Yliopistojen yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa toteuttama maisterien uraseuranta käynnistyi lokakuun alussa. Lähiviikkojen aikana 12 515 maisteria tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta saa yliopistoilta uraseurantakyselyn. Kaikki vuonna 2011 valmistuneet pääsevät kertomaan, mitä he ajattelevat tutkinnostaan oltuaan viisi vuotta työelämässä. Ovatko he tyytyväisiä työuransa alkuun?
Kysely on osa Aarresaari-verkoston uraseurantaa. Mukana ovat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksia saadaan yliopistojen käyttöön alkuvuodesta 2017.
Valmistuneilta kerättävä työelämäpalaute on yliopistoissa tärkeä tiedonlähde. Tietoa käytetään opiskelijoiden ja opiskelemaan hakevien ohjauksessa, opetuksen kehittämisessä ja yliopiston toiminnanohjauksessa. LATUA-hanke teki selvityksen siitä, millaisia tiedontarpeita yliopistoissa on uraseurantatietoon liittyen. Selvityksen pohjalta on nyt julkaistu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin pohjautuvat käyttäjätyypit.
Miten uraseurantatietoa käytetään yliopistoissa? LATUA-hanke määritteli uraseurannalle käyttäjätyypit. Klikkaa kuvaa ja tutustu selvitykseen.
Uraseurannasta mahdollisimman hyvä työväline
Uraseurantaa eli valmistuneilta kerättävää palautetta on kerätty yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkoston Aarresaaren yhteistyönä jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt käynnissä on uudistus, jolle yliopiston henkilökunnan tiedontarpeet antavat suunnan.
Käyttäjätyyppejä varten LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua neljässä yliopistossa.
– Uraseuranta tarjoaa kattavaa tietoa akateemisten työllistymisestä. Tavoitteena on, että tieto olisi mahdollisimman hyvä työväline niin johdolle kuin opettajillekin, suunnittelija Pilvi Lempiäinen Turun yliopistosta kertoo LATUA-hankkeen selvityksen taustoista.
Indikaattoriluvuista uratarinoihin
Helppokäyttöisyys on ehto sille, että työelämäpalautetta käytetään systemaattisesti. LATUA-hankkeen selvityksessä tuli vahvasti esiin, että yliopistoissa toivotaan visualisoitua uraseurantatietoa, esimerkiksi tiiviitä ja räätälöityjä raportteja, joita voisi tarpeen mukaan tarjota eri kohderyhmille. Monet olivat myös kiinnostuneet analysoimaan aineistoa itse.
Myös valtakunnalliselle vertailutiedolle valmistuneiden työllistymisestä on tarvetta. Sen avulla on helpompi asettaa oman yksikön tai oppiaineen tiedot kontekstiin. Lisäksi on tärkeää, että on taho tai henkilö, jolta voi kysyä lisää trendeistä ja muutoksista.
– Toiset tarvitsevat työssään indikaattorilukuja ja toiset uratarinoita opiskelijoille. Raportointia ja viestintää pitää kehittää niin, että kaikki saavat helposti tiedon jota tarvitsevat, Lempiäinen kuvaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen ja tutkintopalaute kiinnostavat
Sisältöjen osalta selvityksessä nousi kaksi teemaa yli muiden. Tutkinnon tuottama osaaminen ja asiantuntijaksi kasvaminen ovat asioita, joista kaivataan lisätietoa.
Haastateltavia kehotettiin myös pohtimaan, mitä he itse haluaisivat kysyä valmistuneilta. Monien kysymykset liittyivät samaan asiaan: elinikäiseen oppimiseen ja yliopistokoulutuksen merkitykseen valmistuneen elämässä. Lisäksi työtehtävät, nimikkeet ja urapolut kiinnostivat. Yleinen kysymys oli myös, missä olet nyt?
LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja palautetta käyttäjätyypeistä. LATUA-hankkeen yhteystiedot
AMKista uralle kick off -tilaisuudessa TAMKissa keskustellaan uraseurantatiedon hyödyntämisestä opinto-ohjauksessa.
Työelämä on jatkuvassa liikkeessä ja sitä myöten työorganisaatioista ja ammateista on tullut aikaisempaa lyhytaikaisempia sekä uudelleenmuotoutuvia.
Kun kerran valittu ammatti tai työpaikka ei ole enää välttämättä pysyvä, vastuu oman uran rakentumisesta on siirtynyt yhä enemmän yksilölle itselleen. Työelämän ja sitä myöten myös ammatillisen koulutuksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, pystyvätkö yksilöt hankkimaan sellaista osaamista, joka turvaa mielekkään työllistymisen jatkossakin.
Avoin, ajantasainen ja kattava tieto ammattikorkeakoulutettujen työllistymisen laadusta, ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja muun työelämän osaamistarpeiden vastaavuudesta sekä korkeakoulutettujen urapoluista ylipäätään edistää yksilöiden urasuunnittelua ja kestäviä koulutusvalintoja. Se myös vähentää ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisalttiutta. Onhan eräs sekä opiskelupaikan että ammatin vaihtamisen perussyitä se, että ajatukset tietystä koulutuksesta, työstä tai ammatista ovat olleet epärealistisia tai perustuneet epämääräisiin mielikuviin. Realistinen ja ajantasainen työelämätieto, jo opintopaikkaa mietittäessä ja opintoja aloittaessa, on kaikkien kannalta oleellista, kun julkisen koulutuksen tavoitteena ovat yksilöiden monin tavoin kestävät koulutusvalinnat.
Uraseurannat entistä systemaattisemmiksi
Ammattikorkeakouluissa uraseurantatietoa on kerätty jo pitkään ja monin eri tavoin, mutta ongelmana on ollut tähän asti uraseurantatiedon sirpaleisuus ja tiedon levittäminen – työelämätieto ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia niitä tahoja, jotka sitä olisivat tarvinneet. AMKista uralle -hankkeessa rakennetaan yhdessä LATUA ja Töissä-hankkeiden kanssa ammattikorkeakoulujen käyttöön uraseurantakyselymalli, joka tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailtavaa uraseurantatietoa. Kerättyä ja analysoitua tietoa jatkohyödynnetään korkeakoulujen pedagogisessa ja strategisessa kehittämistyössä ja opiskelemaan hakeutuvien ja amk-opiskelijoiden uraohjauksessa.
AMKista uralle -hankkeessa ammattikorkeakoulujen uraseurantaprosessissa kerättävä työelämätieto pyritään juurruttamaan osaksi ammattikorkeakorkeakoulujen opintoprosesseja, opiskelijapalveluita, ammattikorkeakoulutuksen suunnittelua ja jatkuvasti muuntuvan työelämän osaamistarpeiden ennakointia. Uraseurannan kehittäminen tukee myös opintojen aikaisen ohjauksen osuvuutta ja laatua, mikä vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden valmistumiseen, opintoaikojen lyhenemiseen sekä keskeytysten vähenemiseen. Onhan opiskelumotivaation ja opintoihin sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijalle ja häntä ohjaaville tahoille on olemassa realistisia ja mahdollisia urapolkuja ja työllistymismalleja omalla alalla.
Uraseurantatieto koulutuspolkujen tukena
Ammattikorkeakoulujen uraseurannan kehittäminen ei kuitenkaan hyödytä pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita tai ammattikorkeakouluja. Uraseurantatiedon systemaattinen kerääminen ja sen hyödyntäminen palvelevat myös toisen asteen opiskelijoita, opettajia ja opinto-ohjaajia sekä erilaisten organisaatioiden koulutustarpeiden alueellista ja valtakunnallista ennakointityötä. Myös ohjaushenkilökunnalle on tärkeä avata laajempia näkymiä siihen, miten, mihin ja millaisilla työn tekemisen muodoilla nuoret, tai vanhemmatkin, opiskelijat voivat omalle alalleen työllistyä. Näin opiskelijat voivat pelkkien opiskelupaikkojen hakemisen sijaan alkaa etsiä, ja toivottavasti myös löytää, paikkaansa ammatillisessa maailmassa ja työelämässä.
TEKSTI: Projektipäällikkö Liisa Marttila, AMKista uralle -hanke
Miten ura- ja työelämätietoa hyödynnetään tällä hetkellä yliopistojen sisällä? Millaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä tarvitaan ? Miten tieto pitäisi tarjota henkilökunnalle, että sen käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta?
Nämä kysymykset ovat olleet keskeisiä, kun LATUA-hanke on aloittanut syksyn aikana alkukartoitushaastattelut yliopistoissa.
LATUA uudistaa yliopistojen uraseurantaa. Kehitystyön pohjana on ajatus palvelumuotoilusta: haluamme tehdä uraseurannasta mahdollisimman hyvän työvälineen yliopistojen henkilökunnalle, jotta he voivat käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi ohjatessaan opiskelijoita tai suunnitelleessaan opetusta.
Monta käyttäjäryhmää
Haastattelut ovat vasta alussa, mutta jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että yliopistojen henkilökunnalla on monenlaisia tarpeita uraseurannan tuottamalle tiedolle. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.
LATUA luo haastattelujen perusteella uraseurannalle käyttäjätyypit, jotka ohjaavat uudistustyötä. Kymmenen käyttäjäryhmäämme ovat
opetushenkilökunta, erityisesti opetuksen kehittämisestä vastaavat
opiskelijoita ohjaavat henkilöt
opintoasianpäälliköt
palautejärjestelmistä vastaavat
opetusvaradekaanit
yliopistopedagogisesta koulutuksesta vastaavat
rehtoraatti
dekaanit
strategia ja laatuasioista vastaavat
opiskelijamarkkinointia tekevät henkilöt.
Missä he ovat nyt?
Haastattelut kootaan käyttäjätyypeiksi alkuvuodesta. Jo nyt voi sanoa, että valmistuneiden antama palaute on yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yliopistoissa. Osaaminen ja laadullinen työllistyminen ovat tärkeitä teemoja.
LATUA jatkaa haastatteluja tammikuun loppuun saakka. Kysymme haastateltavilta muun muassa, mitä sinä haluaisit kysyä 5 vuotta sitten työelämään lähteneeltä maisterilta. Moni haastatelluista on aloittanut vastauksensa kysymyksellä, missä he ovat nyt.
Opiskelijoille suunnatulla töissä.fi-sivustolla on nyt uutta dataa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä ja työtehtävistä. Sivustoa on päivitetty syksyllä 2014 kerätyllä uraseurantatiedolla.
Palvelusta voi hakea tietoa yli 800 pääaineen tai koulutusohjelman nimellä. Erilaisia ammatteja tai tehtävänimikkeitä on yli 3000. Tiedot palveluun on saatu yliopistojen tekemistä uraseurantakyselyistä, ja aineistossa on nyt yhteensä 15 145 vastaajaa.
Kun mukaan saatiin nyt ensimmäistä kertaa tiedot myös Aalto-yliopistosta ja Lapin yliopistosta, ainoat puuttuvat yliopistot ovat Taideyliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
Sivustolta voi myös lukea valmistuneiden kirjoittamia kuvauksia, joissa he kertovat työstään ja antavat vinkkejä opiskelijoille. Kertomuksia on tällä hetkellä jo yli neljäsataa, ja niiden määrä kasvaa tasaisesti. Kuka tahansa korkeakoulusta valmistunut voi jättää sivustolle oman kertomuksensa.
Euroopan sosiaalirahaston tuella rakennetun töissä.fi-sivuston tavoitteena on tukea opiskelijoiden urasuunnittelua ja koulutusvalintoja. Opiskelijoiden lisäksi sivusto on tarkoitettu kaikille ohjauksen parissa työskenteleville.
Uudella ESR-hankekaudella sivustoa ja sen käyttöä uraohjauksen välineenä kehitetään Jyväskylän ja Helsingin yliopiston yhteistyöllä.
Yliopistoissa on kerätty uraseuranta-aineistoa vuodesta 2004 lähtien yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä. Mukana ovat lähes kaikki yliopistot.
Uraseuranta kerätään maistereilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tohtoreista kohderyhmään kuuluvat 2-3 vuotta aiemmin valmistuneet.
Uraseuranta tuottaa tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti yliopistojen sisällä laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.
Uudistuksia tulossa
Uraseuranta uudistuu tulevina vuosina osana valtakunnallista LATUA-hanketta.
Työelämässä ja työtehtävissä on tapahtunut suuri myllerrys uraseurannan alkuvuosista. Vuonna 2016 valmistuva maisteri astuu erilaiseen työelämään kuin vuonna 2004 valmistunut aikoinaan astui.
– Yhä harvemmin valmistuneilla on yhtä yksittäistä palkkatyötä, vaan työ saattaa koostua useista paloista ja pätkistä. Työ ja urat ovat pirstaleisempia. Jotta pääsemme uraseurannalla kiinni tähän muutokseen, kyselyn on uudistuttava, Aarresaaren uraseurantatyöryhmän puheenjohtaja, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta toteaa.
Tekniikka vapauttaa resursseja analyysiin
Uraseuranta-aineisto kerätään seuraavan kerran syksyllä 2016 vuonna 2011 valmistuneilta maistereilta. Osa LATUA-hankkeen uudistuksista saadaan mukaan jo ensi syksyn kierrokselle.
Tällä hetkellä tietoa kerätään pääosin yhdenmukaisella lomakkeella ja prosessilla kaikissa mukana olevissa yliopistoissa. Työtä koordinoi Aarresaaren uraseurantatyöryhmä, joka toimii LATUA-hankkeessa asiantuntijaryhmänä. LATUA-hankkeen tavoitteena on kehittää kyselyn toteuttamisen koordinaatiota ja sisältöjä edelleen. Tieto pyritään myös saamaan laajempaan käyttöön yliopistoissa.
Suurin muutos koskee kyselyn toteutusta ja raportointia. Kymmenessä vuodessa tekniikka on kehittynyt nopeasti ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kun osa kyselyyn liittyvistä työvaiheista saadaan automatisoitua, vapautuu yliopistoissa resursseja tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen.
