Tulevaisuuden uraohjaus joustavien opinto- ja urapolkujen mahdollistajana

Julkaistu kirjoittanut Helena Tirronen

Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen mallimaa vuonna 2025. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden painopistealueita ovat muun muassa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen, osaamiskeskittymien vahvistaminen, toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymisen nopeuttaminen ja korkeakouluopintojen sujuvoittaminen.

Tulevaisuusoppiminen

Valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllisten opinto- ja urapolkujen toteutuminen edellyttävät toimivaa uraohjausta ja opintojen järjestämistä niin, että opintojen eteneminen on joustavaa. Yhteiskunnan muutokset luovat lisääntyvää ohjaustarvetta elämän siirtymävaiheisiin: uran ja elämän suunnittelu on jatkuva prosessi. Koulutusvalintaa koskevissa tutkimustuloksissa (Koukku 2014) haasteeksi nousi ensiksikin ohjausnäkökulman laajentaminen yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elämänkaareen, opinnoista elämän hallintaan.  Toiseksi ohjattavan ja ohjaajan vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi tulevaisuusoppimista. Siinä on oleellista tunnistaa mahdollisuudet ohjata omaa elämää tietyssä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tulevaisuusohjauksen tehtävänä on luoda opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisesta ja ohjata arvioimaan valintojen vaikutuksia omaan elämän kulkuun.

Ammattikorkeakouluopintoihin tapahtuvan ohjauksen keinoja ja arviointia

Vuoden 2015 aikana arvioitiin ammattikorkeakouluihin johtavan opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus (Karvi 2015). Arvioitavia kohteita olivat ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa ja käytännöt aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tietoa tuotettiin myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä opintopolkujen rakentamisessa, koulutuksen toteuttamisessa ja työelämän kehittämisessä. Kohdejoukko (N=176) muodostui ammatillisen koulutuksen järjestäjien (n=151) ja ammattikorkeakoulujen (n=25) opiskelijoista, henkilökunnasta ja työelämänedustajista.

Arvioinnissa uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Työryhmä esittää useita kehittämissuosituksia, joiden toivotaan edistävän koulutuspoliittisten linjausten mukaisia tavoitteita.  Opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä tiedontarpeita ja mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa perusteellisesti. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen ja ohjauksen saatavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja sektoreilla, myös oppilaitosten ulkopuolelle jääville.  Ohjausmuotoja ja yksilö-, ryhmä- ja virtuaalimenetelmiä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat opiskelijoiden tarpeita.

Ura-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestelmälliseksi kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee verkottua alueellisesti. Olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen varmistetaan opiskelijoiden riittävä informointi, ohjaustoiminnan suunnitemallisuus ja nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Opintojen ohjaukseen tulee suunnata riittävästi resursseja ja hyödyntää lähiohjausta ja digitalisaation mahdollisuuksia.

Opiskelijahaun ja -valinnan kehittäminen ja opiskelijahakuun liittyvä tiedotuksen tehostaminen luo entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hakeutumisvaiheeseen. Valintaperusteissa tulee arvostaa myös ammatillista osaamista lukion käyneiden rinnalla. Tarvitaan esimerkiksi työpajoja, joissa opiskelijat voivat pohtia omaa uraa ja opintopolkua sekä eri mahdollisuuksia.

Uraohjauksen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa

Nivelvaiheiden toimivuutta ja yhteistyötä tulee edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavilla yhteistoteutuksilla. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja opettajavaihtoa voidaan lisätä ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tulisi hyödyntää entistä paremmin. Uraohjausta tulee kehittää eri sidosryhmien kanssa. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö työelämän kehittämisessä edistää toteutuessaan alueellista kehittämistä. Ammatillisen väylän toimivuutta tulee edistää AHOT-menettelyjä kehittämällä.

Tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen merkityksen tiedostaminen on avain, joka mahdollistaa yksilön elämänkaaren mittaisen urasuunnittelun tukemisen.

LÄHTEET

  • Ahvenainen, M., Korento, K., Ollila, J., Jokinen, L., Lehtinen, N. & Ahtinen, J. (2014). Tulevaisuus- paljon mahdollista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
  • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus(Karvi) 2015.
  • Koukku –hankkeen raportti 2014.
  • Liikettä niveliin- Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimijuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2016.
  • Sipilän hallituksen hallitusohjelma 2015.

TEKSTI: Aila Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu

Sijoittumis- ja uraseuranta AMKeissa FUAS-liittouman kick off -tapahtuman teemoina

Julkaistu kirjoittanut Helena Tirronen

FUAS-liittouman (HAMK, LAMK, Laurea) avainhenkilöt kokoontuivat 7.4.2016 Amkista Uralle! – hankkeen toimijoiden kutsumana kick off -tapahtumaan, jossa tarkasteltiin sijoittumisseurannan tuloksia sekä ideoitiin ammattikorkeakoulujen uraseurantaa.

ideointia_kayttajatyypit_HAMK_blogikuvaSijoittumiseuranta-kysely toteutettiin kolmannen kerran FUAS-liittouman jäsenammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Kysely on osa yhteistä laadunhallintaa ja mahdollistaa benchmarkkauksen ammattikorkeakoulujen välillä. Viimeisimmän kyselyn kohderyhmänä olivat 2014 ja yhden ammattikorkeakoulun osalta myös 2013 valmistuneet. Kyselyn tuloksia on käsitelty FUAS-tasolla, korkeakouluttain ja edelleen korkeakoulujen sisällä koulutuksittain. Tulokset kertovat valmistuneiden työmarkkinatilanteesta, sijoittumisesta, tulevaisuuden suunnitelmista sekä tyytyväisyydestä saatuun koulutukseen. Tuloksia hyödynnetään koulutuksen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Valmistuneiden työllistymistä ja työnhakua parhaiten edesauttoivat harjoittelu sekä työssäkäynti opintojen ohella. Työn löytämiseen näyttäisi kuluvan entistä enemmän aikaa ja yhä useampi uskoo, että pelkkä tutkinto ei riitä vaan lisäksi tarvitaan työkokemusta.

Työelämän ja -urien muutokset haasteena uraseurantakyselylle

Uraseurantakyselyn ideointiin avainhenkilöitä viritteli Hanna-Kaisa Aalto Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Alustuksen ja keskustelun myötä yhä selvemmin nähtiin sukupolvien erilainen asennoituminen uraan. Työelämän ja ammattien muutokset herättivät kysymyksiä:

  • Miten koulutus liittyy tulevaisuuden työhön?
  • Miten valmentaa ja ohjata opiskelijoita tulevaisuuteen?
  • Miten kyselyllä tavoitetaan valmistuneiden työelämän moninaisuus ja urapolut?

Valmistuneilta tietoa urapoluista ja tulevaisuudesta

Opiskelijoilta kerätään tietoa jo opintojen alkuvaiheessa olemassa olevasta osaamisesta ja työkokemuksesta opintojen suunnittelua varten. Koko opintojen ajan kerätään palautetta monin eri tavoin opetuksen, oppimisympäristöjen ja palveluiden kehittämiseksi. Koulutuksen laatupalaute ja opiskelijahyvinvointikysely kerätään vuorovuosin liittouman yhteistyönä. Sijoittumisseurannan kautta kerätään palautetta valmistuneilta. Uraseurantakyselyn, joka toteutettaisiin viisi vuotta valmistumisesta, toivottiin suuntaavaan katseet myös tulevaisuuteen:

  • Miten omat työtehtävät tai alan osaaminen muuttuvat tulevaisuudessa?
  • Miten itse on ollut mukana uudistamassa työelämää?
  • Miten tyytyväinen on alan valintaan ja nykyisen työn sisältöön?
  • Onko päässyt viidessä vuodessa työhön tai tehtävään, joka oli itsellä tavoitteena?

Uraohjaukselle ja uraseurantatiedolle on kysyntää

Amkista uralle! -haastattelut ja verkkokyselyt HAMKissa, LAMKissa ja Laureassa toivat hyvää perustietoa uraseurantakyselyn käytöstä ja hyödyntämisestä. Haastateltavina olivat keskeiset koulutuksen kehittämiseen ja laatutoimintaan kuuluvat vastuuhenkilöt. Tulokset olivat hyvin yhtenäisiä siinä suhteessa, että ura- ja rekrypalvelujen tarjonta on vähäistä, vaikka kysyntää niille näyttäisi olevan sijoittumisseurantakyselyn tulosten perusteella. Laurea-ammattikorkeakoulu onkin julkaissut omat urapolku-sivustot henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön.

Kyselyyn vastasi koulutuksesta vastaavia, opinto-ohjaajia ja opettajatutoreita sekä laatuhenkilöitä. Työelämäläheisyyteen liittyvää palautetta hyödyntää noin puolet vastanneista, Laureassa lähes 70 %, mikä selittynee urapolku-sivustolla. Tämä näyttäisi vahvistavan ammattikorkeakoulun yhteisen sivuston tarpeellisuutta, mitä tuki myös kirjoitettu palaute. Toivottiin, että erilaisten sivustojen linkit koottaisiin yhteen paikkaan. Lisäksi uraseurantojen tietojen valmis analysointi eri kohderyhmälle koettiin mielekkääksi.

Opettajille oli pääosin vähän tietoa lähteistä, joita he olisivat voineet käyttää uraohjauksessa. Parhaiten käytössä ovat tilastokeskuksen sivut ja työmarkkinajärjestöjen kokoamat tiedot. Tietojen hyödyntämättömyys nähtiin ajan puutteena, ei ole ollut aikaa selvittää asiaa. Tietojen raportoinnissa odotetaan helppokäyttöisyyttä, visuaalisuutta ja napakkuutta. Osa vastaajista koki, että uraohjaus ei kuulu omaan tehtävään. Tilanne on ehkä muuttumassa, sillä opetussuunnitelmiin on lisätty urasuunnitteluun ja -ohjaukseen sekä tulevaisuusosaamiseen liittyviä opintokokonaisuuksia. Kyselyn perusteella kiinnostuksen kohteet jakautuivat työllistymisestä ja työnsaannin kestosta työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Työsuhteen luonne ja urapolun eri vaiheet kiinnostivat vastaajia. Samoin työelämässä tarvittava osaaminen ja se, miten pystyy hyödyntämään oppimiaan asioita.

Uraohjaukseen liittyviä tieto- ja koulutustarpeina esitettiin mm. tutoropettajien ohjausosaaminen sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaus. Tietoa erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kuten freelancer-tyyppisistä töistä muiden tulevaisuuden työllistävien alojen rinnalle kaivattiin. Lisäksi työelämän muutos ja sen vaikutukset työuriin kiinnostavat.

TEKSTI JA KUVA: Jaana Kullaslahti ja Leena Nikander, HAMK

Ammattikorkeakouluissa tarvitaan tiedollista tukea urasuunnitteluun

Julkaistu kirjoittanut Helena Tirronen

 

TAMKin AMKista uralle -tilaisuudessa keskusteltiin uraseurantatiedon merkityksestä ohjauksessa.
AMKista uralle kick off -tilaisuudessa TAMKissa keskustellaan uraseurantatiedon hyödyntämisestä opinto-ohjauksessa.

Työelämä on jatkuvassa liikkeessä ja sitä myöten työorganisaatioista ja ammateista on tullut aikaisempaa lyhytaikaisempia sekä uudelleenmuotoutuvia.

Kun kerran valittu ammatti tai työpaikka ei ole enää välttämättä pysyvä, vastuu oman uran rakentumisesta on siirtynyt yhä enemmän yksilölle itselleen. Työelämän ja sitä myöten myös ammatillisen koulutuksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, pystyvätkö yksilöt hankkimaan sellaista osaamista, joka turvaa mielekkään työllistymisen jatkossakin.

Avoin, ajantasainen ja kattava tieto ammattikorkeakoulutettujen työllistymisen laadusta, ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja muun työelämän osaamistarpeiden vastaavuudesta sekä korkeakoulutettujen urapoluista ylipäätään edistää yksilöiden urasuunnittelua ja kestäviä koulutusvalintoja. Se myös vähentää ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisalttiutta. Onhan eräs sekä opiskelupaikan että ammatin vaihtamisen perussyitä se, että ajatukset tietystä koulutuksesta, työstä tai ammatista ovat olleet epärealistisia tai perustuneet epämääräisiin mielikuviin. Realistinen ja ajantasainen työelämätieto, jo opintopaikkaa mietittäessä ja opintoja aloittaessa, on kaikkien kannalta oleellista, kun julkisen koulutuksen tavoitteena ovat yksilöiden monin tavoin kestävät koulutusvalinnat.

Uraseurannat entistä systemaattisemmiksi

Ammattikorkeakouluissa uraseurantatietoa on kerätty jo pitkään ja monin eri tavoin, mutta ongelmana on ollut tähän asti uraseurantatiedon sirpaleisuus ja tiedon levittäminen – työelämätieto ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia niitä tahoja, jotka sitä olisivat tarvinneet. AMKista uralle -hankkeessa rakennetaan yhdessä LATUA ja Töissä-hankkeiden kanssa ammattikorkeakoulujen käyttöön uraseurantakyselymalli, joka tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailtavaa uraseurantatietoa. Kerättyä ja analysoitua tietoa jatkohyödynnetään korkeakoulujen pedagogisessa ja strategisessa kehittämistyössä ja opiskelemaan hakeutuvien ja amk-opiskelijoiden uraohjauksessa.

AMKista uralle -hankkeessa ammattikorkeakoulujen uraseurantaprosessissa kerättävä työelämätieto pyritään juurruttamaan osaksi ammattikorkeakorkeakoulujen opintoprosesseja, opiskelijapalveluita, ammattikorkeakoulutuksen suunnittelua ja jatkuvasti muuntuvan työelämän osaamistarpeiden ennakointia. Uraseurannan kehittäminen tukee myös opintojen aikaisen ohjauksen osuvuutta ja laatua, mikä vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden valmistumiseen, opintoaikojen lyhenemiseen sekä keskeytysten vähenemiseen. Onhan opiskelumotivaation ja opintoihin sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijalle ja häntä ohjaaville tahoille on olemassa realistisia ja mahdollisia urapolkuja ja työllistymismalleja omalla alalla.

Uraseurantatieto koulutuspolkujen tukena

Ammattikorkeakoulujen uraseurannan kehittäminen ei kuitenkaan hyödytä pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita tai ammattikorkeakouluja. Uraseurantatiedon systemaattinen kerääminen ja sen hyödyntäminen palvelevat myös toisen asteen opiskelijoita, opettajia ja opinto-ohjaajia sekä erilaisten organisaatioiden koulutustarpeiden alueellista ja valtakunnallista ennakointityötä. Myös ohjaushenkilökunnalle on tärkeä avata laajempia näkymiä siihen, miten, mihin ja millaisilla työn tekemisen muodoilla nuoret, tai vanhemmatkin, opiskelijat voivat omalle alalleen työllistyä. Näin opiskelijat voivat pelkkien opiskelupaikkojen hakemisen sijaan alkaa etsiä, ja toivottavasti myös löytää, paikkaansa ammatillisessa maailmassa ja työelämässä.

TEKSTI: Projektipäällikkö Liisa Marttila, AMKista uralle -hanke