Uraseurantakysely vuonna 2015 valmistuneille on päättynyt

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely tavoitti tänä vuonna 8870 vuonna 2015 valmistunutta. Valtakunnallinen vastausprosentti oli sama kuin viime vuonne eli 34 %. Korkeakoulukohtaisissa vastausprosenteissa oli suuria eroja. Vastausprosentit vaihtelivat 58,8 ja 22,1 prosentin välillä. Positiivista kuitenkin on, että alumnit haluavat antaa palautetta korkeakouluille, mutta alumnien tavoitettavuudessa on vielä korkeakoulukohtaisia haasteita.

Päättyneellä uraseurantakyselykierroksella oli ensimmäisen kerran sovellettavana uraseurantakyselyn eettiset periaatteet. Nämä periaatteet hyväksyttiin ARENEn rehtorineuvoston toimesta kesällä 2020 ja ne ohjaavat korkeakoulujen esim. potentiaalisten vastaajien kontaktoinnissa. Tällä kyselykierroksella testattiin vastaajien tavoittamista ensin sähköpostilla ja vasta sen jälkeen tekstiviestillä. Vastausten kertymä ensimmäisen sähköpostiviestin jälkeen kertoi, että sähköposti ei tavoita vastaajia riittävän hyvin.  Sähköpostiosoitteissa on virheitä ja osa niistä ohjautuu suoraa vastaajan roskapostiin.

Tulosten raportointi
Korkeakoulut saavat omat korkeakoulukohtaiset tulokset käyttöönsä ARVO- järjestelmän kautta ja valtakunnalliset tulokset ovat kaikkien nähtävillä kuukauden sisällä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Lisäksi hanke tuottaa erilaisia syventäviä raportteja, jotka ovat löydettävissä Uraseurannat.fi sivuilla.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke kiittää kaikkia vastanneita sekä uraseurantakyselyn toteutukseen korkeakouluissa osallistuneita henkilöitä.

 

Korkeakoulut keräävät työelämätietoa vuonna 2015 valmistuneilta


Vuosittain noin 40 000 yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistunutta saa vastattavakseen valtakunnallisen uraseurantakyselyn. Kysely lähetetään viisi vuotta valmistumisen jälkeen yliopistosta maisterin tutkinnon tai ammattikorkeakoulusta amk- tai yamk-tutkinnon suorittaneille. Tohtoreille kysely lähetään kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohderyhmästä reilu kolmannes vastaa kyselyyn. Seuraava uraseurantakyselykierros on käynnissä juuri nyt.

Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa. Kyselyyn vastaamalla alumnit auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa.

Yliopistoissa on pitkät perinteet uraseurantatiedon keräämiseen. Ensimmäinen valtakunnallinen kysely toteutettiin jo vuonna 2004. Ammattikorkeakouluilla tiedonkeruu ei ole ollut systemaattista, vaan tietoja on kerätty satunnaisesti ja useilla eri menetelmillä. Loka-marraskuussa toteutettava valtakunnallinen uraseurantakysely on amk-sektorin kolmas. Samankaltainen AMK- ja YO-sektorin kysely- ja toteutusaika mahdollistaa tulosten vertailun.

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä työuraan ja tutkintoon

Ammattikorkeakouluista valmistuneista 82 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyys työuraansa on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Yliopistosta valmistuneista 85 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa ja 85 prosenttia tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Tyytyväisyyttä kuvaa myös se, että 87 prosenttia vastaajista suosittelisi yliopistokoulutustaan muille. ’

Uraseurantakyselyiden tulosten valossa tärkeintä työelämässä tarvittavaa osaamista on kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, stressinsietokyky sekä ongelmanratkaisutaidot. Työn osaamistarpeissa on alakohtaisia ja tehtäväkohtaisia eroja, mutta näitä keskeiset taidot tarvitaan useimmissa työtehtävissä.

Yliopistosta valmistuneet suuntaavat pääkaupunkiseudulle – ammattikorkeakouluista työllistytään alueelle

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilainen tehtävä ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu osaajia ensisijaisesti alueen tarpeisiin, kun taas yliopistojen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusosaamista koko maan tarpeisiin. Yliopisto-opiskelijat ovatkin liikkuvampia kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Yliopistosektori tuottaa osaajia ammattikorkeakouluja selkeämmin Uudellemaalle ja suuriin kasvukeskuksiin.

Suomen yliopistoista 5 vuotta valmistumisen jälkeen 45 % on työllistynyt Uudellemaalle. Vastaava luku ammattikorkeakouluista on 34 %. Uudenmaan ulkopuolella yliopistotutkinnon suorittaneista 34 prosenttia on muuttanut valmistumisensa jälkeen Uudellemaalle. Vastaavasti ammattikorkeakouluista Uudellemaalle työllistyi valmistumisensa jälkeen 23 % vastaajista.

Uraseurantakyselyn tulosten mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa ammattitaitoisen työvoiman ja eri alojen yrittäjien kouluttamisessa. Kyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittymisestä ammattikorkeakoulupaikkakuntiin. Reilut 80 % viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneista on työllistynyt koulutuspaikkakunnalle. Pääkaupunkiseutu vetää puoleensa kuitenkin myös ammattikorkeakoulusta valmistuneita.

Uraseurantakyselyn tuloksia on selailtavissa

Uraseurantakyselyn tuloksissa korkeakoulusektoreiden välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja. Erot löytyvät pikemminkin eri koulutusalojen väliltä eli tuloksiin vaikuttaa enemmän valmistuneen koulutusala kuin se, missä korkeakoulussa hän tutkintonsa suorittaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantojen tulokset ovat julkisesti saatavilla Vipunen-tietopalvelusta. Töissä.fi-verkkopalvelu tukee hakijoiden ja valmistuneiden urasuunnittelua. Sieltä on löydettävissä laaja kokoelma esimerkkejä ammattialoista ja ammattinimikkeistä sekä niihin liittyviä uratarinoita.

 

Yhteystiedot
Ammattikorkeakoulujen uraseurannat
Satu Helmi
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hankkeen projektipäällikkö
Puhelin: 050 5985563
Sähköposti: satu.helmi@turkuamk.fi

Yliopistojen uraseurannat
Matias Erlund
Aarresaari-verkoston Uraseurantaryhmän puheenjohtaja
Puhelin: 02 215 4116
Sähköposti: Matias.erlund@abo.fi

Valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2015 ammattikorkeakouluista valmistuneille

Mitä 2015 valmistuneille kuuluu?

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet, ja miten tutkinto vastaa työelämän tarpeita? Minkälainen on korkeakoulutetun urapolku? Näitä kysymyksiä selvitetään valtakunnallisesti 15.10. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä. Kysely lähetetään reilulle 26 000 vuonna 2015 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneelle digitaalisesti, sähköpostilla ja tekstiviestillä. Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa.

Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat  saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Lisäksi korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.

Viime vuonna toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään, että 82 % valmistuneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Aikaisempien kyselyjen tuloksiin pääsee tutustumaan Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Vipunen on kaikille avoin palvelu, jossa tilasto- ja indikaattoritietoa laaja-alaisesti eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta. Lisäksi tuloksiin pääsee tutustumaan töissä.fi -sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä korkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää.

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke (2018-2021) vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uraseurantaverkosto kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttamiseksi ja uraseurantatiedon levittämiseksi on perustettu valtakunnallinen uraseurantaverkosto. Uraseurantaverkoston tärkein tehtävä on ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttaminen, kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen uraseurantiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen.

Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaavat jatkossa ammattikorkeakoulut
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke siirtää vastuun uraseurannan toteuttamisesta ammattikorkeakouluille vuonna 2021. Uraseurantaverkostossa mukana 1-2 edustajaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Verkoston tehtävä on sopia uraseurannan yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselystä saatu palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Edustajien kautta tieto välittyy ammattikorkeakouluihin ja sidosryhmille.

Uraseurannan käytännön toteuttamisesta vastaa uraseurantatyöryhmä, jonka muodostaa 4-6 ammattikorkeakoulua. Vuoden 2021 alusta työryhmän muodostavat Arcada, KAMK, OAMK, TAMK sekä Turku AMK.

Valtakunnallisen uraseurannan toimintaa ohjaa Arenen koulutusvaliokunta. Se vastaa uraseurantakyselyn sisältöjen, aikataulujen ja yhteisten periaatteiden hyväksymisestä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsui verkoston jäsenet kesäkuussa ensimmäiseen valmennukseen Zoomin välityksellä. Ensimmäisen valmennuksen aiheina olivat uraseurantakyselyn toteutus ja verkoston tehtävät. Neliosaisen valmennuksen tarkoituksena on siirtää hanketoimijoiden hiljainen tieto verkoston käyttöön.

Verkostotoimijoiden monipuolinen tausta ja osaaminen rikastuttaa tulevaa toimintaa

Uraseurantaverkoston jäseniä pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. verkoston jäsenten uraseurantakyselyn sekä sen toteutuksen tuntemusta ja uraseurantatiedon käyttöä omassa ammattikorkeakoulussa. Ennakkokyselyn perusteella osalle verkostotoimijoista uraseurantakyselyn toteutus on kuulunut työnkuvaa, toisille kyselyn toteutus ei ollut lainkaan tuttu. Uraseurannan kokonaisuuden vastuunjako on yleisesti monessa ammattikorkeakoulussa vielä työn alla. Kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa uraseurantakyselyn vastuu ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat laatuyksikössä, työelämäpalveluissa tai osana alumnityötä.

Valmennuksessa verkosto keskusteli pienryhmissä omista toiveista ja odotuksista uraseurantaverkoston toiminnalle sekä omasta tämänhetkisestä suhteesta uraseurantakyselyyn. Pienryhmäkeskustelu toi esiin verkostotoimijoiden monipuolisen kokemuksen ja erilaisen osaamisen. Uraseurantaverkoston jäsenet arvioivat tuovansa verkostoon mm. teknistä näkökulmaa kyselyyn, tulosten käsittelyn taitoja, kyselyn toteuttamisen koordinointitaitoa, kokemusta tulosten hyödyntämisestä sekä viestintä- ja markkinointiosaamista.

Verkostotoimijat toivovat verkostoyhteistyöltä hyvien käytänteiden jakamista ja yhteisiä pelisääntöjä

Uraseurantaverkoston jäsenet odottavat verkostolta avoimuutta, yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä mm. vastausprosentin nostamiseksi, oman organisaation toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijapalautteen käsittelyyn. Keinoiksi nostettiin hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteinen koulutus. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nostettiin ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittäminen. Alumnityötä tukemaan onkin perustettu oma verkosto.

Seuraava uraseurantaverkoston verkkotapaaminen pidetään syyskuun alussa. Syyskuun tapaamisen aiheena on uraseurantakyselyn käytännön toteutus. Lisätietoja uraseurannan toteuttamisesta ja verkoston tehtävistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.

¨Kirjoittajat: Satu Helmi (Turun AMK) ja Kristiina Kemppainen (Otus)

Mitä uraseurantatieto kertoo viisi vuotta sitten Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen sisäinen työseminaari 11.2. keräsi reilut parikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta henkilöä Kupittaan kampukselle. Tilaisuus alkoi yleisellä hankkeen esittelyllä sekä katsauksella valmistuneiden liikkuvuudesta Suomessa ja ulkomaille. Keskustelimme siitä, miten Varsinais-Suomi pystyy hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa vai muuttavatko valmistuneet mahdollisesti johonkin muualle. Kiinnostavaa oli nähdä erot koulutusalojen välillä. Esimerkiksi taidealoilla liikkuvuus on selvästi muita aloja suurempaa.

Yhteisen osuuden jälkeen jakauduttiin koulutusalakohtaisiin ryhmiin. Tuloksia oli tuotettu siten, että aineistoa voitiin katsoa alakohtaisesti tekniikan-, liiketalouden, kulttuurin- sekä sosiaali- ja terveysalan kannalta. Suunnittelijat, päälliköt ja ohjaajat keskustelivat yhdessä uraseurantatiedon ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.

Koulutusalakohtaisten ryhmien keskusteluissa puhuttiin mm. tyytyväisyydestä tutkintoon, valmistuneiden kiinnostuksesta opettajuuteen sekä alueen hyvästä vetovoimasta. Kulttuurialaa lukuun ottamatta alueella vallitsee lähes täystyöllisyys.

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä, opetuksen kulmakivenä toimiva innovaatiopedagogiikka saa tukea myös uraseurantakyselyn tuloksista. Innovaatiopedagogiikan tavoitteet osuvat hyvin yhteen kyselyssä kartoitettuihin osaamisiin ja työelämän tarpeisiin. Osaan näistä voidaan koulutuksella vaikuttaa suhteellisen helpostikin, esimerkiksi vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin. Vaikeampi sen sijaan on vaikuttaa esimerkiksi stressinsietokykyyn ja kykyyn sopeutua uusiin tilanteisiin, johon vastaajat eivät kokeneet saaneensa opiskelun aikana riittävästi eväitä.

Kolmituntisen työseminaarin lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Osallistujat olivat tyytyväisiä työpajan antiin. Tilaisuudesta puuttui muutamien isojen alojen ja koulutusten edustus, minkä vuoksi työpaja jätti vielä tarpeen viedä uraseurantatietoa talossamme laajemmallekin yleisölle.

Teksti: Satu Helmi
Kuva: Hanna Peussa

Vuonna 2012 YAMK-tutkinnoista valmistuneille suunnattu uraseurantakysely

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön hanke toteuttaa 20.11.2019–16.12.2019 uraseurantakyselyn vuonna 2012 YAMK-tutkinnoista valmistuneille.

Kysely on suunniteltu siten, että se tuo tietoa erityisesti YAMK-tutkinnon roolista ja merkityksestä valmistuneiden työurilla. Se antaa ammattikorkeakouluille ja muille uratiedon hyödyntäjille relevanttia ja ajantasaista tietoa YAMK-opintojen vahvuuksista ja erityisyydestä suhteessa sekä AMK-tutkintoihin että yliopistojen maisteritutkintoihin. Uraseurantakyselyjen tuloksia käytetään koulutuksen kehittämisessä ja opintojen ohjauksessa. Niihin pohjautuvaa tietoa tarjotaan hakuvaiheessa oleville, opiskelijoille ja valmistuneille omien opintojen ja uran suunnitteluun.

Uraseurantakysely toteutetaan sähköpostikyselynä, suomeksi ja englanniksi. Se lähetetään HAMKista, Haaga-Heliasta, Laureasta, Oamkista, TAMKista ja Turku AMKista valmistuneille.

Tämä kustomoitu kysely lähetetään vastaajaryhmälle, joka ei kuulu varsinaisen OKM:n edellyttämän uraseurantakyselyn piiriin (ensimmäinen valtakunnallinen kysely tehtiin vuonna 2013 valmistuneille). Kyselyn avulla testataan sitä, tuleeko valtakunnallista uraseurantakyselyä muokata YAMK-tutkinnon näkökulmasta, vai olisiko YAMKista valmistuneille jopa suotavaa tehdä oma kyselylomake AMK-tutkinnon suorittaneiden kyselyn rinnalle. Kyselyn pohjalta rakennetaan myös toimintamalli, jonka avulla levitetään tietoa YAMK-valmistuneiden työurista. Toimintamallia kehitetään yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Lisätietoja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön ESR-hanke

Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille on päättynyt

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille on päättynyt (10.11). Valtakunnallinen vastausprosentti on 34,5 % ja se nousi hieman edellisestä kyselystä. Korkeakoulukohtaiset vastausprosentit vaihtelivat 53,9 ja 23,3 prosentin välillä. Korkea vastausprosentti osassa korkeakoulusta antaa positiivista signaalia tuleville vuosille. Alumnit haluavat antaa palautetta korkeakouluille, mutta alumnien tavoitettavuudessa on vielä korkeakoulukohtaisia haasteita.  Nykyinen digitaalinen tapa kerätä vastauksia näyttäisi olevan riittävän tehokas ja nykyaikainen tapa lähestyä alumneja.

Hankeen toimijat ei saaneet viime vuotiseen tapaan palautetta muistutusten määrästä. Muistutusten vähentäminen ei näyttänyt vaikuttavan vastausprosenttien pienenemiseen. Hankkeen tulee analysoimaan kaikki vastaajien antamat palautteet kyselyn toteutuksesta ja kehittämään tulevaa vuoden 2020 toteutusta niiden perusteella.

Tulosten raportointi

 Korkeakoulut ovat voineet seurata omien vastaustausten kertymistä (ja tuloksia) ARVO-järjestelmästä. Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun kyselyn tuloksia on löydettävissä.

Syksyn 2019 kyselyn tulokset raportoidaan samoissa järjestelmissä heti niiden valmistuttua. Kyselyyn vastanneet ja sähköpostinsa kyselyyn jättäneet saavat tiedon tulosten valmistumisesta sähköpostiinsa.

AMKista uralle hanke kiittää kaikkia vastanneita sekä uraseurantakyselyn toteutukseen korkeakouluissa osallistuneita henkilöitä.

Meddelande: Nu utreds utexaminerade yrkes-högskolestuderandes karriärvägar för andra gången på riksomfattande nivå – karriärenkäten skickas till nästan 27 000 utexaminerade

Med undersökningen som startar den 15 oktober kommer vi att samla information om de utexaminerades sysselsättning och belåtenhet med sin karriär och examen. Enkäten skickas till personer som slutförde sina yrkeshögskolestudier för fem år sedan, alltså alla som utexaminerades 2014.

Informationen om högutbildade personers karriärers första år har varit mycket viktig. Högskolorna utvecklar utbildningen på basis av respons från de utexaminerade. Framtida och nuvarande studerande drar nytta av informationen när de planerar sina studier. Undervisnings- och kulturministeriet använder också resultaten för att utvärdera högskolornas utbildningars kvalitet och utvecklingsbehov, konstaterar Satu Helmi, projektchef från Åbo yrkeshögskola.

På basis av karriärenkäten som genomfördes för personer som utexaminerades 2013 vet man att 80 procent av dem som utexaminerats från yrkeshögskolor är minst ganska nöjda med sin examen. Belåtenheten med examen har en mycket stark koppling till hur väl enkätdeltagaren kan dra nytta av den kompetens hen skaffade i yrkeshögskolan i sitt nuvarande arbete och hur arbetets kravnivå motsvarar yrkeshögskoleutbildningen.

Målgruppen för karriärenkäten är personer som utexaminerades från en yrkeshögskola för fem år sedan.

Karriärenkäten skickas ut via textmeddelande och e-post den 15 oktober till alla som utexaminerades med en YH- eller HYH-examen 2014.

Vi hoppas att det riksomfattande deltagandet stiger till nära 40 procent (33 procent i föregående enkät). Yrkeshögskolornas karriärenkät kommer att genomföras samtidigt med universitetens karriärenkät.

Projektet AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön, som leds av NTM-centralen i Norra Österbotten och finansieras av Europeiska socialfonden, stärker och utvecklar yrkeshögskolornas insamling av karriäruppföljningsdata samt deras spridande av dessa data till personalen, studerandena och utomstående intressentgrupper. Projektet genomförs av Åbo yrkeshögskola, Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus, Tavastlands yrkeshögskola, Laurea, Uleåborgs yrkeshögskola och Tammerfors yrkeshögskola.

Ytterligare information:

Satu Helmi, projektchef, Åbo yrkeshögskola satu.helmi@turkuamk.fi,

Resultat från karriärenkäten 2018
Utbildningsstyrelsen statistiktjänst Vipunen
Töissä.fi: www.töissä.fi

Valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneille

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet, ja miten tutkinto vastaa työelämän tarpeita? Minkälainen on korkeakoulutetun urapolku? Näitä kysymyksiä selvitetään valtakunnallisesti 15.10. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä. Kysely lähetetään lähes 26 800 vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneelle digitaalisesti, tekstiviestillä ja sähköpostilla.

Korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat taas saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Järjestyksessään toinen valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.

Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään että 80 % valmistuneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan töissä.fi -sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä korkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke (2018-2021) vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantakysely on tulossa

Lokakuussa 2019 toteutetaan järjestyksessään toinen valtakunnallinen uraseurantakysely. Kyselyn kohderyhmänä ovat kaikki vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneet amk ja yamk -tutkinnon suorittaneet. Kyselylomake on sama kuin keväällä 2019 vuonna 2013 valmistuneille toteutetussa uraseurantakyselyssä pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta. Kysely toteutetaan lähes yhtä aikaa yliopistojen maistereille suunnatun uraseurantakyselyn kanssa.

Toteutuksen aikataulu on seuraava:
• Tiistaina 15.10.2019 kyselyn ensimmäinen tekstiviesti lähtee potentiaalisille vastaajille, mikäli tieto puhelinnumerosta on olemassa.
• Keskiviikkona 23.10.2019 tekstiviestimuistutus + sähköpostiviesti lähtee vastaajille, mikäli hän ei ole vielä vastannut.
• Perjantaina 1.11.2019 sähköpostimuistutus lähtee vastaajille
• Su 10.11.2019 Kysely päättyy

Korkeakoulut voivat seurata vastausten kertymistä koko kyselyn ajan Arvo-järjestelmässä. Tämän jälkeen korkeakoulukohtaiset tulokset on poimittavissa CSV-tiedostona jokaisen korkeakoulun käyttöön. Hanke toteuttaa tulosten valtakunnallisen raportoinnin opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen.

Uraseurantatiedon tarkoituksena on selvittää ja kuvata ammattikorkeakouluista valmistuneiden työmarkkinatilannetta ja työuria. Lisäksi osa uraseurantakyselyn kysymyksistä mittaa ammattikorkeakoulusta valmistuneiden laadullista työllistymistä.

Tämän pilottikierroksen aikana pyritään vakiinnuttamaan uraseurantakyselyn toimintamalli ja aikataulutus. Toimintamalli kehittyy ja sen nykyinen versio löytyy vuosikellosta.