Korkeakoulut keräävät työelämätietoa vuonna 2015 valmistuneilta

Julkaistu kirjoittanut Satu Helmi


Vuosittain noin 40 000 yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistunutta saa vastattavakseen valtakunnallisen uraseurantakyselyn. Kysely lähetetään viisi vuotta valmistumisen jälkeen yliopistosta maisterin tutkinnon tai ammattikorkeakoulusta amk- tai yamk-tutkinnon suorittaneille. Tohtoreille kysely lähetään kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohderyhmästä reilu kolmannes vastaa kyselyyn. Seuraava uraseurantakyselykierros on käynnissä juuri nyt.

Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa. Kyselyyn vastaamalla alumnit auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa.

Yliopistoissa on pitkät perinteet uraseurantatiedon keräämiseen. Ensimmäinen valtakunnallinen kysely toteutettiin jo vuonna 2004. Ammattikorkeakouluilla tiedonkeruu ei ole ollut systemaattista, vaan tietoja on kerätty satunnaisesti ja useilla eri menetelmillä. Loka-marraskuussa toteutettava valtakunnallinen uraseurantakysely on amk-sektorin kolmas. Samankaltainen AMK- ja YO-sektorin kysely- ja toteutusaika mahdollistaa tulosten vertailun.

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä työuraan ja tutkintoon

Ammattikorkeakouluista valmistuneista 82 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyys työuraansa on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Yliopistosta valmistuneista 85 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyyttä kuvaa myös se, että 87 prosenttia vastaajista suosittelisi yliopistokoulutustaan muille. ’

Uraseurantakyselyiden tulosten valossa tärkeintä työelämässä tarvittavaa osaamista on kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, stressinsietokyky sekä ongelmanratkaisutaidot. Työn osaamistarpeissa on alakohtaisia ja tehtäväkohtaisia eroja, mutta näitä keskeiset taidot tarvitaan useimmissa työtehtävissä.

Yliopistosta valmistuneet suuntaavat pääkaupunkiseudulle – ammattikorkeakouluista työllistytään alueelle

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilainen tehtävä ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu osaajia ensisijaisesti alueen tarpeisiin, kun taas yliopistojen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusosaamista koko maan tarpeisiin. Yliopisto-opiskelijat ovatkin liikkuvampia kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Yliopistosektori tuottaa osaajia ammattikorkeakouluja selkeämmin Uudellemaalle ja suuriin kasvukeskuksiin.

Suomen yliopistoista 5 vuotta valmistumisen jälkeen 45 % on työllistynyt Uudellemaalle. Vastaava luku ammattikorkeakouluista on 34 %. Uudenmaan ulkopuolella yliopistotutkinnon suorittaneista 34 prosenttia on muuttanut valmistumisensa jälkeen Uudellemaalle. Vastaavasti ammattikorkeakouluista Uudellemaalle työllistyi valmistumisensa jälkeen 23 % vastaajista.

Uraseurantakyselyn tulosten mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja eri alojen yrittäjien kouluttamisessa. Kyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittymisestä ammattikorkeakoulupaikkakuntiin. Reilut 80 % viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneista on työllistynyt koulutuspaikkakunnalle. Pääkaupunkiseutu vetää puoleensa kuitenkin myös ammattikorkeakoulusta valmistuneita.

Uraseurantakyselyn tuloksia on selailtavissa

Uraseurantakyselyn tuloksissa korkeakoulusektoreiden välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja. Erot löytyvät pikemminkin eri koulutusalojen väliltä eli tuloksiin vaikuttaa enemmän valmistuneen koulutusala kuin se, missä korkeakoulussa hän tutkintonsa suorittaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantojen tulokset ovat julkisesti saatavilla Vipunen-tietopalvelusta. Töissä.fi-verkkopalvelu tukee hakijoiden ja valmistuneiden urasuunnittelua. Sieltä on löydettävissä laaja kokoelma esimerkkejä ammattialoista ja ammattinimikkeistä sekä niihin liittyviä uratarinoita.

 

Yhteystiedot
Ammattikorkeakoulujen uraseurannat
Satu Helmi
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hankkeen projektipäällikkö
Puhelin: 050 5985563
Sähköposti: satu.helmi@turkuamk.fi

Yliopistojen uraseurannat
Matias Erlund
Aarresaari-verkoston Uraseurantaryhmän puheenjohtaja
Puhelin: 02 215 4116
Sähköposti: Matias.erlund@abo.fi

Kiitos uraseurantafoorumiin osallistuneille!

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen

Korkeakoulujen uraseurantafoorumi järjestettiin 11.12. – 12.12.2017 Helsingissä. Tilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita. Kiitos järjestäjien puolesta kaikille mukana olleille. Keskustelu ja uraseurantojen kehittäminen jatkuu!

us_foorumi1
Uraseurantafoorumi järjestettiin Suomen Kansallismuseossa.
us_foorumi2
Työpajoissa käytiin keskustelua muun muassa uraseurantatiedon ja työelämätiedon käytöstä koulutuksen kehittämisessä.
us_foorumi3
Projektipäälliköt Liisa Marttila AMK:sta uralle! -hankkeesta, Sari Haataja LATUA-hankkeesta ja Merja Ukkola Töissä.fi-hankkeesta esittelivät uraseurantojen kehittämistyötä.
us_foorumi4
Työpajassa keskusteltiin myös uraseurantaviestinnän kehittämisestä. Miten uraseurannan tuloksille saataisiin lisää yhteiskunnallista huomiota?

Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ja tallenteeseen.

KUVAT: Miika Rautiainen

 

Miten 2011 valmistuneet maisterit ovat työllistyneet? Tutustu yliopistojen uraseurannan tuloksiin

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen
Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. aalto-yliopistossa. Kuvassa Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).
Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. Aalto-yliopistossa. Kuvassa tuloksista keskustelevat Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusin maisterien uraseuranta kerättiin syksyllä 2016 vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneilta.

Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Aarresaari-verkoston uraseuranta: maisterit tyytyväisiä työuriensa alkuun – kyky kertoa omasta osaamisesta korostuu

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen
Vuonna 2011 valmistuneet maisterit ovat päässeet hyvin kiinni työuran alkuun. Lähes kolme neljästä kokee tekevänsä työtä, joka vastaa koulutusta hyvin. Tutkintoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta yliopistoilta toivotaan lisää valmiuksia työelämään siirtymiseen. Nykyisiä opiskelijoita valmistuneet kannustavat sinnikkyyteen, rohkeuteen ja uteliaisuuteen.

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 3.5. julkistettavasta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Syksyllä 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Paikka työmarkkinoilta löytynyt hyvin

Vuonna 2011 valmistuneet ovat päättäneet opintonsa vaikeassa taloustilanteessa, mutta pärjänneet silti työmarkkinoilla. Kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan eli noin viisi vuotta työssä. Toisaalta työ ei välttämättä mahdollista tutkinnon tarjoaman osaamisen hyödyntämistä samalla tavalla kuin ennen.

– Aiempiin uraseurantoihin verrattuna näyttää siltä, että vuonna 2011 valmistuneille on ollut haasteellisempaa löytää koulutusalaa vastaavaa työtä. Erityisesti niiden, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on pakko miettiä osaamisensa soveltamismahdollisuuksia, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta kuvaa.

Lisää eväitä muuttuvaan työelämään

Viisi vuotta työelämässä olleet ovat hypänneet suoraan työelämän muutokseen mukaan. Kyselyhetkellä 91 prosenttia vastaajista oli työssä, mutta vain noin kolmasosa vastaajista koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.

Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi seikaksi maisterit kokevat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.

– Työnhaussa korostuu usein mielikuva suhteiden ja kontaktien sekä työkokemuksen määräävyydestä, vaikka oman osaamisen kuvaaminen ja siitä vakuuttavasti kertominen saattavatkin olla avainroolissa, Sainio toteaa.

Viisi vuotta sitten valmistuneet kannustavatkin nykyisiä opiskelijoita kehittämään työnhakutaitoja. Myös muun muassa itsensä kehittäminen ja epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeinä taitoina esiin.

– Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta toteaa.

Tulosten julkistustilaisuus 3.5.

Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan keskiviikkona 3.5. klo 13-16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tuloksista Aarresaari-verkoston sivuilta.

Yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen

logo_aarresaari

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.

Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)  edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Uusia ratkaisuja raportointiin, uraseurantatieto käyttöön

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen
Millä tavoin uraseurantatieto saadaan tehokkaimmin käyttöön yliopiston sisällä? Miten muut aineistot voivat tukea uraseurantatiedosta tehtävää analyysiä? Yliopistoissa uraseurantatiedon kanssa työskentelevät henkilöt kokoontuivat 12.–13.12.2016 Helsinkiin keskustelemaan uraseurantatiedon käytettävyydestä. 

Kaksipäiväisen Uraseuranta-analyytikon koulutuksen järjesti LATUA-hanke, jonka työ on edennyt yliopistojen uraseurannan sisältöjen ja toteutuksen uudistamisesta tiedon hyödyntämiseen, raportointiin ja analyysiin liittyviin kysymyksiin.

Koulutuksessa esiteltiin hankkeessa kehiteltyjä uudenlaisia tapoja, joilla uraseurantatieto voidaan tuoda suoraan yliopistojen omiin raportointijärjestelmiin ja siten osaksi päätöksentekoa ja kehittämistyötä.

– Tiedon raportointia on mahdollista automatisoida. Pyrimme luomaan tiedolle houkuttavan käyttöliittymän, joka tarjoaa eri käyttäjäryhmille kiinnostavat luvut ja tiedot helposti, projektisuunnittelija Ari Kurlin Tampereen yliopistosta toteaa.

us_analyytikko1_
Ari Kurlin Tampereen yliopistosta havainnollisti uusia raportoinnin tapoja.

Tiedon käytettävyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös uraseurannan tunnettuuden lisäämiseen.

– Hyvä käyttöliittymä tietoon on tärkeä, mutta ei yksin riitä. Koulutusohjelmissa ja tiedekunnissa pitää lisäksi herättää kiinnostus aineiston käyttöön. Silloin uraseurantatieto vakiintuu systemaattiseksi työvälineeksi yliopiston sisällä, kuvaa uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta.

Aineistoyhteistyö syvenee

Yliopiston sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi LATUA-hanke on pyrkinyt kehittämään uraseurantaan liittyvää sidosryhmäyhteistyötä.

Uraseuranta-analyytikon koulutuksessa esiteltiin Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Tilastokeskuksen ja Akavan tuottamia aineistoja, joita on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös uraseurantatiedon analyysin osana.

us_analyytikko2_
Ekonomisti Heikki Taulu esitteli Akavan aineistoja yliopistojen uraseurantaväelle.

– Uraseuranta antaa meille ainutlaatuista tietoa yliopistoista valmistuneiden ensimmäisistä vuosista työelämässä. Kytkemällä tulokset esimerkiksi Akavan aineistoihin, saamme näkyviin koko kuvan työmarkkinoista ja niiden muutoksesta, Carver toteaa.

Kehittämistyö avointa, koodia myöten

Aarresaari-verkoston syksyn 2016 aikana toteuttama maisterien uraseuranta on käynnissä vuoden loppuun. Tavoitteena on, että uutta aineistoa päästään käyttämään uudenlaisin innostavin välinein jo vuoden 2017 alussa.

– Tampereen yliopistossa tehty pohjatyö tulee olemaan koodia myöten avointa kaikille yliopistoille. Toivomme, että mahdollisimman moni tarttuu mahdollisuuteen ja lähtee kehittämään uraseurannan käytettävyyttä ja analyysiä, Kurlin toteaa.

Koulutuksessa uudet avaukset otettiin innokkaina vastaan. Työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.

TEKSTI: Jenni Iivonen

Maisterien uraseuranta käynnissä

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen

Yliopistojen yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa toteuttama maisterien uraseuranta käynnistyi lokakuun alussa. Lähiviikkojen aikana 12 515 maisteria tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta saa yliopistoilta uraseurantakyselyn. Kaikki vuonna 2011 valmistuneet pääsevät kertomaan, mitä he ajattelevat tutkinnostaan oltuaan viisi vuotta työelämässä. Ovatko he tyytyväisiä työuransa alkuun?

us_kaynnissa_480_380

Kysely on osa Aarresaari-verkoston uraseurantaa. Mukana ovat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksia saadaan yliopistojen käyttöön alkuvuodesta 2017.

Lue lisää Aarresaari-verkoston sivuilta ja tutustu syksyn uraseurannan sisältöihin.

LATUA ja Töissä-hankkeet mukana Elopäivillä

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen

Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen vuosittaiset Elopäivät järjestetään tänä vuonna 18.8. – 19.8. Jyväskylässä. LATUA- ja Töissä-hankkeet näkyvät päivien ohjelmassa kahden työpajan voimin.

Torstaina 18.8. keskustellaan Töissä.fi-palvelun seuraavan version kehittämissuunnitelmista. Keskustelua vetää verkkopalveluiden asiantuntija Marko Kuparinen (HY).

Perjantaina 19.8. tutkija Juha Sainio (TY) ja uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta pureutuvat kysymykseen ”Miten vahvistamme Aarresaari-verkoston verkostoja?”. Työpajassa keskustellaan siitä, miten erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia voidaan hyödyntää mm. uraseurantojen kehittämisessä.

Elopäivien ohjelma

TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen

Uraohjaaja tarvitsee työssään tietoa valmistuneiden työelämästä

Julkaistu kirjoittanut Jenni Iivonen

Uraseurantahankkeiden kehitystyössä on hyvä suunnata katse myös ulkomaille ja kerätä muiden maiden hyviä käytäntöjä. AMKista uralle! -hanke on aiemmin kartoittanut eurooppalaisia uraseurantakyselyjä. Myös TRACKIT-hankkeen raportti on hyvä tiedonlähde.

Erityisen kiinnostavia ovat myös korkeakoulujen oman henkilökunnan kokemukset uraseurantojen ja työelämätiedon käyttämisestä ohjauksessa. Näitä kokemuksia jaettiin LATUA-hankkeen ja AMKista uralle! -hankkeen järjestämässä työpajassa kesäkuun alussa. Työpajan kohderyhmänä olivat eri maiden uraohjaajat, jotka osallistuivat Turussa järjestetyn TUAS International Weekin -ohjelmaan.

Työpajan aluksi käytiin läpi osallistujien käyttökokemuksia tilastotiedosta. Kaikissa Euroopan maissa ei ole systemaattisesti toteutettuja uraseurantakyselyjä, kun taas joissakin maissa ne toteutetaan kansallisen tutkimuslaitoksen toimesta.

Työpajan osallistujilla oli yhteinen vahva näkemys siitä, että uraohjaajat tarvitsevat työssään tietoa vastavalmistuneiden työelämästä. Ne osallistujat, joilla ei ole käytettävissä kyselyillä kerättyä systemaattista työelämätietoa, ovat kuitenkin omatoimisesti etsineet sitä eri lähteistä (työvoimaviranomaisilta ja ammattiyhdistyksiltä) oman ohjaustyönsä tueksi.

Italiassa (AlmaLaurea) ja Iso-Britanniassa (DLHE) on vakinaistetut kansalliset käytännöt työelämätiedon keräämiseksi, mutta osallistujat kokivat kyselyt ohjaajan näkökulmasta hieman puutteellisiksi, koska esimerkiksi omien kysymysten lisääminen on hyvin rajattua. Iso-Britannian malli herätti osallistujissa kiinnostusta ja keskusteluja, onhan DLHE jo vuosikymmenen ajan systemaattisesti toteutettu kysely.

Suomen tapa kerätä uraseurantoja on niin sanottu ”bottom-up-malli”, jossa korkeakoulut itse toteuttavat kyselyjä yhteistyössä. Suomen malli herätti mielenkiintoa osallistujissa. Merkittävänä hyötynä nähtiin se, että kysymykset voidaan räätälöidä yliopistojen tarpeiden mukaan. Riskinä ovat kuitenkin kyselyiden jatkuvuus ja mahdolliset koordinoinnin haasteet.

Työpajassa listattiin myös työelämäkyselyn tai  uraseurantakyselyn (”graduate survey”) käyttökohteita. Osallistujat tunnistivat uraohjauksen lisäksi oman yksikön (Urapalvelut / Career service) asiakkaiden tarpeiden kartoittamisen ja harjoittelun ja urasuunnittelun merkityksen opinnoissa. Opintojen aikainen harjoittelu ja urasuunnittelun merkitys työllistyvyyteen olivat kaikille tärkeitä aiheita, joiden merkitystä pitää entisestään tehdä näkyvämmäksi, myös kyselytutkimusten avulla. Yhteisenä haasteena nähtiin myös kansainvälisten opiskelijoiden heikko työllistyminen ja aiheesta kaivattiin paljon enemmän tilasto- ja kyselytietoa. Kenelläkään osallistujista ei ollut toimivia työelämäkyselyjä kansainvälisille opiskelijoille.

Kaikki uraseurantahankkeet jatkavat vielä ulkomaalaisten työelämäkyselyjen hyvien käytäntöjen kartoittamista. Käytäntöjä on monta ja tavoitteena on perehtyä niistä parhaimpiin.

TEKSTI JA KUVA: Matias Erlund, koordinator, LATUA-hanke, Åbo Akademi

Työpaja järjestettiin osana TUAS International Weekin ohjelmaa. Vetäjinä olivat Matias Erlundin lisäksi AMKista uralle! -hankkeen Liisa Marttila (TAMK) ja Annukka Tapani (TAMK).