Hankkeissa tapahtuu (artikkelit)

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa, selviää valtakunnallisesta ura-seurantakyselystä.

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneet ovat tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon (83 %) ja tähänastiseen työuraansa (87 %). Tyytyväisyys tutkintoon on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan koulutusta. Uraseurantakyselyyn vastasi yhteensä 8 870 vuonna 2015 valmistunutta henkilöä ympäri Suomea. 

Uraseurantakyselyn vastausten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. 73 prosentilla kyselyyn vastanneista on viisi vuotta valmistumisen jälkeen vakituinen kokopäivätyö ja 9 prosentilla määräaikainen kokopäivätyö. Koronapandemia ei näkynyt marraskuussa kyselyyn vastanneiden työllisyysluvuissa, sillä vain 2 prosenttia vastanneista oli työttömiä työnhakijoita.

Valmistuneen ensimmäinen työpaikka sijaitsee useimmiten opiskelupaikkakunnalla, vaikka alakohtaista vaihtelua onkin. Ammattikorkeakouluilla onkin suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien kouluttajana. 

Syksyllä 2020 toteutetussa uraseurantakyselyssä tarkasteltiin aiempaa yksityiskohtaisemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaikutusta vastaajan työuraan. Vastaajat kokivat, että he pystyivät hyödyntämään työelämässä saamaansa osaamista hyvin opinnoissaan (88 %). Tutkinnon suorittaminen lisäsi heidän ammatillista itseluottamustaan (87 %) sekä paransi heidän asemaansa työmarkkinoilla (79 %). Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa.

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet kokevat alemman amk-tutkinnon suorittaneita harvemmin, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet amk-tutkinnon suorittaneet kertoivat suurimmasta arvostuksesta, kulttuurialalla arvostus 

koettiin vähäisempänä. Uraseurantakyselyjen mukaan YAMK-tutkinnon arvostus on työnantajien silmissä kasvanut kahdessa vuodessa.

Ammattikorkeakoulujen kolmas valtakunnallinen uraseurantakysely AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneille päättyi marraskuussa 2020. Kysely lähetetään vuosittain noin 26 000 ammattikorkeakouluista valmistuneelle. Kysely tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista ja heidän työuristaan. Ajantasaista tietoa voivat hyödyntää korkeakoulut ja sidosryhmät.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä. Lisäksi hankkeella edesautetaan tiedon jakamista henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille.

Hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, p.050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Uraseurantakyselyn tuloksia:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Enligt en rikstäckande karriärenkät är personer som avlagt yrkeshögskoleexamen nöjda med sin examen och karriär.

Personer som avlagt en yrkeshögskoleexamen för fem år sedan är nöjda med den examen de avlagt (83 %) och den karriär de har haft hittills (87 %). Belåtenheten med examen har en stark koppling till hur väl enkätdeltagaren kan dra nytta av den kompetens hen skaffade i yrkeshögskolan i sitt nuvarande arbete och hur arbetets kravnivå motsvarar utbildningen. Karriärenkäten besvarades av totalt 8 870 personer runt om i Finland som utexaminerades 2015. 

Enligt svaren i karriärenkäten har utexaminerade från yrkeshögskolan fått sysselsättning. 73 procent av de som svarade på karriärenkäten har ett ordinarie heltidsarbete fem år efter examineringen och 9 procent har ett tidsbundet heltidsarbete. Coronapandemin verkade inte ha påverkat antalet sysselsatta bland deltagarna som svarade på enkäten i november, då endast 2 procent av deltagarna var arbetslösa arbetssökande.

Den utexaminerades första arbetsplats ligger oftast på studieorten trots att branschspecifik variation förekommer. Yrkeshögskolorna har stor påverkan som utbildare av kompetent arbetskraft och företagare i det landskap där de finns. 

I karriärenkäten som genomfördes hösten 2020 undersöktes påverkan av högre yrkeshögskoleexamina på enkätdeltagarnas karriärer mer detaljerat än tidigare. Deltagarna upplevde att de kunde utnyttja kompetens från yrkeslivet i studierna (88 %). En avlagd examen ökade deras yrkesmässiga självförtroende (87 %) och förbättrade deras ställning på arbetsmarknaden (79 %). Ökad yrkeskompetens och ökat självförtroende främjar karriären.

Personer som har avlagt en högre YH-examen upplever i högre grad att arbetsgivarna uppskattar deras examen än personer som avlagt en lägre YH-examen. Uppskattningen för examen bland arbetsgivarna varierar dock stort inom olika utbildningsområden. Uppskattningen var störst bland personer som avlagt en YH-examen inom social- och hälsovårdssektorn. Inom kultursektorn var 

den upplevda uppskattningen mer sparsam. Karriärenkäterna visar att uppskattningen för högre YH-examen bland arbetsgivarna har ökat på två år.

Yrkeshögskolornas tredje rikstäckande karriärenkät för personer som har avlagt en YH- och högre YH-examen avslutades i november 2020. Enkäten skickas årligen till cirka 26 000 personer som har avlagt examen vid yrkeshögskolor. Enkäten framställer ny information om personer som har utexaminerats från yrkeshögskolor och deras karriärer. Den aktuella informationen kan utnyttjas av högskolor och intressentgrupper.

Projektet AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön, som leds av NTM-centralen i Norra Österbotten och som finansieras av Europeiska socialfonden (ESR) stärker och utvecklar yrkeshögskolornas insamling av karriäruppföljningsdata. Dessutom främjar projektet spridande av data till personalen, studerandena och utomstående intressentgrupper.

Projektet genomförs av Åbo yrkeshögskola, Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus, Tavastlands yrkeshögskola, Laurea, Uleåborgs yrkeshögskola och Tammerfors yrkeshögskola.

Ytterligare information:

Satu Helmi, projektchef, Åbo yrkeshögskola tfn 050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Resultat i karriärenkäten:

Utbildningsförvaltningens statistiktjänst Vipunen

Töissä.fi: www.töissä.fi

Miten onnistuimme syksyn 2020 uraseurantakyselyn toteutuksessa?

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto kokoontui kolmannen kerran keskiviikkona 13.1.2021. Tällä kertaa aiheena oli kokemukset vuonna 2015 valmistuneiden uraseurantakyselyn toteutuksesta. Lisäksi verkkotapaamisessa oli mukana vierailijoina Matias Erlund (Åbo Akademi) ja Kaisa Kotomäki (CSC). Osallistujia oli eri ammattikorkeakouluista ja yhteensä paikalla oli 33 henkilöä.

Hankkeen projektipäällikkö Satu Helmi kertoi, millaista palautetta vastaajat olivat antaneet syksyn uraseurantakyselystä. Alumnit pitivät kyselyä tärkeänä sekä mielenkiintoisena, jopa mukavana tapana reflektoida omaa työuraa. Kiinnostuksesta ja yhteydenotoista kiiteltiin, mutta muistutuksia kyselyyn vastaamisesta oli osan mielestä liikaa. Mobiilikäyttömahdollisuus koettiin hyvänä sekä toimivana. Toisaalta osa koki mobiilikäytön joidenkin kysymysten kohdalla hankalana. Sisällöllisesti osa vastaajista piti kyselyä liian pitkänä eikä vaihtoehdoista aina löytynyt omaan, varsinkin epätyypilliseen työuraan, sopivia vaihtoehtoja.

Kiinnostavaa oli kuulla, miten yliopistot toteuttavat vastaavan uraseurantakyselyn. Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä, jonka puheenjohtajana Matias Erlund toimii, koordinoin sekä maisterien että tohtorien uraseurantaa. Maisterien uraseurantakyselyä on toteutettu vuodesta 2005 ja tohtorien vuodesta 2007. Pääosa vastaajista tavoitetaan nykyisin sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä, mutta edelleen lähetetään myös kirjeitä kotiosoitteeseen. Unifin yhteydessä toimivan Palauteryhmän laatimat eettiset periaatteet ohjaavat uraseurantakyselyn toteutusta. Syksyn 2020 kyselyyn liitettiin myös kysymyssetti koronpandemian vaikutuksista työllisyystilanteeseen.

Projektipäällikkö Kaisa Kotomäki CSC:ltä kertoi kokemuksia uraseurantakyselyiden toteuttamisesta. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan yhteistyössä CSC:n kanssa, mutta prosessit eroavat toisistaan esim. Virta-poiminnan tietojen rikastamisen ja vastaajien kontaktoinnin osalta. Lisäksi saimme vastauksia etukäteen lähetettyihin kysymyksiin: Mitä mahdollisuuksia olisi parantaa sähköpostin perille menoa? Voisivatko korkeakoulut lähettää sähköpostit itse? Olisiko vastausten välitallennus mahdollista? Matriisityyppisten kysymysten ongelma mobiililaitteissa?

Pienryhmissä pohdimme aiempien esitysten ja ammattikorkeakoulujen toimijoiden kokemusten perusteella suosituksia syksyn 2021 uraseurantakyselyn toteutukselle. Yhteystietojen toimittamiseen ammattikorkeakoulusta CSC:lle tulisi löytää kätevämpiä ratkaisuja, samoin sähköpostiviestien leimautumiseen roskapostiksi. Lisäksi alumneja tulisi lähestyä yhteisesti sovitulla tavalla ja noudattaa eettistä ohjeistusta.

Yhteinen keskustelu kokosi hienosti eri toimijoiden näkemyksiä ja loi yhteistä ymmärrystä uraseurantakyselyn toteutuksesta ja sen kehittämiskohteista. Keskustelun ja yhteistyön yliopistojen uraseurannan ja CSC:n toimijoiden toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Teksti: Jaana Kullaslahti
Korkeakoulupedagogiikan asiantuntija,
Hämeen ammattikorkeakoulu

Nöjda studerande ger engagerade alumner

Mia Ingman, chef för externa relationer på Arcada och Isabella Alén som fungerar som Novias alumnkoordinator har tillsammans på Arenes hemsida skrivet en text om hur man bygger upp en lyckad alumnrelation.

”En lyckad alumnrelation börjar redan under studietiden med en nöjd studerade, att studerande har en positiv studieupplevelse. En nöjd studerande är en av de viktigaste grundstenarna för en lyckad alumnrelation senare. Det emotionella bandet utvecklas under studietiden och det är viktigt att alumnen känner sig stolt över sin utbildning.”

I texten tar man också upp om hur alumnernas intresse för yrkeshögskolan kan variera genom livet.

”Engagemanget kan öka med tiden, det kan också gå i vågor beroende på alumnens livssituation. Vanligen är alumnen till en början intresserad av att gå på alumnträffar, bygga sitt professionella nätverk, fortbilda sig, fungera som arbetslivskontakt och erbjuda praktik eller jobb på basen av behov och intressen. Senare efter en längre tid i arbetslivet ställer alumnen kanske upp som gästföreläsare eller mentor.”

Du kan läsa hela texten här http://www.arene.fi/ajankohtaista/nojda-studerande-ger-engagerade-alumner/

Työelämätieto käyttöön! Uraseurantojen tuloksia uusimmassa UAS journalissa

 

 

 

 

 

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke  oli vahvasti mukana UAS journalin Työelämätieto käyttöön -teemanumeron 4/20 toimitustyössä.

Lehden artikkelit käsittelevät ammattikorkeakoulutettujen työllistymistä, työuria ja osaamistarpeita sekä työelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä. Kyseisiä teemoja tarkastellaan eri alojen ja erilaisten opiskelijoiden näkökulmista, ammattikorkeakoulujen toiminnan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja alueellisia reunaehtoja unohtamatta.

Hankkeen tuloksia löydät lehden seuraavista artikkeleista:

Uraseuranta tukee koulutuksen kehittämistä / Kirjoittaja: Jyrki Laitinen, vararehtori, OAMK (hankkeen ohjausryhmän pj)

Uraseurantatieto käyttöön ja kehittämisen kimmokkeeksi / Kirjoittajat: Liisa Marttila & Satu Helmi.

Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta / Kirjoittajat: Satu Helmi, Ismo Kinnunen, Sirpa Louhemäki & Susanna Saarinen.

YAMK-tutkinnot uudistavat työelämää ja osaamista – vai uudistavatko? / Kirjoittajat: Anne Rouhelo, Leena Nikander, Taina Kilpinen & Sanna Niinikoski.

Uraseurantatieto jatkuvan oppimisen navigaattorina / Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti, Tina Lauronen, Liisa Marttila & Sanna Niinikoski.

Ulkomaalaisista opiskelijoista kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään – totta vai tarua? / Kirjoittajat: Tina Lauronen & Susanna Saarinen.

Teematoimittajat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räisänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr kiittävät kaikkia kirjoittajia ja toivovat innostavia lukuhetkiä!

Alumnit suunnannäyttäjinä

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeesta on jalostunut valtakunnallinen alumnitoimijoiden verkosto. Verkoston tarkoituksena on tukea alumnitoimijoita työssään ja tuoda alumnitoiminnan tärkeyttä esiin valtakunnallisesti. Verkoston toimintaa tukeva ja ohjaava työryhmä tapasi Arenen edustajat lokakuussa ensimmäisen valtakunnallisen alumnikuukauden kynnyksellä. Tapaamisessa sovittiin mm. alumnitoimintaa käsittelevän blogisarjan kirjoittamisesta. Lokakuun lopulla ilmestyneen ensimmäisen blogikirjoituksen otsikko oli: Alumnit suunnannäyttäjinä. Blogiteksti sai innoituksensa aiheesta ”alumni antaa”.  Voit tutustua blogipostaukseen Arenen sivuilla.

Jatkoa alumnitoiminnan blogisarjaan on tulossa ennen joulua, kun Mia Ingman Arcadasta sekä Isabella Alén Noviasta kirjoittavat blogin otsikolla: Nöjda studerande ger engagerade alumner.

Lue lisää alumnitoimijoiden verkostosta uraseurannat.fi sivustolta.

Moninainen YAMK ja uraohjaus -tilaisuus kiinnosti laajasti YAMK-toimijoita

Marraskuisena maanantaina lähemmäs 80 osallistujaa 20 ammattikorkeakoulusta kokoontui webinaariin liittyen YAMK-opiskelijoiden uraohjaukseen. Heistä suurin osa työskentelee joko YAMK-opetuksen tai ohjauksen parissa. Myös kehittämisestä ja laatuasioita vastaavia oli mukana.

Kahden hankkeen yhteinen ponnistus

Webinaari toteutettiin AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön- ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä. AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke toteuttaa hankkeen aikana (1.9.2018-30.4.2021) kolme valtakunnallista uraseurantakyselyä ja luo valtakunnallisen toimintamallin kyselyn toteutukseen, tulosten raportointiin sekä levittämiseen. Uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, ohjaustyössä, opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä myös hakumarkkinoinnissa. Tavoitteena ovat myös sekä alumnitoimijoiden verkoston että uraseurantaverkoston rakentaminen. Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeessa (1.9.2019-31.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja ohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa. Hankkeen kantavana ajatuksena on ohjausajattelun ja ohjauskulttuurin muutos, joka perustuu tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistamiseen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittämiseen sekä tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ohjaustyön kehittämisessä.

 Uraohjauksen teoriaa ja uraseurannan tuloksia

Uraohjaukseen liittyen Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen puolesta esiteltiin Tomlinsonin (2017, ks. myös Penttinen 2020) työllistymispääomat: Identiteettipääoma, Inhimillinen pääoma, Kulttuurinen pääoma, Psykologinen pääoma sekä Sosiaalinen pääoma. Työllistymispääomat kuvaavat niitä resursseja, joita opiskelijan ja työssä olevan on hyvä pohtia omaa uraansa suunnitellessaan. Identiteettipääoma liittyy käsitykseen itsestä ja omista vahvuuksista. Nykyisen osaamisperustaisen ajattelun mukaisesti puhutaan osaamisidentiteetistä, joka on dynaamisempi käsite ja ottaa huomioon jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen läpi työuran. Inhimillinen pääoma tarkoittaa koulutuksesta saatavaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä eli tutkintoa, joka usein tarvitaan osoittamaan kelpoisuus ammattiin. Kulttuurinen pääoma viittaa omaan alaan, alan käsitteistöön ja tapaan toimia alalla. Käyttäytymisen koodit opitaan ja niitä vahvistetaan yleensä opintojen, työelämäläheisten oppimistehtävien ja työssä toimimisen myötä. Psykologinen pääoma on muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Työelämän murros, oman paikan löytämisen epävarmuus ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin työelämässä vaativat resilienssiä. Sosiaalista pääomaa saavutetaan moninaisissa ryhmissä, työelämän ja organisaatioiden kanssa verkostoitumisessa. Verkostot tarjoavat näkymiä valintoihin ja vaihtoehtoisiin työuran polkuihin.

Uraseurantakyselyn tuloksista nostettiin YAMK-valmistuneiden tuloksia. YAMK-tutkinnon suorittaneista 84 % on vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisyys vaihtelee jonkin verran koulutusaloittain. Tyytyväisyys on suurempaa, kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla, mutta työnantajien arvostuksen osalta tilanne on toinen. YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan vähemmän (72 %), kuin AMK-tutkinnon suorittaneet (83 %). Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Tutkinnon arvostusta voi peilata siihen, mitä tutkinnon suorittaneet ovat kokeneet sen vaikuttaneen työurallaan.

Syksyn 2020 kyselyssä 2015 valmistuneille oli mukana erillisiä työuraa koskevia väittämiä YAMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-opinnoissa työn ja opintojen kytkeminen toisiinsa antaa mielekkyyttä ja lisäarvoa. Tutkinnon suorittaneista 88 % pystyi hyödyntämään työelämässään saamista osaamista hyvin opinnoissaan. Ammatillinen itseluottamus oli lisääntynyt 87 %:lla vastanneista. Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa. 79 %:n asema työmarkkinoilla on parantunut tutkinnon suorittamisen jälkeen (parhaiten tekniikan alalla ja tradenomiksi/YAMK valmistuneilla). Uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen oli saanut 65 % vastaajista (parhaiten toteutunut nuoremmilla ikäluokilla). Vastanneista 72 % oli edennyt asiantuntijaurallaan ja 53 % oli edennyt johto- tai esihenkilötehtäviin/-tehtävissä.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä tärkeimmät viisi osaamista, joita tarvitaan nykyisessä työssä ovat: oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia ja omaksua uutta. Parhaiten YAMK-opinnot valmistivat näistä oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä kykyyn oppia ja omaksua uutta. Sen sijaan YAMK-opinnot tarjosivat huonommin valmiuksia stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin sekä vuorovaikutus ja neuvottelutaitoihin.

Pienryhmissä pohdittiin YAMK-uraohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Pohjustusten jälkeen siirryttiin miettimään uraohjausta pienempiin työryhmiin, joissa ratkottiin kysymystä ”Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat?” kolmen erilaisen ja eri koulutusaloilla (Sote, Tekniikka, Tradenomi) opiskelevan YAMK-persoonan kautta. Persoonat oli rakennettu hyödyntäen uraseurantakyselyn tuloksia sekä tietoa YAMK-opiskelevien taustoista kuten motivaatiosta hakeutua YAMK-opintoihin. Aluksi tutustuttiin persooniin ja siihen, mikä heissä kiinnitti erityisesti huomiota. Kysymystä tarkasteltiin ensin uraohjaustarpeiden kautta ja sen jälkeen mietittiin, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan tällä hetkellä, mitä kehitettävää olisi ja miten tulevaisuus tulisi ottaa huomioon.

Ryhmissä nousi esiin, että uraohjauksen tarve YAMK-opiskelijoiden keskuudessa vaihtelee; toiset eivät tarvitse erityistä ohjausta ja toiset taas hyvinkin paljon. Henkilökohtaiset keskustelut (kehityskeskustelut) samoin kuin ryhmäkeskustelut sekä opintojen alussa, opintojen aikana sekä myös opintojen lopussa ovat tarpeen. Usein henkilöillä on useita erilaisia urasuuntautumisvaihtoehtoja, joista halutaan keskustella. YAMK-uraohjauksessa hyödynnetään usein samoja keinoja kuin perustutkintoa suorittavien keskuudessa eli alumnien vierailuja, mentorointia, vertaistutorointia, henkilökohtaisia tapaamisia, hankkeita, kv-vaihtoa, erilaisia digitaalisia työkaluja, uraopintoja. Yleisesti työelämäläheisyyttä ja työelämäyhteistyötä tulee edelleen lisätä. YAMK-opiskelijoiden kohdalla tulee ohjauksessa huomioida heidän koko elämäntilanteensa. YAMK-opiskelijoiden kannalta verkostoilla ja verkostoitumisella myös toisten opiskelijoiden kanssa on suuri merkitys urasuunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. YAMK-opiskelijoilla yksi uraa ohjaava tärkeä asia on opintojen suunnittelu ja erityisesti opinnäytetyön merkitys tulevan uran kannalta. Pienryhmissä nousi esiin myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen tarve ja sen erityisluonne. Heillä haasteena on usein työelämän huono tuntemus ja kielitaito.

Selkeästi esiin nousi myös, että YAMK-toimijat kokevat tarvitsevansa yhteistä foorumia, jossa voivat keskustella myös valtakunnallisesti tutkintoon liittyvistä asioista ja YAMK-opiskelijoiden erityistarpeista sekä jakaa hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken.

Tilaisuuden materiaalit ja pienryhmien keskustelua koottiin oheiselle Padlet-alustalle.

Hankkeiden tulevia tapahtumia

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on toiminut teematoimittajana UAS Journalin tämän vuoden viimeisessä numerossa 4/2020. Teema ”Työelämätieto käyttöön” liittyy työelämätiedon hyödyntämiseen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Mukaan on saatu myös YAMK-tutkintoon liittyviä artikkeleja. Teemanumero ilmestyy 9.12.2020. Hankkeen loppuseminaarissa 17.3.2021 tullaan käsittelemään myös YAMK-tutkintoon liittyviä teemoja.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa tullaan keväällä 2021 julkaisemaan pilottien kehittämistyöstä ja tuloksista sekä uraohjauskoulutuksesta kaksi julkaisua. Lisäksi hanke järjestää 24.3.2021 valtakunnallisen uraohjauspäivän, jonka ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla.

 Lähteet

Penttinen, L. (2020). Ura- ja työllistymisvalmiuksien tukeminen opintopolulla. Zoomi-hankkeen verkostotapaaminen 12.6.2020.

Tomlinson, M. (2017). Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education + Training. Volume 59, Issue 4.

Tämä sama teksti julkaistaan myös Ohjaus tulevaisuuden työhön-hankkeen blogissa.

Blogin kirjoittajat:
Taina Kilpinen, Laurea AMK,
Leena Nikander, Hämeen ammattikorkeakoulu,
Anne Rouhelo, Turku AMK

 

Mitä uraseurantatieto tarjoaa amkien ulkopuolelle? Syksyn webinaareissa keskusteltiin uraseurantakyselystä ja muista tiedonkeruista 

Vastaako ammattikorkeakouluista valmistuneiden tiedot ja taidot nykypäivän työelämän tarpeita? Ovatko valmistuneet tyytyväisiä saamaansa koulututukseen oman työuran kannalta, entä ovatko he koulutustaan vastaavissa töissä?Ammattikorkeakouluista valmistuneilta kerätty uraseurantatieto vastaa mm. näihin kysymyksiin. Uraseurantatieto on arvokasta ammattikorkeakoulujen lisäksi mm. työmarkkina- ja opiskelijaedunvalvontatoimijoille, opinto- ja uraohjauksen parissa toimiville sekä erilaisille alueellisille toimijoille, kuten ELY-keskuksille.  

Webinaareissa tietoa amkien uraseurannasta ja aikaisempien kyselyjen tuloksista 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke järjesti kolme liki samansisältöistä AMKista työelämään – mitä uraseurantatieto kertoo? -webinaaria, jotka oli suunnattu sidosryhmille Kahden ensimmäisen tilaisuuden kohderyhmänä oli liittojen ja järjestöjen edustajat. Viimeinen tilaisuus oli ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Webinaarit keräsivät yhteensä lähes 150 kuulijaa ja keskustelijaa. 

Webinaareissa tarjottiin tietoa amkien uraseurannasta ja aikaisempien uraseurantakyselyjen tuloksista. Etenkin liittojen edustajilta kysyttiin, miten uraseurantakyselyn tuottama tieto täydentää muita tiedonkeruita, kuten esimerkiksi työmarkkinatoimijoiden keräämien jäsenkyselyiden tuottamaa tai TE-palveluiden hallinnoimaa tietoa. Kyselyn sisältö ja aikaisempien vuosien tulokset herättivät kiinnostusta. Amksektorien edustajia kannustettiin käyttämään tietoa entistä paremmin ja monipuolisemmin. 

Webinaarin aluksi hankkeen projektipäällikkö Satu Helmi kuvasi, miten ja miksi tietyt kysymykset on uraseurantakyselyyn valikoituneet. Hän avasi myös, mitä muutoksia kyselyyn on tehty ja miksi kyselylomaketta on kyselykierrosten välissä muutettu. Yksi tärkeimmistä muutoksista on YAMKkysymyspatteristo, jota nyt päättyneellä kyselykierroksella testataan.  

Ensimmäisessä ja kolmannessa webinaarissa aikaisempien vuosien uraseurantakyselyjen tuloksia avasi Oulun ammattikorkeakoulun Ismo Kinnunen, toisessa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Tina Lauronen. Kinnunen ja Lauronen avasivat esityksissään erityisesti ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä, tyytyväisyyttä suorittamaansa tutkintoon sekä alueellista sijoittumista valmistumisajankohtana ja viisi vuotta sen jälkeen. 

Eri tiedonkeruut täydentävät toisiaan  

Uraseurantakyselylomaketta suunniteltaessa pyrittiin välttämään kysymyksiä, jotka jo jostakin muusta tiedonkeruusta saadaan ja siinä on onnistuttu. Näiden webinaarien perusteella päällekkäisyyksiä ei juuri ole ja uraseurantakysely täydentää järjestöjen ja liittojen tiedonkeruita.  Esimerkiksi yhdistämällä uraseurantakyselyn tuottamaa tietoa muihin tiedonkeruisiin saadaan kattava kuva esimerkiksi laadullisesta työllistymisestä eli työllistymisestä omaa tutkintoa vastaaviin tehtäviin 

TE-palvelutarkastelevat AMK-tutkinnon suorittaneiden osuutta työttömistä työnhakijoista. Tieto ei välttämättä anna täydellistä kuvaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen työmarkkinatilanteesta  onko tietoihin ilmoitettu amk-tutkinto esimerkiksi työttömän työnhakijan ensisijainen tutkintoUraseurantakyselyn aineistoa voidaan yhdistää myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon liittyvään tietoon tilastoidusta työurasta, huomautti webinaariin osallistunut tutkija.  

Uraseurantakyselyn tulevaisuus puhutti AMK-toimijoille suunnatussa webinaarissa 

Kolmannessa webinaarissa keskusteltiin myös uraseurantakyselyn tulevaisuudesta, eli mitä tapahtuu kun hanke päättyy. Asiaa on jo valmisteltu ja ARENE rehtorineuvosto on hyväksynyt uuden toimintamallin Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaa ensi vuodesta alkaen kaikkien ammattikorkeakoulujen yhdessä muodostama uraseurantaverkosto [linkki https://uraseurannat.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/uraseurantaverkosto/]Verkoston tehtävä on sopia yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselyn palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Verkoston edustajien kautta tieto uraseurantakyselystä välittyy edelleen ammattikorkeakouluihin. Uraseurantakyselyn rahoittaa jatkossa ammattikorkeakoulut. 

Muista myös 

Webinaaritallenne 21.10.  järjestetystä tilaisuudesta on katsottavissa YouTubesta. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Uraseuranta-uutiskirjeen voi tilata tämän lomakkeen kautta 

Syksyn 2020 uraseurantakyselyn tuloksia julkaistaan 17.3.2021 järjestettävässä valtakunnallisessa tulosten julkistamisseminaarissa ja hankkeen loppuseminaarissa. 

Kirjoittajat: Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun AMK sekä Kristiina Kemppainen, kehittämispäällikkö, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely vuonna 2015 valmistuneille on päättynyt

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely tavoitti tänä vuonna 8870 vuonna 2015 valmistunutta. Valtakunnallinen vastausprosentti oli sama kuin viime vuonne eli 34 %. Korkeakoulukohtaisissa vastausprosenteissa oli suuria eroja. Vastausprosentit vaihtelivat 58,8 ja 22,1 prosentin välillä. Positiivista kuitenkin on, että alumnit haluavat antaa palautetta korkeakouluille, mutta alumnien tavoitettavuudessa on vielä korkeakoulukohtaisia haasteita.

Päättyneellä uraseurantakyselykierroksella oli ensimmäisen kerran sovellettavana uraseurantakyselyn eettiset periaatteet. Nämä periaatteet hyväksyttiin ARENEn rehtorineuvoston toimesta kesällä 2020 ja ne ohjaavat korkeakoulujen esim. potentiaalisten vastaajien kontaktoinnissa. Tällä kyselykierroksella testattiin vastaajien tavoittamista ensin sähköpostilla ja vasta sen jälkeen tekstiviestillä. Vastausten kertymä ensimmäisen sähköpostiviestin jälkeen kertoi, että sähköposti ei tavoita vastaajia riittävän hyvin.  Sähköpostiosoitteissa on virheitä ja osa niistä ohjautuu suoraa vastaajan roskapostiin.

Tulosten raportointi
Korkeakoulut saavat omat korkeakoulukohtaiset tulokset käyttöönsä ARVO- järjestelmän kautta ja valtakunnalliset tulokset ovat kaikkien nähtävillä kuukauden sisällä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Lisäksi hanke tuottaa erilaisia syventäviä raportteja, jotka ovat löydettävissä Uraseurannat.fi sivuilla.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke kiittää kaikkia vastanneita sekä uraseurantakyselyn toteutukseen korkeakouluissa osallistuneita henkilöitä.

 

AMKista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä

Avasimme opinto-ohjaaja lehden numerossa 3/2020 hieman, millaista tietoa uraseurantakysely tuottaa ja miten tietoa voi hyödyntää ohjaustyössä.

Uraseurantatiedon avulla opiskelijaa voi ohjata pohtimaan ammatillista kasvua, alalta työllistymistä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Kysely on parhaillaan käynnissä vuonna 2015 valmistuneille. Uraseurannalla saadaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Uraseurantatiedot kootaan opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen (www.vipunen.fi), jonka sisällöstä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Tarkastelimme artikkelissa uraseurantatietojen hyödyntämistä nimenomaan työelämässä tarvittavan osaamisen näkökulmasta. Kannustamme opinto-ohjaajia tarkkojen ammattien tai työtehtävien esittelyn sijaan keskittymään ohjattavien itsetuntemuksen vahvistamiseen. On hyvä lähteä pohtimaan, millaisissa työympäristöissä ja työtehtävissä ohjattava olisi parhaimmillaan ja millaisilla opintopoluilla tavoitteet saavutettaisiin.

Ohjaaja voi tarkastella kyselyn tuloksia joko alakohtaisesti tai tarkastelemalla kaikkien alojen tuloksia yhdessä. Tiedot auttavat urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä.  Laurea-ammattikorkeakoulun urapalveluissa asiantuntijana toimiva Sanna Eronen on hyödyntänyt uraseurantakyselyn tuloksia käymällä läpi opiskelijoiden kanssa oman koulutusalan osaamisodotuksia sekä auttanut opiskelijoita suhteuttamaan osaamistaan näihin odotuksiin. Opiskelijat ovat päässeet rakentamaan uraseurantakyselyn tuloksista osaamispohjaisia asiantuntijapuita/ajatuskarttoja, joista he ovat sitten poimineet omia vahvuuksiaan ja kehittämisenkohteitaan. Näiden pohjalta opiskelijat ovat tehneet suunnitelmia, miten he voivat kehittää opintojen aikana niitä osaamisia, jotka ovat omalla alalla tärkeitä, mutta eivät ole omia vahvuuksiaan.  Vahvuuksia puolestaan on hyödynnetty ansioluetteloiden ja työhakemusten kirjoittamisessa.

Lue lisää aiheesta opinto-ohjaaja-ammattilehdestä tai rinnakkaistallennettu versio Theseuksessa.

Kirjoittajat:

Raisa Aine, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu/ Ammatillinen opettajankoulutus,

Sanna Eronen, asiantuntija, Laurea AMK