Uraseurantakyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnosta 2014 valmistuneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä merkittävimpiin kaupunkiseutuihin. Sijoittumis- ja liikkuvuuden tarkastelun perusteella amk-tutkinnon suorittaneet ovat erityisen alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tulokset vahvistavat myös sen, että ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa työvoiman ja yrittäjien kouluttajana.
Ammattikorkeakoulutettujen nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä – siinäkin tapauksessa, että pääkaupunkiseutu jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Puolet vastanneista AMK-alumneista asuu 11 kunnan alueella ja YAMK-tutkinnon suorittaneista 18 kunnassa. Mikä huomionarvoista, 1/3 -osasta Suomen kuntia ei YAMK-tutkinnon suorittaneita vastaajia ei ollut lainkaan.
Mikäli tarkastellaan 2013 ja 2014 AMK-tutkinnosta valmistuneiden kyselyaineistoa (n=14 115), niin työpaikan sijaintimaakunta on vaihtunut joka viidennellä (19.4%) valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana. Töihin Uudellemaalle on muuttanut on noin joka kolmannes, Pirkanmaalle ja ulkomaille joka kymmenes. AMK-tutkinnon suorittaneista vähiten (11.6 %) työn perässä maakuntaa vaihtaneita on Uudellamaalla ja eniten Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Ahvenanmaalla. YAMK-tutkinnon suorittaneilla maakuntien välinen muutto on selvästi vähäisempää verrattuna AMK-tutkinnon suorittaneisiin. Kun tilannetta heti tutkinnon suorittamisen jälkeinen verrataan nykyisen työpaikan sijaintimaakuntaan, havaitaan, että maakunta on vaihtunut vain noin joka kymmenennellä kyselyyn vastanneella.
Liikkuvuuden tarkastelun perusteella voidaan todeta, että AMK-tutkinnon suorittaneet muuttajat ovat alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tämä on samassa linjassa muiden korkeasti koulutettujen muuttoliiketutkimusten kanssa: korkeakoulutetut ja henkilöt, joilla on paljon inhimillistä pääomaa, ovat erityisen alttiita muuttamaan suuren väestöpohjan alueille. Muut suuret kaupunkialueetkaan eivät onnistu hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Ilmiötä on kutsuttu rakenteelliseksi epätasapainotilaksi. Ns. luovuttavat alueet menettävät ikään kuin ilmaiseksi oman koulutuspääomansa ja koulutusinvestointinsa. Se alue, joka vastaanottaa näitä korkea-asteen suorittaneita, saa ikään kuin ilmaiseksi ison tulevaisuuspanoksen ja inhimillistä pääomaa. Muuttoliike kasvattaa maakuntien välisiä tuloeroja erityisesti pidemmän ajanjakson aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuosina 2013 ja 2014 keskimäärin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita oli 22 100. Vuonna 2019 heitä oli reilut 10 % vähemmän (19 450). Ainoana maakuntana työttömyyden kasvua oli Uudellamaalla, mutta alue onkin ollut erittäin merkittävä alemman korkeakoulututkinnon muuttovoittoalue koko 2010 -luvun. Vaikka pääkaupunkiseudulla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita on enemmän verrattuna muihin maakuntiin, niin suhteellisesti ottaen Uudenmaan tilanne ei juurikaan poikkea muista maakunnistamme. Tilanne kuitenkin viittaa osaamispääoman voimakkaasta suuntautumisesta edelleen pääkaupunkiseudulle. Ala- tai tutkintokohtainen tarkastelu aluekohtaisesti olisi varsin mielenkiintoinen – löytyykö aloja tai tutkintoja, joilla on painoarvoltaan liikaa koulutettua väestöä suhteessa työelämän tarpeeseen?
Suhteutettuna kaikkiin työttömiin työnhakijoihin, vuosina 2013 ja 2014 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet muodostivat 7,1 % osuuden kaikista maamme työttömistä työnhakijoista. Kun em. vuosista nykyhetkeen (2019) kaikkien työttömien työnhakijoiden osuus on laskenut, niin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on noussut noin prosenttiyksikön (8,0 %:iin), ylemmän tutkinnon suorittaneilla samansuuntaisesti (6.4 %:sta 7.2 %:iin).
Uraseurantakyselyssä sekä muiden sijoittumis- ja liikkuvuusteemaa sivuavien tutkimusten perusteella Uudenmaan jälkeen Pirkanmaan ja jossain määrin myös Varsinais-Suomen tilanne on hyvä verrattuna muihin maakuntiin. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen edullista asemaa selittävät monet tekijät, kuten paremmat työskentelymahdollisuudet ja laajemmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen – niin sivistämiseen kuin harrastamiseen – ja muut ns. pehmeät vetovoimatekijät (ilmapiiri, yleinen ”fiilis”, ympäristön viihtyisyys) sekä hyvä saavutettavuus suhteessa pääkaupunkiseutuun.
Sijoittumis- ja liikkuvuustarkastelun tulokset vahvistavat omalta osaltaan ammattikorkeakoulujen merkitystä oman maakuntansa työvoiman sekä yrittäjien tuottajana. Ammattikorkeakouluilla on aluevaikuttavuutta sekä opetuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta, mutta asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman tuottaminen omalle alueelle on kiistatta aluevaikuttamisen tehtävistä se merkittävin.
Uraseuranta-aineistosta tehty alueellisen sijoittumisen analyysi kokonaisuudessaan: Uraseuranta_2013_ja_2014_Alueellinen_sijoittuminen.
Teksti ja kuvat: Ismo Kinnunen