KIITOS

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke päättyy tänään 31.5.2021. Kiitos kaikille hanketoimijoille Tamkissa, Hamkissa, Oamkissa, Laureassa sekä Otuksessa. Olette tehneet minun työstäni projektipäällikkönä helpon.

Hanketoimijoiden lisäksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet hankkeen erilaisiin tilaisuuksiin workshopeihin, webinaareihin sekä seminaareihin niin livenä kuin etänäkin. Kiitos yhteystyöstä!

Vaikka hanke nyt päättyy, uraseurantakysely säilyy. Seuraavan kerran kysely toteutetaan loka-marraskuussa 2021!

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa, selviää valtakunnallisesta ura-seurantakyselystä.

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneet ovat tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon (83 %) ja tähänastiseen työuraansa (87 %). Tyytyväisyys tutkintoon on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan koulutusta. Uraseurantakyselyyn vastasi yhteensä 8 870 vuonna 2015 valmistunutta henkilöä ympäri Suomea. 

Uraseurantakyselyn vastausten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. 73 prosentilla kyselyyn vastanneista on viisi vuotta valmistumisen jälkeen vakituinen kokopäivätyö ja 9 prosentilla määräaikainen kokopäivätyö. Koronapandemia ei näkynyt marraskuussa kyselyyn vastanneiden työllisyysluvuissa, sillä vain 2 prosenttia vastanneista oli työttömiä työnhakijoita.

Valmistuneen ensimmäinen työpaikka sijaitsee useimmiten opiskelupaikkakunnalla, vaikka alakohtaista vaihtelua onkin. Ammattikorkeakouluilla onkin suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien kouluttajana. 

Syksyllä 2020 toteutetussa uraseurantakyselyssä tarkasteltiin aiempaa yksityiskohtaisemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaikutusta vastaajan työuraan. Vastaajat kokivat, että he pystyivät hyödyntämään työelämässä saamaansa osaamista hyvin opinnoissaan (88 %). Tutkinnon suorittaminen lisäsi heidän ammatillista itseluottamustaan (87 %) sekä paransi heidän asemaansa työmarkkinoilla (79 %). Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa.

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet kokevat alemman amk-tutkinnon suorittaneita harvemmin, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet amk-tutkinnon suorittaneet kertoivat suurimmasta arvostuksesta, kulttuurialalla arvostus 

koettiin vähäisempänä. Uraseurantakyselyjen mukaan YAMK-tutkinnon arvostus on työnantajien silmissä kasvanut kahdessa vuodessa.

Ammattikorkeakoulujen kolmas valtakunnallinen uraseurantakysely AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneille päättyi marraskuussa 2020. Kysely lähetetään vuosittain noin 26 000 ammattikorkeakouluista valmistuneelle. Kysely tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista ja heidän työuristaan. Ajantasaista tietoa voivat hyödyntää korkeakoulut ja sidosryhmät.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä. Lisäksi hankkeella edesautetaan tiedon jakamista henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille.

Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, p.050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Uraseurantakyselyn tuloksia:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Enligt en rikstäckande karriärenkät är personer som avlagt yrkeshögskoleexamen nöjda med sin examen och karriär.

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Personer som avlagt en yrkeshögskoleexamen för fem år sedan är nöjda med den examen de avlagt (83 %) och den karriär de har haft hittills (87 %). Belåtenheten med examen har en stark koppling till hur väl enkätdeltagaren kan dra nytta av den kompetens hen skaffade i yrkeshögskolan i sitt nuvarande arbete och hur arbetets kravnivå motsvarar utbildningen. Karriärenkäten besvarades av totalt 8 870 personer runt om i Finland som utexaminerades 2015. 

Enligt svaren i karriärenkäten har utexaminerade från yrkeshögskolan fått sysselsättning. 73 procent av de som svarade på karriärenkäten har ett ordinarie heltidsarbete fem år efter examineringen och 9 procent har ett tidsbundet heltidsarbete. Coronapandemin verkade inte ha påverkat antalet sysselsatta bland deltagarna som svarade på enkäten i november, då endast 2 procent av deltagarna var arbetslösa arbetssökande.

Den utexaminerades första arbetsplats ligger oftast på studieorten trots att branschspecifik variation förekommer. Yrkeshögskolorna har stor påverkan som utbildare av kompetent arbetskraft och företagare i det landskap där de finns. 

I karriärenkäten som genomfördes hösten 2020 undersöktes påverkan av högre yrkeshögskoleexamina på enkätdeltagarnas karriärer mer detaljerat än tidigare. Deltagarna upplevde att de kunde utnyttja kompetens från yrkeslivet i studierna (88 %). En avlagd examen ökade deras yrkesmässiga självförtroende (87 %) och förbättrade deras ställning på arbetsmarknaden (79 %). Ökad yrkeskompetens och ökat självförtroende främjar karriären.

Personer som har avlagt en högre YH-examen upplever i högre grad att arbetsgivarna uppskattar deras examen än personer som avlagt en lägre YH-examen. Uppskattningen för examen bland arbetsgivarna varierar dock stort inom olika utbildningsområden. Uppskattningen var störst bland personer som avlagt en YH-examen inom social- och hälsovårdssektorn. Inom kultursektorn var 

den upplevda uppskattningen mer sparsam. Karriärenkäterna visar att uppskattningen för högre YH-examen bland arbetsgivarna har ökat på två år.

Yrkeshögskolornas tredje rikstäckande karriärenkät för personer som har avlagt en YH- och högre YH-examen avslutades i november 2020. Enkäten skickas årligen till cirka 26 000 personer som har avlagt examen vid yrkeshögskolor. Enkäten framställer ny information om personer som har utexaminerats från yrkeshögskolor och deras karriärer. Den aktuella informationen kan utnyttjas av högskolor och intressentgrupper.

Projektet AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön, som leds av NTM-centralen i Norra Österbotten och som finansieras av Europeiska socialfonden (ESR) stärker och utvecklar yrkeshögskolornas insamling av karriäruppföljningsdata. Dessutom främjar projektet spridande av data till personalen, studerandena och utomstående intressentgrupper.

Projektet genomförs av Åbo yrkeshögskola, Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus, Tavastlands yrkeshögskola, Laurea, Uleåborgs yrkeshögskola och Tammerfors yrkeshögskola.

Ytterligare information:

Satu Helmi, projektchef, Åbo yrkeshögskola tfn 050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Resultat i karriärenkäten:

Utbildningsförvaltningens statistiktjänst Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely vuonna 2015 valmistuneille on päättynyt

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely tavoitti tänä vuonna 8870 vuonna 2015 valmistunutta. Valtakunnallinen vastausprosentti oli sama kuin viime vuonne eli 34 %. Korkeakoulukohtaisissa vastausprosenteissa oli suuria eroja. Vastausprosentit vaihtelivat 58,8 ja 22,1 prosentin välillä. Positiivista kuitenkin on, että alumnit haluavat antaa palautetta korkeakouluille, mutta alumnien tavoitettavuudessa on vielä korkeakoulukohtaisia haasteita.

Päättyneellä uraseurantakyselykierroksella oli ensimmäisen kerran sovellettavana uraseurantakyselyn eettiset periaatteet. Nämä periaatteet hyväksyttiin ARENEn rehtorineuvoston toimesta kesällä 2020 ja ne ohjaavat korkeakoulujen esim. potentiaalisten vastaajien kontaktoinnissa. Tällä kyselykierroksella testattiin vastaajien tavoittamista ensin sähköpostilla ja vasta sen jälkeen tekstiviestillä. Vastausten kertymä ensimmäisen sähköpostiviestin jälkeen kertoi, että sähköposti ei tavoita vastaajia riittävän hyvin.  Sähköpostiosoitteissa on virheitä ja osa niistä ohjautuu suoraa vastaajan roskapostiin.

Tulosten raportointi
Korkeakoulut saavat omat korkeakoulukohtaiset tulokset käyttöönsä ARVO- järjestelmän kautta ja valtakunnalliset tulokset ovat kaikkien nähtävillä kuukauden sisällä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Lisäksi hanke tuottaa erilaisia syventäviä raportteja, jotka ovat löydettävissä Uraseurannat.fi sivuilla.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke kiittää kaikkia vastanneita sekä uraseurantakyselyn toteutukseen korkeakouluissa osallistuneita henkilöitä.

 

Korkeakoulut keräävät työelämätietoa vuonna 2015 valmistuneilta

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi


Vuosittain noin 40 000 yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistunutta saa vastattavakseen valtakunnallisen uraseurantakyselyn. Kysely lähetetään viisi vuotta valmistumisen jälkeen yliopistosta maisterin tutkinnon tai ammattikorkeakoulusta amk- tai yamk-tutkinnon suorittaneille. Tohtoreille kysely lähetään kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohderyhmästä reilu kolmannes vastaa kyselyyn. Seuraava uraseurantakyselykierros on käynnissä juuri nyt.

Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa. Kyselyyn vastaamalla alumnit auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa.

Yliopistoissa on pitkät perinteet uraseurantatiedon keräämiseen. Ensimmäinen valtakunnallinen kysely toteutettiin jo vuonna 2004. Ammattikorkeakouluilla tiedonkeruu ei ole ollut systemaattista, vaan tietoja on kerätty satunnaisesti ja useilla eri menetelmillä. Loka-marraskuussa toteutettava valtakunnallinen uraseurantakysely on amk-sektorin kolmas. Samankaltainen AMK- ja YO-sektorin kysely- ja toteutusaika mahdollistaa tulosten vertailun.

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä työuraan ja tutkintoon

Ammattikorkeakouluista valmistuneista 82 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyys työuraansa on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Yliopistosta valmistuneista 85 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyyttä kuvaa myös se, että 87 prosenttia vastaajista suosittelisi yliopistokoulutustaan muille. ’

Uraseurantakyselyiden tulosten valossa tärkeintä työelämässä tarvittavaa osaamista on kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, stressinsietokyky sekä ongelmanratkaisutaidot. Työn osaamistarpeissa on alakohtaisia ja tehtäväkohtaisia eroja, mutta näitä keskeiset taidot tarvitaan useimmissa työtehtävissä.

Yliopistosta valmistuneet suuntaavat pääkaupunkiseudulle – ammattikorkeakouluista työllistytään alueelle

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilainen tehtävä ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu osaajia ensisijaisesti alueen tarpeisiin, kun taas yliopistojen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusosaamista koko maan tarpeisiin. Yliopisto-opiskelijat ovatkin liikkuvampia kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Yliopistosektori tuottaa osaajia ammattikorkeakouluja selkeämmin Uudellemaalle ja suuriin kasvukeskuksiin.

Suomen yliopistoista 5 vuotta valmistumisen jälkeen 45 % on työllistynyt Uudellemaalle. Vastaava luku ammattikorkeakouluista on 34 %. Uudenmaan ulkopuolella yliopistotutkinnon suorittaneista 34 prosenttia on muuttanut valmistumisensa jälkeen Uudellemaalle. Vastaavasti ammattikorkeakouluista Uudellemaalle työllistyi valmistumisensa jälkeen 23 % vastaajista.

Uraseurantakyselyn tulosten mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja eri alojen yrittäjien kouluttamisessa. Kyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittymisestä ammattikorkeakoulupaikkakuntiin. Reilut 80 % viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneista on työllistynyt koulutuspaikkakunnalle. Pääkaupunkiseutu vetää puoleensa kuitenkin myös ammattikorkeakoulusta valmistuneita.

Uraseurantakyselyn tuloksia on selailtavissa

Uraseurantakyselyn tuloksissa korkeakoulusektoreiden välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja. Erot löytyvät pikemminkin eri koulutusalojen väliltä eli tuloksiin vaikuttaa enemmän valmistuneen koulutusala kuin se, missä korkeakoulussa hän tutkintonsa suorittaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantojen tulokset ovat julkisesti saatavilla Vipunen-tietopalvelusta. Töissä.fi-verkkopalvelu tukee hakijoiden ja valmistuneiden urasuunnittelua. Sieltä on löydettävissä laaja kokoelma esimerkkejä ammattialoista ja ammattinimikkeistä sekä niihin liittyviä uratarinoita.

 

Yhteystiedot
Ammattikorkeakoulujen uraseurannat
Satu Helmi
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hankkeen projektipäällikkö
Puhelin: 050 5985563
Sähköposti: satu.helmi@turkuamk.fi

Yliopistojen uraseurannat
Matias Erlund
Aarresaari-verkoston Uraseurantaryhmän puheenjohtaja
Puhelin: 02 215 4116
Sähköposti: Matias.erlund@abo.fi

Valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2015 ammattikorkeakouluista valmistuneille

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Mitä 2015 valmistuneille kuuluu?

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet, ja miten tutkinto vastaa työelämän tarpeita? Minkälainen on korkeakoulutetun urapolku? Näitä kysymyksiä selvitetään valtakunnallisesti 15.10. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä. Kysely lähetetään reilulle 26 000 vuonna 2015 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneelle digitaalisesti, sähköpostilla ja tekstiviestillä. Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa.

Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat  saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Lisäksi korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.

Viime vuonna toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään, että 82 % valmistuneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Aikaisempien kyselyjen tuloksiin pääsee tutustumaan Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Vipunen on kaikille avoin palvelu, jossa tilasto- ja indikaattoritietoa laaja-alaisesti eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta. Lisäksi tuloksiin pääsee tutustumaan töissä.fi -sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä korkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää.

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke (2018-2021) vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uraseurantaverkosto kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttamiseksi ja uraseurantatiedon levittämiseksi on perustettu valtakunnallinen uraseurantaverkosto. Uraseurantaverkoston tärkein tehtävä on ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttaminen, kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen uraseurantiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen.

Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaavat jatkossa ammattikorkeakoulut
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke siirtää vastuun uraseurannan toteuttamisesta ammattikorkeakouluille vuonna 2021. Uraseurantaverkostossa mukana 1-2 edustajaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Verkoston tehtävä on sopia uraseurannan yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselystä saatu palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Edustajien kautta tieto välittyy ammattikorkeakouluihin ja sidosryhmille.

Uraseurannan käytännön toteuttamisesta vastaa uraseurantatyöryhmä, jonka muodostaa 4-6 ammattikorkeakoulua. Vuoden 2021 alusta työryhmän muodostavat Arcada, KAMK, OAMK, TAMK sekä Turku AMK.

Valtakunnallisen uraseurannan toimintaa ohjaa Arenen koulutusvaliokunta. Se vastaa uraseurantakyselyn sisältöjen, aikataulujen ja yhteisten periaatteiden hyväksymisestä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsui verkoston jäsenet kesäkuussa ensimmäiseen valmennukseen Zoomin välityksellä. Ensimmäisen valmennuksen aiheina olivat uraseurantakyselyn toteutus ja verkoston tehtävät. Neliosaisen valmennuksen tarkoituksena on siirtää hanketoimijoiden hiljainen tieto verkoston käyttöön.

Verkostotoimijoiden monipuolinen tausta ja osaaminen rikastuttaa tulevaa toimintaa

Uraseurantaverkoston jäseniä pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. verkoston jäsenten uraseurantakyselyn sekä sen toteutuksen tuntemusta ja uraseurantatiedon käyttöä omassa ammattikorkeakoulussa. Ennakkokyselyn perusteella osalle verkostotoimijoista uraseurantakyselyn toteutus on kuulunut työnkuvaa, toisille kyselyn toteutus ei ollut lainkaan tuttu. Uraseurannan kokonaisuuden vastuunjako on yleisesti monessa ammattikorkeakoulussa vielä työn alla. Kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa uraseurantakyselyn vastuu ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat laatuyksikössä, työelämäpalveluissa tai osana alumnityötä.

Valmennuksessa verkosto keskusteli pienryhmissä omista toiveista ja odotuksista uraseurantaverkoston toiminnalle sekä omasta tämänhetkisestä suhteesta uraseurantakyselyyn. Pienryhmäkeskustelu toi esiin verkostotoimijoiden monipuolisen kokemuksen ja erilaisen osaamisen. Uraseurantaverkoston jäsenet arvioivat tuovansa verkostoon mm. teknistä näkökulmaa kyselyyn, tulosten käsittelyn taitoja, kyselyn toteuttamisen koordinointitaitoa, kokemusta tulosten hyödyntämisestä sekä viestintä- ja markkinointiosaamista.

Verkostotoimijat toivovat verkostoyhteistyöltä hyvien käytänteiden jakamista ja yhteisiä pelisääntöjä

Uraseurantaverkoston jäsenet odottavat verkostolta avoimuutta, yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä mm. vastausprosentin nostamiseksi, oman organisaation toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijapalautteen käsittelyyn. Keinoiksi nostettiin hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteinen koulutus. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nostettiin ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittäminen. Alumnityötä tukemaan onkin perustettu oma verkosto.

Seuraava uraseurantaverkoston verkkotapaaminen pidetään syyskuun alussa. Syyskuun tapaamisen aiheena on uraseurantakyselyn käytännön toteutus. Lisätietoja uraseurannan toteuttamisesta ja verkoston tehtävistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.

¨Kirjoittajat: Satu Helmi (Turun AMK) ja Kristiina Kemppainen (Otus)

Mitä uraseurantatieto kertoo viisi vuotta sitten Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen sisäinen työseminaari 11.2. keräsi reilut parikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta henkilöä Kupittaan kampukselle. Tilaisuus alkoi yleisellä hankkeen esittelyllä sekä katsauksella valmistuneiden liikkuvuudesta Suomessa ja ulkomaille. Keskustelimme siitä, miten Varsinais-Suomi pystyy hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa vai muuttavatko valmistuneet mahdollisesti johonkin muualle. Kiinnostavaa oli nähdä erot koulutusalojen välillä. Esimerkiksi taidealoilla liikkuvuus on selvästi muita aloja suurempaa.

Yhteisen osuuden jälkeen jakauduttiin koulutusalakohtaisiin ryhmiin. Tuloksia oli tuotettu siten, että aineistoa voitiin katsoa alakohtaisesti tekniikan-, liiketalouden, kulttuurin- sekä sosiaali- ja terveysalan kannalta. Suunnittelijat, päälliköt ja ohjaajat keskustelivat yhdessä uraseurantatiedon ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.

Koulutusalakohtaisten ryhmien keskusteluissa puhuttiin mm. tyytyväisyydestä tutkintoon, valmistuneiden kiinnostuksesta opettajuuteen sekä alueen hyvästä vetovoimasta. Kulttuurialaa lukuun ottamatta alueella vallitsee lähes täystyöllisyys.

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä, opetuksen kulmakivenä toimiva innovaatiopedagogiikka saa tukea myös uraseurantakyselyn tuloksista. Innovaatiopedagogiikan tavoitteet osuvat hyvin yhteen kyselyssä kartoitettuihin osaamisiin ja työelämän tarpeisiin. Osaan näistä voidaan koulutuksella vaikuttaa suhteellisen helpostikin, esimerkiksi vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin. Vaikeampi sen sijaan on vaikuttaa esimerkiksi stressinsietokykyyn ja kykyyn sopeutua uusiin tilanteisiin, johon vastaajat eivät kokeneet saaneensa opiskelun aikana riittävästi eväitä.

Kolmituntisen työseminaarin lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Osallistujat olivat tyytyväisiä työpajan antiin. Tilaisuudesta puuttui muutamien isojen alojen ja koulutusten edustus, minkä vuoksi työpaja jätti vielä tarpeen viedä uraseurantatietoa talossamme laajemmallekin yleisölle.

Teksti: Satu Helmi
Kuva: Hanna Peussa

Vuonna 2012 YAMK-tutkinnoista valmistuneille suunnattu uraseurantakysely

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke toteuttaa 20.11.2019–16.12.2019 uraseurantakyselyn vuonna 2012 YAMK-tutkinnoista valmistuneille.

Kysely on suunniteltu siten, että se tuo tietoa erityisesti YAMK-tutkinnon roolista ja merkityksestä valmistuneiden työurilla. Se antaa ammattikorkeakouluille ja muille uratiedon hyödyntäjille relevanttia ja ajantasaista tietoa YAMK-opintojen vahvuuksista ja erityisyydestä suhteessa sekä AMK-tutkintoihin että yliopistojen maisteritutkintoihin. Uraseurantakyselyjen tuloksia käytetään koulutuksen kehittämisessä ja opintojen ohjauksessa. Niihin pohjautuvaa tietoa tarjotaan hakuvaiheessa oleville, opiskelijoille ja valmistuneille omien opintojen ja uran suunnitteluun.

Uraseurantakysely toteutetaan sähköpostikyselynä, suomeksi ja englanniksi. Se lähetetään HAMKista, Haaga-Heliasta, Laureasta, Oamkista, TAMKista ja Turku AMKista valmistuneille.

Tämä kustomoitu kysely lähetetään vastaajaryhmälle, joka ei kuulu varsinaisen OKM:n edellyttämän uraseurantakyselyn piiriin (ensimmäinen valtakunnallinen kysely tehtiin vuonna 2013 valmistuneille). Kyselyn avulla testataan sitä, tuleeko valtakunnallista uraseurantakyselyä muokata YAMK-tutkinnon näkökulmasta, vai olisiko YAMKista valmistuneille jopa suotavaa tehdä oma kyselylomake AMK-tutkinnon suorittaneiden kyselyn rinnalle. Kyselyn pohjalta rakennetaan myös toimintamalli, jonka avulla levitetään tietoa YAMK-valmistuneiden työurista. Toimintamallia kehitetään yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Lisätietoja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön ESR-hanke

Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille on päättynyt

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille on päättynyt (10.11). Valtakunnallinen vastausprosentti on 34,5 % ja se nousi hieman edellisestä kyselystä. Korkeakoulukohtaiset vastausprosentit vaihtelivat 53,9 ja 23,3 prosentin välillä. Korkea vastausprosentti osassa korkeakoulusta antaa positiivista signaalia tuleville vuosille. Alumnit haluavat antaa palautetta korkeakouluille, mutta alumnien tavoitettavuudessa on vielä korkeakoulukohtaisia haasteita.  Nykyinen digitaalinen tapa kerätä vastauksia näyttäisi olevan riittävän tehokas ja nykyaikainen tapa lähestyä alumneja.

Hankeen toimijat ei saaneet viime vuotiseen tapaan palautetta muistutusten määrästä. Muistutusten vähentäminen ei näyttänyt vaikuttavan vastausprosenttien pienenemiseen. Hankkeen tulee analysoimaan kaikki vastaajien antamat palautteet kyselyn toteutuksesta ja kehittämään tulevaa vuoden 2020 toteutusta niiden perusteella.

Tulosten raportointi

 Korkeakoulut ovat voineet seurata omien vastaustausten kertymistä (ja tuloksia) ARVO-järjestelmästä. Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun kyselyn tuloksia on löydettävissä.

Syksyn 2019 kyselyn tulokset raportoidaan samoissa järjestelmissä heti niiden valmistuttua. Kyselyyn vastanneet ja sähköpostinsa kyselyyn jättäneet saavat tiedon tulosten valmistumisesta sähköpostiinsa.

AMKista uralle hanke kiittää kaikkia vastanneita sekä uraseurantakyselyn toteutukseen korkeakouluissa osallistuneita henkilöitä.