Uncategorized

Teksti: Aino Suomalainen

Hei, oletko jo tutustunut tältä sivustolta löytyviin uraseuranta-aineiston tulospaketteihin?

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke! on juuri päättynyt, mutta tehtyjä tulospaketteja voi edelleen hyödyntää. Tulospaketteja on tehty uraseurantakyselyn eri kierroksilta: vuosina 2013, 2014 ja 2015 valmistuneiden vastauksista. Tulospaketteja onkin ehtinyt kerääntyä mukava määrä hankkeen aikana eri aihepiireistä! Ne löytyvät sivujen yläpalkista Tulokset-painikkeesta.

Koulutusalakohtaisesta tiedosta kiinnostuneille löytyy koulutusalakohtaisia tulospaketteja. Paketeissa tarkastellaan uraseurantakyselyn teemoja laajasti koulutusalan mukaan. Tuloksissa esitellään tuloksia myös tutkintonimikkeittäin, jolloin tuloksista saa hieman tarkempaa kuvaa. Lisäksi tuloksia on koottu niin, että vastauksia voi verrata eri koulutusalojen kesken. Sivuilta löytyy palvelualoilta, luonnonvara-alalta, terveys- ja hyvinvointialoilta sekä kauppa, hallinto ja oikeustieteiden alalta valmistuneiden koulutusalakohtaiset paketit.

Hankkeessa järjestettiin kevään 2021 aikana lukuisia webinaareja eri koulutusaloihin sekä YAMK-tutkintoihin keskittyen. Webinaarien esitykset löytyvät myöskin sivuilta, Materiaalipankki-kohdan alta.

Viimeisimmän kyselykierroksen tuloksista on tehty kooste, josta saa mukavasti yleiskuvaa, mitä kysely sisältää. Koosteessa on tarkasteltu muun muassa alumnien alueellista liikkumista ja sijoittumista sekä eri koulutusaloilta vastanneiden vastausaktiivisuutta. Kooste löytyy myös ruotsiksi ja englanniksi.

Uraseurantakyselyn tuloksista on myös koottu tulospaketteja eri teemojen mukaan. Teemoja on esimerkiksi YAMK- tutkinnon suorittaneet ja ulkomaalaistaustaisten AMK-alumnien työllistyminen Suomessa. Myös työttömyyttä, yrittäjyyttä ja alueellista sijoittumista on tarkasteltu teemakohtaisissa paketeissa. Tyytyväisyyttä tutkintoon on myös tarkasteltu tarkemmin omassa paketissaan.

Tulosten tulkitsemisen tueksi on myös tehty katoanalyysipaketti kunkin vuoden vastaajista. Sieltä löytää tietoa siitä, ketkä kyselyyn vastasivat innokkaimmin. Katoanalyysin kautta voi tarkastella alumnien vastausaktiivisuutta eri ammattikorkeakoulujen, koulutusalojen tai muiden vastaajan taustatietojen kautta.

Valmiiden tulospakettien lisäksi uraseurantakyselyn tuloksia voi käydä katsomassa Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta (https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx). Vipusessa on Power BI- visualisointi, jossa tuloksia voi valikoida esimerkiksi itseä kiinnostavien taustamuuttujien mukaan.

Vaikka AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke! onkin jo päättynyt, niin tulospaketit jäävät vapaasti käyttöön uusilla sivuilla. Täältä pääset tulospaketteihin: https://amk-uraseuranta.turkuamk.fi/tulokset/

Mukavia hetkiä tulospakettien parissa, toivottavasti löydät niistä itsellesi uutta ja kiinnostavaa tietoa!

Teksti: Satu Helmi

Olen viimeiset kuusi vuotta käyttänyt ison osan työajastani uraseurantakyselyn luomiseen ja kehittämiseen. Ensimmäiset kolme vuotta kehitimme kyselylomaketta ja ohjasimme opoja käyttämään tuloksia hakijoiden ja opiskelijoiden uraojauksessa. Toiset kolme vuotta meni kyselyn edelleen kehittämisessä, uraseurantakyselyn toimintamallin testaamisessa sekä helpon raportoinnin kehittämisessä.

Kyselylomakkeen ensimmäinen versio AMKista uralle! -hankkeessa yhdessä yliopistosektorin LATUA ja töissä.fi -hankkeiden kanssa. Kyselylomaketyössä oli keskeistä teema 1) ammattikorkeakoulun 2) yliopistosektorin kanssa yhteiset töissä.fi palvelun kysymykset 3) välttää päällekkäisyyttä mm. liittojen omiin kysymyksiin. Tavoitteena oli siis saada ammattikorkeakoulujen kehittämistä tukevia kysymyksiä. Bonuksena oli vielä rahoitusmalliin liitetyt kysymykset. Vasta valtakunnallinen pilotti vuonna 2019 näytti, miten lomake todellisuudessa toimii.

Kyselylomakkeeseen on tehty pienempiä ja isompia muutoksia vuosittain. Syksyn 2020 kyselyyn tehtiin merkittävä lisäys, kun YAMK-tutkinnon suorittaneet saivat kyselyyn oman kysymyspatteristo ja muutamia kysymyksiä muokattiin sopimaan paremmin YAMK-tutkinnon suorittaneille.

Raportoinnin kehittäminen oli hankkeen keskeinen ja yksi tärkeimmistä tehtävistä. Mitä tehdään hyvällä kyselyllä, jos sen raportointi vaatii jokaiselta ammattikorkeakoululta valtavia panostuksia. Tavoitteena oli helppokäyttöinen ja havainnollinen raportti, josta jokainen kiinnostunut pystyy helposti suodattamaan tarvittavat tiedot. Raportti on nyt kaikkien nähtävänä Vipunen palvelussa ja uuden kyselyn tulokset latautuvat sinne nopeasti syksyn kyselykierroksen päätyttyä.

Hanke jättää jälkeensä myös kaksi toimivaa verkostoa. Uraseurantaverkosto jatkaa kyselyn toteuttamista ja raportointia ja alumnitoimijoiden verkosto keskittyy ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittämiseen ja alumnien tavoittamiseen.

Hankkeen päättymisen myötä päättyy myös uraseurannat.fi sivun päivittäminen. Kaikki keskeinen informaatio ammattikorkeakoulujen uraseurannasta on siirretty sivuille amk-uraseuranta.fi sivuille. Sieltä saa lisätietoa kyselyn toteuttamisesta, raportoinnista ja vastuuhenkilöistä.

Vaikka hanke nyt päättyy minun työni uraseurannan parissa jatkuu Turun ammattikorkeakoulussa. Jos tarvitset lisätietoa voit aina olla yhteydessä minuun (satu.helmi@turkuamk.fi).

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke päättyy tänään 31.5.2021. Kiitos kaikille hanketoimijoille Tamkissa, Hamkissa, Oamkissa, Laureassa sekä Otuksessa. Olette tehneet minun työstäni projektipäällikkönä helpon.

Hanketoimijoiden lisäksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet hankkeen erilaisiin tilaisuuksiin workshopeihin, webinaareihin sekä seminaareihin niin livenä kuin etänäkin. Kiitos yhteystyöstä!

Vaikka hanke nyt päättyy, uraseurantakysely säilyy. Seuraavan kerran kysely toteutetaan loka-marraskuussa 2021!

Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja alumnikoordinaattori Sanna Nieminen tuo Arenen kotisivuille kirjoittamassaan blogitekstissä esiin pedagogiikan merkitystä ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnassa.

”Dialoginen oppiminen soveltuu hyvin lähtökohdaksi alumnitoimintaan, jonka pedagogiikka perustuu osallisuuteen ja valmistuneiden opiskelijoiden aktiiviseen toimijuuteen. Alumnien ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun on tärkeä osa osallisuutta. Tällöin alumnit toimivat aktiivisina toimijoina eli toiminnan tuottajina, ei vain yksisuuntaisen tiedon vastaanottajina.”

Blogitekstissä tuodaan esiin myös alumnien omia kokemuksia toimintaan osallistumisesta ja sen mukanaan tuomista hyödyistä. Lue koko teksti Arenen verkkosivuilla.

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneet ovat tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon (83 %) ja tähänastiseen työuraansa (87 %). Tyytyväisyys tutkintoon on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan koulutusta. Uraseurantakyselyyn vastasi yhteensä 8 870 vuonna 2015 valmistunutta henkilöä ympäri Suomea. 

Uraseurantakyselyn vastausten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. 73 prosentilla kyselyyn vastanneista on viisi vuotta valmistumisen jälkeen vakituinen kokopäivätyö ja 9 prosentilla määräaikainen kokopäivätyö. Koronapandemia ei näkynyt marraskuussa kyselyyn vastanneiden työllisyysluvuissa, sillä vain 2 prosenttia vastanneista oli työttömiä työnhakijoita.

Valmistuneen ensimmäinen työpaikka sijaitsee useimmiten opiskelupaikkakunnalla, vaikka alakohtaista vaihtelua onkin. Ammattikorkeakouluilla onkin suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien kouluttajana. 

Syksyllä 2020 toteutetussa uraseurantakyselyssä tarkasteltiin aiempaa yksityiskohtaisemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaikutusta vastaajan työuraan. Vastaajat kokivat, että he pystyivät hyödyntämään työelämässä saamaansa osaamista hyvin opinnoissaan (88 %). Tutkinnon suorittaminen lisäsi heidän ammatillista itseluottamustaan (87 %) sekä paransi heidän asemaansa työmarkkinoilla (79 %). Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa.

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet kokevat alemman amk-tutkinnon suorittaneita harvemmin, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet amk-tutkinnon suorittaneet kertoivat suurimmasta arvostuksesta, kulttuurialalla arvostus 

koettiin vähäisempänä. Uraseurantakyselyjen mukaan YAMK-tutkinnon arvostus on työnantajien silmissä kasvanut kahdessa vuodessa.

Ammattikorkeakoulujen kolmas valtakunnallinen uraseurantakysely AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneille päättyi marraskuussa 2020. Kysely lähetetään vuosittain noin 26 000 ammattikorkeakouluista valmistuneelle. Kysely tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista ja heidän työuristaan. Ajantasaista tietoa voivat hyödyntää korkeakoulut ja sidosryhmät.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä. Lisäksi hankkeella edesautetaan tiedon jakamista henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille.

Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, p.050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Uraseurantakyselyn tuloksia:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Personer som avlagt en yrkeshögskoleexamen för fem år sedan är nöjda med den examen de avlagt (83 %) och den karriär de har haft hittills (87 %). Belåtenheten med examen har en stark koppling till hur väl enkätdeltagaren kan dra nytta av den kompetens hen skaffade i yrkeshögskolan i sitt nuvarande arbete och hur arbetets kravnivå motsvarar utbildningen. Karriärenkäten besvarades av totalt 8 870 personer runt om i Finland som utexaminerades 2015. 

Enligt svaren i karriärenkäten har utexaminerade från yrkeshögskolan fått sysselsättning. 73 procent av de som svarade på karriärenkäten har ett ordinarie heltidsarbete fem år efter examineringen och 9 procent har ett tidsbundet heltidsarbete. Coronapandemin verkade inte ha påverkat antalet sysselsatta bland deltagarna som svarade på enkäten i november, då endast 2 procent av deltagarna var arbetslösa arbetssökande.

Den utexaminerades första arbetsplats ligger oftast på studieorten trots att branschspecifik variation förekommer. Yrkeshögskolorna har stor påverkan som utbildare av kompetent arbetskraft och företagare i det landskap där de finns. 

I karriärenkäten som genomfördes hösten 2020 undersöktes påverkan av högre yrkeshögskoleexamina på enkätdeltagarnas karriärer mer detaljerat än tidigare. Deltagarna upplevde att de kunde utnyttja kompetens från yrkeslivet i studierna (88 %). En avlagd examen ökade deras yrkesmässiga självförtroende (87 %) och förbättrade deras ställning på arbetsmarknaden (79 %). Ökad yrkeskompetens och ökat självförtroende främjar karriären.

Personer som har avlagt en högre YH-examen upplever i högre grad att arbetsgivarna uppskattar deras examen än personer som avlagt en lägre YH-examen. Uppskattningen för examen bland arbetsgivarna varierar dock stort inom olika utbildningsområden. Uppskattningen var störst bland personer som avlagt en YH-examen inom social- och hälsovårdssektorn. Inom kultursektorn var 

den upplevda uppskattningen mer sparsam. Karriärenkäterna visar att uppskattningen för högre YH-examen bland arbetsgivarna har ökat på två år.

Yrkeshögskolornas tredje rikstäckande karriärenkät för personer som har avlagt en YH- och högre YH-examen avslutades i november 2020. Enkäten skickas årligen till cirka 26 000 personer som har avlagt examen vid yrkeshögskolor. Enkäten framställer ny information om personer som har utexaminerats från yrkeshögskolor och deras karriärer. Den aktuella informationen kan utnyttjas av högskolor och intressentgrupper.

Projektet AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön, som leds av NTM-centralen i Norra Österbotten och som finansieras av Europeiska socialfonden (ESR) stärker och utvecklar yrkeshögskolornas insamling av karriäruppföljningsdata. Dessutom främjar projektet spridande av data till personalen, studerandena och utomstående intressentgrupper.

Projektet genomförs av Åbo yrkeshögskola, Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus, Tavastlands yrkeshögskola, Laurea, Uleåborgs yrkeshögskola och Tammerfors yrkeshögskola.

Ytterligare information:

Satu Helmi, projektchef, Åbo yrkeshögskola tfn 050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Resultat i karriärenkäten:

Utbildningsförvaltningens statistiktjänst Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto kokoontui kolmannen kerran keskiviikkona 13.1.2021. Tällä kertaa aiheena oli kokemukset vuonna 2015 valmistuneiden uraseurantakyselyn toteutuksesta. Lisäksi verkkotapaamisessa oli mukana vierailijoina Matias Erlund (Åbo Akademi) ja Kaisa Kotomäki (CSC). Osallistujia oli eri ammattikorkeakouluista ja yhteensä paikalla oli 33 henkilöä.

Hankkeen projektipäällikkö Satu Helmi kertoi, millaista palautetta vastaajat olivat antaneet syksyn uraseurantakyselystä. Alumnit pitivät kyselyä tärkeänä sekä mielenkiintoisena, jopa mukavana tapana reflektoida omaa työuraa. Kiinnostuksesta ja yhteydenotoista kiiteltiin, mutta muistutuksia kyselyyn vastaamisesta oli osan mielestä liikaa. Mobiilikäyttömahdollisuus koettiin hyvänä sekä toimivana. Toisaalta osa koki mobiilikäytön joidenkin kysymysten kohdalla hankalana. Sisällöllisesti osa vastaajista piti kyselyä liian pitkänä eikä vaihtoehdoista aina löytynyt omaan, varsinkin epätyypilliseen työuraan, sopivia vaihtoehtoja.

Kiinnostavaa oli kuulla, miten yliopistot toteuttavat vastaavan uraseurantakyselyn. Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä, jonka puheenjohtajana Matias Erlund toimii, koordinoin sekä maisterien että tohtorien uraseurantaa. Maisterien uraseurantakyselyä on toteutettu vuodesta 2005 ja tohtorien vuodesta 2007. Pääosa vastaajista tavoitetaan nykyisin sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä, mutta edelleen lähetetään myös kirjeitä kotiosoitteeseen. Unifin yhteydessä toimivan Palauteryhmän laatimat eettiset periaatteet ohjaavat uraseurantakyselyn toteutusta. Syksyn 2020 kyselyyn liitettiin myös kysymyssetti koronpandemian vaikutuksista työllisyystilanteeseen.

Projektipäällikkö Kaisa Kotomäki CSC:ltä kertoi kokemuksia uraseurantakyselyiden toteuttamisesta. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan yhteistyössä CSC:n kanssa, mutta prosessit eroavat toisistaan esim. Virta-poiminnan tietojen rikastamisen ja vastaajien kontaktoinnin osalta. Lisäksi saimme vastauksia etukäteen lähetettyihin kysymyksiin: Mitä mahdollisuuksia olisi parantaa sähköpostin perille menoa? Voisivatko korkeakoulut lähettää sähköpostit itse? Olisiko vastausten välitallennus mahdollista? Matriisityyppisten kysymysten ongelma mobiililaitteissa?

Pienryhmissä pohdimme aiempien esitysten ja ammattikorkeakoulujen toimijoiden kokemusten perusteella suosituksia syksyn 2021 uraseurantakyselyn toteutukselle. Yhteystietojen toimittamiseen ammattikorkeakoulusta CSC:lle tulisi löytää kätevämpiä ratkaisuja, samoin sähköpostiviestien leimautumiseen roskapostiksi. Lisäksi alumneja tulisi lähestyä yhteisesti sovitulla tavalla ja noudattaa eettistä ohjeistusta.

Yhteinen keskustelu kokosi hienosti eri toimijoiden näkemyksiä ja loi yhteistä ymmärrystä uraseurantakyselyn toteutuksesta ja sen kehittämiskohteista. Keskustelun ja yhteistyön yliopistojen uraseurannan ja CSC:n toimijoiden toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Teksti: Jaana Kullaslahti
Korkeakoulupedagogiikan asiantuntija,
Hämeen ammattikorkeakoulu

Mia Ingman, chef för externa relationer på Arcada och Isabella Alén som fungerar som Novias alumnkoordinator har tillsammans på Arenes hemsida skrivet en text om hur man bygger upp en lyckad alumnrelation.

”En lyckad alumnrelation börjar redan under studietiden med en nöjd studerade, att studerande har en positiv studieupplevelse. En nöjd studerande är en av de viktigaste grundstenarna för en lyckad alumnrelation senare. Det emotionella bandet utvecklas under studietiden och det är viktigt att alumnen känner sig stolt över sin utbildning.”

I texten tar man också upp om hur alumnernas intresse för yrkeshögskolan kan variera genom livet.

”Engagemanget kan öka med tiden, det kan också gå i vågor beroende på alumnens livssituation. Vanligen är alumnen till en början intresserad av att gå på alumnträffar, bygga sitt professionella nätverk, fortbilda sig, fungera som arbetslivskontakt och erbjuda praktik eller jobb på basen av behov och intressen. Senare efter en längre tid i arbetslivet ställer alumnen kanske upp som gästföreläsare eller mentor.”

Du kan läsa hela texten här http://www.arene.fi/ajankohtaista/nojda-studerande-ger-engagerade-alumner/

 

 

 

 

 

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke  oli vahvasti mukana UAS journalin Työelämätieto käyttöön -teemanumeron 4/20 toimitustyössä.

Lehden artikkelit käsittelevät ammattikorkeakoulutettujen työllistymistä, työuria ja osaamistarpeita sekä työelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä. Kyseisiä teemoja tarkastellaan eri alojen ja erilaisten opiskelijoiden näkökulmista, ammattikorkeakoulujen toiminnan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja alueellisia reunaehtoja unohtamatta.

Hankkeen tuloksia löydät lehden seuraavista artikkeleista:

Uraseuranta tukee koulutuksen kehittämistä / Kirjoittaja: Jyrki Laitinen, vararehtori, OAMK (hankkeen ohjausryhmän pj)

Uraseurantatieto käyttöön ja kehittämisen kimmokkeeksi / Kirjoittajat: Liisa Marttila & Satu Helmi.

Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta / Kirjoittajat: Satu Helmi, Ismo Kinnunen, Sirpa Louhemäki & Susanna Saarinen.

YAMK-tutkinnot uudistavat työelämää ja osaamista – vai uudistavatko? / Kirjoittajat: Anne Rouhelo, Leena Nikander, Taina Kilpinen & Sanna Niinikoski.

Uraseurantatieto jatkuvan oppimisen navigaattorina / Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti, Tina Lauronen, Liisa Marttila & Sanna Niinikoski.

Ulkomaalaisista opiskelijoista kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään – totta vai tarua? / Kirjoittajat: Tina Lauronen & Susanna Saarinen.

Teematoimittajat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räisänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr kiittävät kaikkia kirjoittajia ja toivovat innostavia lukuhetkiä!

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeesta on jalostunut valtakunnallinen alumnitoimijoiden verkosto. Verkoston tarkoituksena on tukea alumnitoimijoita työssään ja tuoda alumnitoiminnan tärkeyttä esiin valtakunnallisesti. Verkoston toimintaa tukeva ja ohjaava työryhmä tapasi Arenen edustajat lokakuussa ensimmäisen valtakunnallisen alumnikuukauden kynnyksellä. Tapaamisessa sovittiin mm. alumnitoimintaa käsittelevän blogisarjan kirjoittamisesta. Lokakuun lopulla ilmestyneen ensimmäisen blogikirjoituksen otsikko oli: Alumnit suunnannäyttäjinä. Blogiteksti sai innoituksensa aiheesta ”alumni antaa”.  Voit tutustua blogipostaukseen Arenen sivuilla.

Jatkoa alumnitoiminnan blogisarjaan on tulossa ennen joulua, kun Mia Ingman Arcadasta sekä Isabella Alén Noviasta kirjoittavat blogin otsikolla: Nöjda studerande ger engagerade alumner.

Lue lisää alumnitoimijoiden verkostosta uraseurannat.fi sivustolta.