Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen mallimaa vuonna 2025. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden painopistealueita ovat muun muassa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen, osaamiskeskittymien vahvistaminen, toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymisen nopeuttaminen ja korkeakouluopintojen sujuvoittaminen.
Tulevaisuusoppiminen
Valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllisten opinto- ja urapolkujen toteutuminen edellyttävät toimivaa uraohjausta ja opintojen järjestämistä niin, että opintojen eteneminen on joustavaa. Yhteiskunnan muutokset luovat lisääntyvää ohjaustarvetta elämän siirtymävaiheisiin: uran ja elämän suunnittelu on jatkuva prosessi. Koulutusvalintaa koskevissa tutkimustuloksissa (Koukku 2014) haasteeksi nousi ensiksikin ohjausnäkökulman laajentaminen yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elämänkaareen, opinnoista elämän hallintaan. Toiseksi ohjattavan ja ohjaajan vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi tulevaisuusoppimista. Siinä on oleellista tunnistaa mahdollisuudet ohjata omaa elämää tietyssä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tulevaisuusohjauksen tehtävänä on luoda opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisesta ja ohjata arvioimaan valintojen vaikutuksia omaan elämän kulkuun.
Ammattikorkeakouluopintoihin tapahtuvan ohjauksen keinoja ja arviointia
Vuoden 2015 aikana arvioitiin ammattikorkeakouluihin johtavan opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus (Karvi 2015). Arvioitavia kohteita olivat ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa ja käytännöt aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tietoa tuotettiin myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä opintopolkujen rakentamisessa, koulutuksen toteuttamisessa ja työelämän kehittämisessä. Kohdejoukko (N=176) muodostui ammatillisen koulutuksen järjestäjien (n=151) ja ammattikorkeakoulujen (n=25) opiskelijoista, henkilökunnasta ja työelämänedustajista.
Arvioinnissa uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Työryhmä esittää useita kehittämissuosituksia, joiden toivotaan edistävän koulutuspoliittisten linjausten mukaisia tavoitteita. Opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä tiedontarpeita ja mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa perusteellisesti. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen ja ohjauksen saatavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja sektoreilla, myös oppilaitosten ulkopuolelle jääville. Ohjausmuotoja ja yksilö-, ryhmä- ja virtuaalimenetelmiä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat opiskelijoiden tarpeita.
Ura-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestelmälliseksi kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee verkottua alueellisesti. Olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen varmistetaan opiskelijoiden riittävä informointi, ohjaustoiminnan suunnitemallisuus ja nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Opintojen ohjaukseen tulee suunnata riittävästi resursseja ja hyödyntää lähiohjausta ja digitalisaation mahdollisuuksia.
Opiskelijahaun ja -valinnan kehittäminen ja opiskelijahakuun liittyvä tiedotuksen tehostaminen luo entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hakeutumisvaiheeseen. Valintaperusteissa tulee arvostaa myös ammatillista osaamista lukion käyneiden rinnalla. Tarvitaan esimerkiksi työpajoja, joissa opiskelijat voivat pohtia omaa uraa ja opintopolkua sekä eri mahdollisuuksia.
Uraohjauksen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa
Nivelvaiheiden toimivuutta ja yhteistyötä tulee edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavilla yhteistoteutuksilla. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja opettajavaihtoa voidaan lisätä ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tulisi hyödyntää entistä paremmin. Uraohjausta tulee kehittää eri sidosryhmien kanssa. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö työelämän kehittämisessä edistää toteutuessaan alueellista kehittämistä. Ammatillisen väylän toimivuutta tulee edistää AHOT-menettelyjä kehittämällä.
Tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen merkityksen tiedostaminen on avain, joka mahdollistaa yksilön elämänkaaren mittaisen urasuunnittelun tukemisen.
LÄHTEET
- Ahvenainen, M., Korento, K., Ollila, J., Jokinen, L., Lehtinen, N. & Ahtinen, J. (2014). Tulevaisuus- paljon mahdollista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
- Kansallinen koulutuksen arviointikeskus(Karvi) 2015.
- Koukku –hankkeen raportti 2014.
- Liikettä niveliin- Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimijuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2016.
- Sipilän hallituksen hallitusohjelma 2015.
TEKSTI: Aila Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu
