
LATUA-hankkeen ja Aarresaari-verkoston yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin Juha Sainion (TY) ja Eric Carverin (HY) kirjoittaman ”Tavoitteidensa mukaisella työuralla” -raportin tuloksia ja kuultiin kommenttipuheenvuorot Helsingin yliopiston, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Koneen Säätion, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajilta.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Kirsi-Maria Hytönen ( Jyväskylän yliopisto), Jussi Sane (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), Markus Talvio (Koulutus ja työnohjaus Talvio Oy) ja Iina Vaajamo (Outotec Finland Oy). Keskustelua käytiin vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #uraseurannat ja #aarresaariverkosto. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta.
Aarresaari-verkoston viimeisin tohtoriuraseuranta kerättiin syksyllä 2015 vuosina 2012–2013 väitelleiltä. Kyselyyn vastasi 1604 tohtoria eli 48 % tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana oli 12 yliopistoa. Tohtoriuraseurannan tulosraportti ja muut materiaalit Aarresaari.net-sivustolla.
TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen