Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus kartoitti viime keväänä ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyviä tiedontarpeita tiiviillä, vapaasti vastattavissa olevalla sähköisellä kyselyllä. Uratietokyselyyn vastasi yhteensä 618 opiskelijaa 23:sta ammattikorkeakoulusta.
Kyselyn mukaan opiskelijat haluavat ennen muuta nykyiseen elämäntilanteeseensa kytkeytyvää tietoa, jota he voivat käyttää opintojensa ja välittömän valmistumisen jälkeisen työllistymisensä suunnittelussa sekä töiden hakemisessa. Toisin sanoen heitä kiinnostaa tieto, josta on hyötyä nyt tai lähitulevaisuudessa; (yllättäen) ei niinkään se, minne ja miten omalta alalta sijoitutaan esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä. Opiskelijoiden uratiedontarpeet ja tietojen koettu hyödyllisyys on kuvattu yksityiskohtaisemmin oheisessa kuviossa.
Aiemmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyvistä kysymyksistä on tässä blogissa kirjoitettu muun muassa tekniikan alan näkökulmasta.
Onko koulutus “käypää valuuttaa”?
Opiskelijoilla on kolme keskeistä uratiedontarvetta:
Ensimmäinen kytkeytyy heti valmistumista seuraavaan aikaan: “Millaisiin töihin sitten päästään?”. Keskeisimpiä kiinnostuksen kohteita tässä kohden ovat työn ja koulutuksen vastaavuus, palkkaus ja työn sisältö. Opiskelijoita askarruttavat kysymykset kuten: “Ovatko valmistuneet korkeakoulutasoista tutkintoa vastaavissa tehtävissä vai voisiko samaa työtä tehdä esimerkiksi ammatillisella perustutkinnolla?”, “Mikä on vastavalmistuneen palkka, ja miten minun tulisi hinnoitella itseni työntekijänä?”, ja “Mitä työtehtävät pitävät sisällään?”.
Toinen kiinnostuksen kohde liittyy asioihin, joiden perusteella opiskelijat voivat säätää opintojensa sisältöä ja kurssivalintoja työelämän tarpeisiin osuviksi. Toisin sanoen opiskelijat haluavat tietää, millaista on työelämässä juuri nyt tarvittava osaaminen ja mitkä opintojen aikana opitut asiat ovat työelämässä hyödyllisiä.
Kolmanneksi moni on kiinnostunut tietämään urapolulle mahdollisesti sisältyvistä työllistymisvaikeuksista ja muista henkilökohtaisista vaiheista uralla. Niistä haetaan ennen muuta vertaistukea vaikeisiin tai epävarmoihin tilanteisiin, ja ehkä myös vinkkejä tilanteiden ratkaisemiseksi.
Eräänlaisia kattoteemoja näille kolmelle uratiedontarpeelle ovat kysymykset siitä, miten “ura urkenee” ja millä tavalla koulutus työllistymisen näkökulmasta kannattaa. Näiden kysymysten ratkaisemisessa uratiedolla on merkittävä rooli. Mitä moninaisempaa tämä tieto on, sitä paremmin opiskelijat yksilöllisine elämäntilanteineen ja ammatillisine kiinnostuksineen kykenevät siihen tarttumaan.
Uraseurannat tiedon tuottajina
Uraseurantakyselyt ovat pitkään keskittyneet tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen kartoittamiseen viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Opiskelijoiden akuuteimmat tarpeet uratiedolle ovat kuitenkin lähempänä varsinaista valmistumisajankohtaa. Niinpä AMKista uralle ja LATUA -hankkeiden tekemän kehittämistyön tuloksena ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uraseurantakyselyissä ovat jatkossa mukana sekä lyhyen (välittömän valmistumisen jälkeisen) että pidemmän (useampi vuotisen) tähtäimen näkökulmat. Näin uraseurantojen tuottamalla tiedolla kyetään entistä paremmin palvelemaan erilaisia tiedonkäyttäjäryhmiä, myös opiskelijoita.
Teksti: Johanna Penttilä ja Elina Nurmikari, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus