AMKista uralle! LATUA Töissä
Korkeakoulujen uraseurantafoorumi järjestettiin 11.12. – 12.12.2017 Helsingissä. Tilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita. Kiitos järjestäjien puolesta kaikille mukana olleille. Keskustelu ja uraseurantojen kehittäminen jatkuu!
Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ja tallenteeseen.
KUVAT: Miika Rautiainen
Seminaarin ohjelma PDF-muodossa.
Aamupäivän puheenvuorojen videotaltiointi:
Keskustelun fasilitoi Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, Helsingin yliopiston urapalvelut (LATUA)
Iltapäivän puheenvuorojen videotaltiointi:
Aamupäivän puheenvuorojen videotaltiointi:
Uraseurannan kehitystyö vuosina 2015-2018
Viiden minuutin visioiden videotaltiointi:
Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, projektivastaava, LATUA-hanke
Helsingin yliopiston urapalvelut
eric.carver(at)helsinki.fi, p. 050 5935019
Leena Itkonen, uraohjauksen asiantuntija, Töissä.fi -hanke
Helsingin yliopiston urapalvelut
leena.itkonen(at)helsinki.fi, p. 050 5935018
Elina Nurmikari, kehittämispäällikkö, AMK:sta uralle! -hanke
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
elina.nurmikari(at)otus.fi, p. 050 365 8944
Uraseurantafoorumin järjestävät korkeakoulujen uraseurantakyselyjä vuosina 2015–17 kehittäneet ESR-rahoitteiset hankkeet AMK:sta uralle!, LATUA ja Töissä.fi yhteistyössä yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston kanssa.
Akava, EK, Koneen Säätiö, SAMOK, STTK, Suomen Yrittäjät ja SYL toimivat tilaisuuden yhteistyökumppaneina.
Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusin maisterien uraseuranta kerättiin syksyllä 2016 vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneilta.
Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.
Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 3.5. julkistettavasta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Syksyllä 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.
Vuonna 2011 valmistuneet ovat päättäneet opintonsa vaikeassa taloustilanteessa, mutta pärjänneet silti työmarkkinoilla. Kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan eli noin viisi vuotta työssä. Toisaalta työ ei välttämättä mahdollista tutkinnon tarjoaman osaamisen hyödyntämistä samalla tavalla kuin ennen.
– Aiempiin uraseurantoihin verrattuna näyttää siltä, että vuonna 2011 valmistuneille on ollut haasteellisempaa löytää koulutusalaa vastaavaa työtä. Erityisesti niiden, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on pakko miettiä osaamisensa soveltamismahdollisuuksia, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta kuvaa.
Viisi vuotta työelämässä olleet ovat hypänneet suoraan työelämän muutokseen mukaan. Kyselyhetkellä 91 prosenttia vastaajista oli työssä, mutta vain noin kolmasosa vastaajista koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.
Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi seikaksi maisterit kokevat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.
– Työnhaussa korostuu usein mielikuva suhteiden ja kontaktien sekä työkokemuksen määräävyydestä, vaikka oman osaamisen kuvaaminen ja siitä vakuuttavasti kertominen saattavatkin olla avainroolissa, Sainio toteaa.
Viisi vuotta sitten valmistuneet kannustavatkin nykyisiä opiskelijoita kehittämään työnhakutaitoja. Myös muun muassa itsensä kehittäminen ja epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeinä taitoina esiin.
– Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta toteaa.
Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan keskiviikkona 3.5. klo 13-16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tuloksista Aarresaari-verkoston sivuilta.
Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.
Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Kaksipäiväisen Uraseuranta-analyytikon koulutuksen järjesti LATUA-hanke, jonka työ on edennyt yliopistojen uraseurannan sisältöjen ja toteutuksen uudistamisesta tiedon hyödyntämiseen, raportointiin ja analyysiin liittyviin kysymyksiin.
Koulutuksessa esiteltiin hankkeessa kehiteltyjä uudenlaisia tapoja, joilla uraseurantatieto voidaan tuoda suoraan yliopistojen omiin raportointijärjestelmiin ja siten osaksi päätöksentekoa ja kehittämistyötä.
– Tiedon raportointia on mahdollista automatisoida. Pyrimme luomaan tiedolle houkuttavan käyttöliittymän, joka tarjoaa eri käyttäjäryhmille kiinnostavat luvut ja tiedot helposti, projektisuunnittelija Ari Kurlin Tampereen yliopistosta toteaa.
Tiedon käytettävyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös uraseurannan tunnettuuden lisäämiseen.
– Hyvä käyttöliittymä tietoon on tärkeä, mutta ei yksin riitä. Koulutusohjelmissa ja tiedekunnissa pitää lisäksi herättää kiinnostus aineiston käyttöön. Silloin uraseurantatieto vakiintuu systemaattiseksi työvälineeksi yliopiston sisällä, kuvaa uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta.
Yliopiston sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi LATUA-hanke on pyrkinyt kehittämään uraseurantaan liittyvää sidosryhmäyhteistyötä.
Uraseuranta-analyytikon koulutuksessa esiteltiin Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Tilastokeskuksen ja Akavan tuottamia aineistoja, joita on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös uraseurantatiedon analyysin osana.
– Uraseuranta antaa meille ainutlaatuista tietoa yliopistoista valmistuneiden ensimmäisistä vuosista työelämässä. Kytkemällä tulokset esimerkiksi Akavan aineistoihin, saamme näkyviin koko kuvan työmarkkinoista ja niiden muutoksesta, Carver toteaa.
Aarresaari-verkoston syksyn 2016 aikana toteuttama maisterien uraseuranta on käynnissä vuoden loppuun. Tavoitteena on, että uutta aineistoa päästään käyttämään uudenlaisin innostavin välinein jo vuoden 2017 alussa.
– Tampereen yliopistossa tehty pohjatyö tulee olemaan koodia myöten avointa kaikille yliopistoille. Toivomme, että mahdollisimman moni tarttuu mahdollisuuteen ja lähtee kehittämään uraseurannan käytettävyyttä ja analyysiä, Kurlin toteaa.
Koulutuksessa uudet avaukset otettiin innokkaina vastaan. Työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.
TEKSTI: Jenni Iivonen
Yliopistojen yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa toteuttama maisterien uraseuranta käynnistyi lokakuun alussa. Lähiviikkojen aikana 12 515 maisteria tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta saa yliopistoilta uraseurantakyselyn. Kaikki vuonna 2011 valmistuneet pääsevät kertomaan, mitä he ajattelevat tutkinnostaan oltuaan viisi vuotta työelämässä. Ovatko he tyytyväisiä työuransa alkuun?
Kysely on osa Aarresaari-verkoston uraseurantaa. Mukana ovat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksia saadaan yliopistojen käyttöön alkuvuodesta 2017.
Lue lisää Aarresaari-verkoston sivuilta ja tutustu syksyn uraseurannan sisältöihin.
Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen vuosittaiset Elopäivät järjestetään tänä vuonna 18.8. – 19.8. Jyväskylässä. LATUA- ja Töissä-hankkeet näkyvät päivien ohjelmassa kahden työpajan voimin.
Torstaina 18.8. keskustellaan Töissä.fi-palvelun seuraavan version kehittämissuunnitelmista. Keskustelua vetää verkkopalveluiden asiantuntija Marko Kuparinen (HY).
Perjantaina 19.8. tutkija Juha Sainio (TY) ja uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta pureutuvat kysymykseen ”Miten vahvistamme Aarresaari-verkoston verkostoja?”. Työpajassa keskustellaan siitä, miten erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia voidaan hyödyntää mm. uraseurantojen kehittämisessä.
TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen
Uraseurantahankkeiden kehitystyössä on hyvä suunnata katse myös ulkomaille ja kerätä muiden maiden hyviä käytäntöjä. AMKista uralle! -hanke on aiemmin kartoittanut eurooppalaisia uraseurantakyselyjä. Myös TRACKIT-hankkeen raportti on hyvä tiedonlähde.
Erityisen kiinnostavia ovat myös korkeakoulujen oman henkilökunnan kokemukset uraseurantojen ja työelämätiedon käyttämisestä ohjauksessa. Näitä kokemuksia jaettiin LATUA-hankkeen ja AMKista uralle! -hankkeen järjestämässä työpajassa kesäkuun alussa. Työpajan kohderyhmänä olivat eri maiden uraohjaajat, jotka osallistuivat Turussa järjestetyn TUAS International Weekin -ohjelmaan.
Työpajan aluksi käytiin läpi osallistujien käyttökokemuksia tilastotiedosta. Kaikissa Euroopan maissa ei ole systemaattisesti toteutettuja uraseurantakyselyjä, kun taas joissakin maissa ne toteutetaan kansallisen tutkimuslaitoksen toimesta.
Työpajan osallistujilla oli yhteinen vahva näkemys siitä, että uraohjaajat tarvitsevat työssään tietoa vastavalmistuneiden työelämästä. Ne osallistujat, joilla ei ole käytettävissä kyselyillä kerättyä systemaattista työelämätietoa, ovat kuitenkin omatoimisesti etsineet sitä eri lähteistä (työvoimaviranomaisilta ja ammattiyhdistyksiltä) oman ohjaustyönsä tueksi.
Italiassa (AlmaLaurea) ja Iso-Britanniassa (DLHE) on vakinaistetut kansalliset käytännöt työelämätiedon keräämiseksi, mutta osallistujat kokivat kyselyt ohjaajan näkökulmasta hieman puutteellisiksi, koska esimerkiksi omien kysymysten lisääminen on hyvin rajattua. Iso-Britannian malli herätti osallistujissa kiinnostusta ja keskusteluja, onhan DLHE jo vuosikymmenen ajan systemaattisesti toteutettu kysely.
Suomen tapa kerätä uraseurantoja on niin sanottu ”bottom-up-malli”, jossa korkeakoulut itse toteuttavat kyselyjä yhteistyössä. Suomen malli herätti mielenkiintoa osallistujissa. Merkittävänä hyötynä nähtiin se, että kysymykset voidaan räätälöidä yliopistojen tarpeiden mukaan. Riskinä ovat kuitenkin kyselyiden jatkuvuus ja mahdolliset koordinoinnin haasteet.
Työpajassa listattiin myös työelämäkyselyn tai uraseurantakyselyn (”graduate survey”) käyttökohteita. Osallistujat tunnistivat uraohjauksen lisäksi oman yksikön (Urapalvelut / Career service) asiakkaiden tarpeiden kartoittamisen ja harjoittelun ja urasuunnittelun merkityksen opinnoissa. Opintojen aikainen harjoittelu ja urasuunnittelun merkitys työllistyvyyteen olivat kaikille tärkeitä aiheita, joiden merkitystä pitää entisestään tehdä näkyvämmäksi, myös kyselytutkimusten avulla. Yhteisenä haasteena nähtiin myös kansainvälisten opiskelijoiden heikko työllistyminen ja aiheesta kaivattiin paljon enemmän tilasto- ja kyselytietoa. Kenelläkään osallistujista ei ollut toimivia työelämäkyselyjä kansainvälisille opiskelijoille.
Kaikki uraseurantahankkeet jatkavat vielä ulkomaalaisten työelämäkyselyjen hyvien käytäntöjen kartoittamista. Käytäntöjä on monta ja tavoitteena on perehtyä niistä parhaimpiin.
TEKSTI JA KUVA: Matias Erlund, koordinator, LATUA-hanke, Åbo Akademi
Työpaja järjestettiin osana TUAS International Weekin ohjelmaa. Vetäjinä olivat Matias Erlundin lisäksi AMKista uralle! -hankkeen Liisa Marttila (TAMK) ja Annukka Tapani (TAMK).
