Hankkeissa tapahtuu (artikkelit)

AMKista uralle –hankkeessa on kehitetty työkalua valmistuneiden uraseurantaa varten. Kaikissa hankkeen sisältöä kuvaavissa määrittelyissä esiintyy juuri tuo sana valmistuneiden, jonka viime kädessä katsotaan kuvaavan parhaiten lopullista hyödyn saajaa. Aika moni varmasti tulkitsee tämän tarkoittavan juuri opiskelijoita. Ajantasaisen ja realistisen työelämätiedon katsotaan edistävän sopivien koulutusvalintojen tekemistä ja lopulta työllistymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnollisesti kehitystoimia mm. koulutuspolitiikassa, oppilaitosten hallinnossa, opettajien- ja opinto-ohjaajien koulutuksessa ja itse opetustyössä. Monet hankkeen toimijat ovat varmaan olleet yllättyneitä siitä, kuinka haastavaa on ollut sommitella osatavoitteita tukevat kysymykset uraseurannan kysymyspatteristoon siten, että kyselyn laajuus ei kasvaisi liian suureksi.

Uraseurantakysely luodaan avuksi opiskelijoille ja työkaluksi ammattikorkeakouluille opetustyön kehittämiseen. Selkeästä tavoitteesta huolimatta pohdinta siitä kuka on ns. asiakas ja ketä varten työkalu luodaan, voi keskustelu olla hyvinkin moninaista. Eri alojen opetustyö on kulttuuriltaan toisistaan poikkeavaa. Myös ammattialat joihin opiskelijat työllistyvät, ovat erilaisia suhtautumisessaan koulutukseen ja opetustyöhön. Toiset ottavat kantaa enemmän koulutuspoliittisiin valintoihin ja toiset vähemmän. Tämän blogin pohdinnassa on kartoitettu teknologiateollisuutta edustavien yritysten näkemyksiä uraseurantakyselystä ja sen hyödynnettävyydestä. Yritysten edustajien näkemykset ja katsantokannat saattavat yllättää. Pohjalta löytyy usein kysymys: kuka on oppilaitosten ensisijainen asiakas.

Blogin tausta

Blogikirjoitus perustuu kolmeen kirjoittajien tekemään haastatteluun toukokuussa 2017. Haastateltavista yksi henkilö työskentelee suurehkon pk-yrityksen alihankintakonepajaryppään henkilöstöpäällikkönä. Toinen suuren koneteknisen suunnittelutoimiston liiketoimintajohtajana ja kolmas merkittävän oman tuotteen omaavan teknologiayrityksen laatupäällikkönä.
Kaikki ovat olleet mukana AMK-yhteistyössä. Heille tuttua ovat mm. neuvottelukunta- ja hankeyhteistyö sekä opinnäytetöiden teettäminen. Ennen haastatteluja JAMKssa oli juuri tehty uraseurannan pilottikysely ja sen yhteenveto oli käytettävissä keskusteluissa, joskin teknologiasta valmistuneita vastaajia oli varsin vähän (29 kpl), jotka vielä jakautuivat useaan tutkinto-ohjelmaan.

Kyselyn asiakasnäkökulma

Yritysten edustajat kiinnittivät huomiota uraseurantakysely –hankkeen näkökulmaan, joka heille näyttäytyi pelkästään oppilaitosnäkökulmana. Yrityksiä ei itse kyselyssä ole hyödynnetty palautteen antajina. Kyselyhän perustuu valmistuneiden kannanottoihin, jota oppilaitokset, mahdollisesti Opetusministeriö, opiskelijat ja oppilaitokseen hakijaksi harkitsevat hyödyntävät.

Kysymys heräsi, miten yritysten eli yhden merkittävän loppuasiakkaan näkemys on huomioitu kyselyä muodostettaessa ja miten heidän tarve hyödyntää tuloksia on huomioitu. Yksi haastateltava esitti radikaalina ehdotuksena, että kyselyyn vastaajien sen hetkiset työnantajat voisivat täyttää kyselystä jonkin osion. Yksi kysymys voisikin olla Kuinka osaaminen on täyttänyt työtehtävän osaamistavoitteet? Toisena vaihtoehtona voisi myös olla valmistuneiden ja työnantajien vastaaminen joihinkin samoihin kysymyksiin, jolloin eriävät mielipiteet ja kokemukset tulisivat näkyviin. Ehdotukset luonnollisesti laajentaisivat vastausaineistosta saatavia näkökulmia. Jopa tarkka kysymys siitä, mihin osuuteen työntekijän osaamisessa yritys on tyytyväinen, voisi olla kyselyssä. Näissä ehdotuksissa työntekijä ja työnantaja eivät luonnollisesti saisi nähdä toistensa vastauksia. Edellä mainituilla ehdotuksilla uraseurantakysely muuttuisi selkeästi vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin mitä se nyt on. Anonyymistä tiedosta olisi tehtävissä hyvin tarkkoja alueellisia oppilaitos- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia päätelmiä.

Yritykset tunnistivat kyllä heidän hyödynnettävissä olevat analyysipolut nykyisenlaisestakin kyselystä, mutta sanoivat omalta puoleltaan resurssien puutteen estävän niiden purkamisen käytännössä. Työntekijän motivaation selvittäminen nousi useiden haastateltavien mielestä vielä osaamisiakin mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Kysymyksellä Minkä alan valitsisit nyt? osuisi haastateltavien mielestä aika naulan kantaan. Tai laajempi kysymys Tiesitkö mihin hakeuduit ja oletko tyytyväinen? kääntäisi katsantokannan myös valmistuneen mielentilaan.

Yritysnäkökulma olisi varmaankin syytä jatkossa huomioida jollain tavoin. Yrityksethän ovat merkittävin asiakasryhmä, jonka odotukset olisi syytä täyttää mm. tunnistamalla heidän tulevat osaamistarpeensa mahdollisimman hyvin. Teknologiassa tämä varmaankin korostuu, mutta koskee myös muitakin aloja, vaikka aina ei loppuasiakas välttämättä ole niin selkeästi määriteltävissä. Jokaisella tutkinto-ohjelmallahan tulisi olla tunnistettuna merkittävimmät asiakassegmentit, jotka näkyvät hyvin tekniikan alan. Asia ei ole pelkästään kirjoittajien keksimä, vaan se näkyy mm. alan EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikriteereissä.

JAMKin Teknologiayksikössä pitkään käytössä ollut neuvottelukuntatoiminta nähtiin erittäin hyödyllisenä, jossa yritykset ja opiskelijat pystyvät tuomaan tutkinto-ohjelman opintojaksotasolle saakka omia näkemyksiään. Siinähän loppuasiakas ja asiakas (opiskelija) ovat mukana tuotteen, eli osaamisen ja sen opettamisen/oppimisen, suunnittelussa.

Yhteenveto

Haastattelut osoittivat hyvin, että yritysten luottamus koulutuksen tuottamaan osaamiseen on hyvä ja opetuksen katsotaan tuottavan juuri heidän tarvitsemaansa tulevaisuuden osaamista. Koulutusohjelmien sisällä tapahtuvaa yleistä päivittämistä ja kehitystyötä tuetaan. Pedagogiikan eteenpäin menoa ja uusien opetusmenetelmien tuomia mahdollisuuksia pidetään hyvänä. Pohdinta ja tasapainoilu ilmenevät merkittävästi siinä, kuinka yritykset ohjeistavat jakamaan resursseja opetuksessa geneeristen työelämätaitojen ja substanssiosaamisen välillä.

Tehdyn kyselyn vastausprosentin suuruus kiinnosti yrityshenkilöitä; erityisesti onnistuttiinko pilottikyselyssä saamaan kyllin kattava vastaajien määrä. Pienehkö vastaajien määrä muodostui myös korostetusti ongelmaksi tulosten analysoinnin ja yritysnäkökulmasta hyödynnettävyyden kannalta. Yrityksillä olisi edellä mainituista syistä erityinen tarve tunnistaa heillä työskentelevien henkilöiden ja kyselyyn osallistuneiden vastaukset.

Haastatteluiden alussa esiin nostettiin alumnitoiminnan merkitystä. Alumnitoiminta nähdään merkittävänä mahdollisuutena, jossa yritykset voisivat olla entistä aktiivisemmin mukana mm. vapaamuotoisiin seminaareihin osallistujina. Samalla laajempi verkostoituminen oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistuisi. Muutoinkin kiinnostus JAMKin alumnitoimintaa kohtaan oli selvää.
Uraseurantakysely koettiin kiinnostavana, mutta ei kovin merkityksellisenä yrityksille. Yritysten tarve yleiseen uratietoon on vähäinen. Tiedontarve kohdistuu enemmän heillä työskentelevien yhteistyöoppilaitoksista valmistuneiden henkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin mm. koulutuksen osuvuudesta ja kohtaavuudesta työtehtävän vaatimuksiin. Yrityksissä osaamisen tunnistettavuuden ja kohdistettavuuden on oltava hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämän kaltaista tietoa he eivät katsoneet saavansa koko valtakunnan tason kyselyistä. Yritysten omat tavoitteet ovat aikajänteeltään usein lyhyitä verrattuna koulutuksen suunnitteluun. Silti yhden haastateltavan ensimmäinen kommentti oli ”kysely on fiksu”, mikä kuvaa kyselyn arvostusta. Kyselyn huomattiin paljastavan myös yrityksen tarvitsemia, mutta usein tiedostamattomia asioita.

Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka, lehtori
Harri Peuranen, JAMK konetekniikka, yliopettaja, koulutusvastaava

Kuva Austin Ban

Millainen uraohjaajatyyppi minä olen? Minkälaista tieto- ja oppimiskäsitystä edustan? Miten kohtaan uraohjattavan?

Muun muassa näitä asioita mietittiin 12.5. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Uraohjauksen ajolupa/ajokortti -koulutuksessa. Uraohjauksen konkareiden, yliopettaja Annukka Tapanin ja lehtori Merja Hanhimäen suunnittelema koulutus on tarkoitettu uraohjauksen parissa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kaksipäiväisen koulutuksen voi suorittaa uraohjauksen ajolupana osallistumalla ensimmäiseen päivään, tai ajokorttina osallistumalla molempiin päiviin. Kahden opintopisteen arvoinen ajokorttikoulutus edellyttää osallistumisen lisäksi kotitehtävien suorittamista.

Ensimmäisessä päivässä käytiin läpi uraohjauksen periaatteita ja käsitteistöä sekä tietopohjaa. Mietimme myös omia kokemuksia uraohjattavana ja omien uriemme kaaria. Seuraava koulutuspäivä järjestetään kesäkuussa. Koulutus on maksuton ja osa AMKista Uralle! -ESR-hanketta.

Uraseurantakysely AMKista valmistuneille

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen työelämässä? Selvitämme näitä teemoja tämän kevään aikana uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluvat kaikki vuonna 2012 valmistuneet. Kysely toteutetaan viidessä ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea (HAMK, JAMK, Oamk, TAMK, TuAMK), ja siitä vastaa näiden ammattikorkeakoulujen toimijoista sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijoista koostuva AMKista uralle! -hanke.

Mikäli opiskelit näissä korkeakouluissa ja valmistuit vuonna 2012, sinulle lähetetään kuukauden sisällä kaksi tekstiviestiä, joissa kerrotaan kyselystä ja pyydetään vastaamaan siihen.

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita heidän urapohdinnoissaan ja pääset vaikuttamaan tulevaisuuden ammattikorkeakoulutukseen. Uraseurantakysely on tärkeässä roolissa koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden uraohjauksessa. Tuloksia voit nähdä myös korkeakouluista valmistuneiden työtehtäviä ja urapolkuja esittelevässä kaikille avoimessa töissä.fi-verkkopalvelussa (www.toissa.fi). Arvostamme vastaustasi suuresti!

Vastaajien tiedot on kerätty Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, Virrasta. Siitä saamme myös perustiedot suoritetuista tutkinnoista, joten lomakkeessa ei kysytä erikseen siihen liittyviä asioita. Tällä kyselyllä rakennetaan perustaa jatkossa vuosittain toteutettavalle uraseurannalle, jota käytetään ammattikorkeakoulutuksen ohjaus- ja kehittämistyössä.

Kyselyn kohderyhmänä on 7200 HAMKista, JAMKista, Oamkista, TAMKista ja Turun AMK:sta valmistunutta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 5 vuotta aiemmin valmistuneiden uraseurantakyselyitä tehdään jatkossa kaikissa ammattikorkeakouluissa, joten vastauksesi auttaa myös tässä kehittämistyössä!

Henkilökohtainen vastauslinkki on mahdollista kopioida ja siirtää pöytäkoneen selaimeen.

Kysely on auki 13.4.2017 asti. Kiitos jo etukäteen vastauksistasi, opiskelijat luottavat valmistuneiden näkemyksiin!

Voit tutustua kyselyn rekisteriselosteeseen täällä.

 

AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja –väliseminaari järjestettiin Tampereella tammikuun 13. päivänä 2017. Seminaarin ohjelmassa oli kolme työpajaa, joista yhtenä Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama työpaja ”Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin”. Työpaja kokosi yhteen ohjauksen ammattilaisia ympäri Suomen pohtimaan yhdessä tulevaisuutta uraohjauksen näkökulmasta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Työpajassa lähdetiin liikkeelle ajatuksesta, että meistä kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, eikä siten tietää siitä mitään varmaa. Tulevaisuutta, ja tässä yhteydessä erityisesti omaa urapolkua mietittäessä, on kuitenkin tärkeää ennakoida ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Mitä kaikkea polulla voikaan tulla vastaan? Mielikuvien, erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarkastelun myötä on mahdollista varautua paremmin tulevaan ja napata kiinni sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle. Tulevaisuuden uraohjauksen voidaankin siten ajatella olevan juuri sellaista ohjaustyötä, jonka kautta näitä valmiuksia vahvistetaan ja mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Tulevaisuuden uraohjausta kuvaamassa

Työpajaan osallistuneet pohtivat tulevaisuuden uraohjausta tulevaisuustaulukon avulla. Työpajassa kuvattiin uraohjauksen nykytilaa kolmen teeman kautta: 1) Asiat ja ilmiöt, joita ei voi muuttaa, 2) Esteet, jotka jarruttavat kehittämistä ja 3) Muutosta edistävät tekijät.

Osallistujat kokivat, että esimerkiksi työelämää ja sen muutosta koskevat tekijät, tarve sopeutua muutoksiin sekä yleiset taloudelliset ja poliittiset ratkaisut ovat sellaisia asioita ja ilmiöitä, joihin ei voida vaikuttaa. He totesivat kuitenkin, että muutoksista huolimatta uraohjauksen tarve tulee säilymään. Muutosta jarruttavina tekijöinä nähtiin, että ohjaukseen ei resursoida riittävästi taloudellisesti ja ajallisesti. Myös johtamiseen liittyvät tekijät, kuten epäselvyydet uraohjauksen vastuualueissa ja työnjaossa sekä muutosvastarinta nousivat vahvasti esiin jarruttavana tekijänä. Työpajassa muutoksen edistäjiksi nostettiin esiin edellä mainittujen vastinparit: hyvä johtaminen, kehitysinto ja rohkeus lähteä kohti uutta. Uraohjauksessa edistävänä tekijänä nähtiin myös asennemuutos, jossa ohjaus nähdään koko oppilaitoksen henkilöstön tehtävänä.

Seuraavaksi työpajassa kuvattiin uraohjauksen tulevaisuuskuvia kolmen teeman avulla: 1) Toivottava tulevaisuus (tavoite uraohjauksen tulevaisuudelle) 2) Mitä toimenpiteitä tarvitaan toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi? ja 3) Mitä verkostoja tarvitaan?

Toivottavaksi tulevaisuuden kuvaksi osallistujat maalasivat näkökulmia elinikäisestä, koko elämän ja sen hallinnan kattavasta ohjauksesta, jossa jokainen yksilö saa tarvitsemaansa ohjausta. Tällaisen ohjauksen vahvistamana yksilön valmiudet navigoida muuttuvassa maailmassa vahvistuvat ja hän kykenee sietämään epävarmuustekijöitä paremmin. Toivottavana tulevaisuutena osallistujat näkivät myös, että tulevaisuuden uraohjauksessa keskiössä olisi yksilö ja hänen yksilöllinen tapansa toimia osana erilaisia yhteisöjä. Merkityksellisenä koettiin myös yksilön kasvun tukeminen osana yhteisöä. Toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi pidettiin tärkeänä ohjauksen systemaattista kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Lisäksi etsittiin erilaisia keinoja ohjauksen kehittämiseen yhteisen päämäärän määrittelystä ja yhteen hiileen puhaltamisesta työelämän ja koulutuksen rajojen hälventämiseen esimerkiksi yrittäjyystoiminnan kautta. Keskeisenä uraohjauksen verkostojen kehittämisessä nähtiin erilaiset digitaaliset ja etäpalvelut, virtuaalimaailmat ja interaktiivisuus sekä niiden hyödyntäminen ohjauksessa. Ensiarvoisen tärkeää kokonaisvaltaisen ohjauksen kannalta on yksilön oma verkoston mukaan ottaminen. Tällöin kumppaneina voivat toimia esimerkiksi nuoren vanhemmat, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, koulut, työnantajat, järjestöt ja erilaiset viranomaiset.

Pelillisyydellä uusia näkökulmia nivelvaiheisiin

Työpajan lopussa kurkistettiin myös pelillisten uraohjausmenetelmien maailmaan ja niiden hyödyntämiseen erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa. Osallistujat kokeilivat KOUKKU – Koulutusvalinnat kuntoon – ESR – hankkeessa kehitettyä Seikkailu Sumussa –simulaatiota. Simulaatiossa avataan erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä taitojen ja osaamisten kerryttämisessä sekä pohditaan erilaisten taitojen ja osaamisten hyödyntämistä työelämässä. Lisäksi pajassa esiteltiin Get a Life –työelämäsimulaatiota, jossa käyttäjä voi seikkailla tulevaisuuden opinto- ja työmaailmassa 20 vuotta nykyhetkestä eteenpäin.

KOUKKU – hankkeessa tuotettuja pelillisiä työkaluja on saatavilla printtiversioina  maksutta hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.koukkuun.fi. Get a life –simulaatioon voi tutustua maksutta osoitteessa www.getalife.fi.

Teksti:
Laura Halonen
kouluttaja
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuvat:
Laura Halonen

Tommi Karjalainen
media-asiantuntija
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu