Uraseurantaverkosto kehittää yhdessä ammattikorkeakoulujen uraseurantaa

Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto kokoontui syyskuussa tarkastelemaan syksyn 2020 uraseurantakyselyn toteutusta ja organisointia käytännössä. Tämä oli verkoston toinen kokoontuminen ja paikalla olikin kaikkiaan 44 henkilöä, joista useimmat jo toista kertaa. Tapaaminen on osa valmennusta, jossa tavoitteena on toimivan ja aktiivisen verkoston rakentaminen jatkamaan AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa aloitettua uraseurantatyötä.

Teemana olivat syksyn 2020 kyselyn käytännön toteutus ja sisältö sekä markkinointi ja eettinen ohjeistus. Projektipäällikkö Satu Helmi kertoi uraseurantakyselyn etenemisen vaihe vaiheelta tiedon täydentämisestä kyselyn päättymiseen. Uraseurantakyselyn vuosikello löytyy hankeen sivuilta.

Vuonna 2015 valmistuneiden uraseurantakysely toteutuu uudistetulla kyselylomakkeella. Kysymyksiä on selkeytetty pienin muutoksin. Lisäksi YAMK-tutkinnon alumneille on lomakkeelle lisätty joukko omia väittämiä vastattavaksi. Valtaosa osallistuneista oli jo aiemmin tutustunut kyselylomakkeeseen. Susanna Saarinen TAMKista kertoi kyselyn sisällöstä ja miten sisältö on muokkautunut sellaiseksi kuin se on tällä hetkellä. Uraseurantakyselyt ovat nähtävillä myös Arvo – opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelun sivustolla.

Kuva 1. Ensimmäisessä uraverkoston tapaamisessa kysyimme: Mikä on tehtävänimikkeesi tai sitä parhaiten kuvaava termi?

Verkkotapaamisessa tehdyn kyselyn perusteella monessa ammattikorkeakoulussa oli jo suunniteltu kyselyn markkinointia. Vinkkejä alumnien tavoittamiseen odotettiin saatavan myös uraseurantaverkostolta. Hanna Peussa Turun ammattikorkeakoulusta ja Kristiina Kemppainen Otuksesta kertoivatkin aiempien vuosien markkinointitoimenpiteistä ja yhteisistä materiaaleista. Tarkastelussa oli myös Arenen koulutusvaliokunnan keväällä 2020 hyväksymät eettiset periaatteet, jotka määrittävät reunaehdot ammattikorkeakoulujen yhteisen uraseurantakyselyn toteuttamiselle.

Pienryhmäpohdintojen tuloksena todettiin, että sekä valtakunnallinen että ammattikorkeakoulukohtainen markkinointi eri kielillä (suomi, ruotsi, englanti) on tärkeää ja sen nähtiin lisäävän kyselyn tunnettavuutta sekä luotettavuutta. Uutiset, tulokset ja artikkelit eri medioissa herättävät mielenkiintoa ja siten luodaan mielikuvaa siitä, että korkeakoulut ovat kiinnostuneita alumniensa urasta ja näkemyksistä. Oma brändi ammattikorkeakoulun uraseuranalle sai myös kannatusta.

Uraseurantaverkosto jatkaa työskentely virtuaalisesti yhteisessä Teamsissa ja kokoontuu tammikuussa tarkastelemaan uraseurantakyselyn 2020 tuloksia ja tiedon hyödyntämistä.

Kirjoittaja: Jaana Kullaslahti, HAMK EDU

Valtakunnallinen uraseurantakysely vuonna 2015 ammattikorkeakouluista valmistuneille

Mitä 2015 valmistuneille kuuluu?

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet, ja miten tutkinto vastaa työelämän tarpeita? Minkälainen on korkeakoulutetun urapolku? Näitä kysymyksiä selvitetään valtakunnallisesti 15.10. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä. Kysely lähetetään reilulle 26 000 vuonna 2015 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneelle digitaalisesti, sähköpostilla ja tekstiviestillä. Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa.

Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat  saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Lisäksi korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.

Viime vuonna toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään, että 82 % valmistuneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Aikaisempien kyselyjen tuloksiin pääsee tutustumaan Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Vipunen on kaikille avoin palvelu, jossa tilasto- ja indikaattoritietoa laaja-alaisesti eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta. Lisäksi tuloksiin pääsee tutustumaan töissä.fi -sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä korkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää.

 

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke (2018-2021) vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uraseurannasta on moneksi – tulokset esillä Pedaforumissa

Amkista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke oli mukana elokuussa 2020 järjestetyssä Pedaforumissa peräti kahdella eri teemalla seminaariesityksen ja työpajan muodossa. Seminaariesityksessä pohdittiin ulkomaalaisten AMK-alumnien työllistymistä Suomessa ja työpajassa jatkuvan oppimisen haasteisiin vastaamista ja palveluiden kehittämistä.

Tavoitteiden mukaisesti englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrä on 2000-luvulla kasvanut huimasti koko korkeakoulusektorilla, ja monet korkeakoulut pyrkivät houkuttelemaan yhä enemmän tutkinto-opiskelijoita ulkomailta. Heidän valmistumisen jälkeinen työllistymisensä on kuitenkin yleisesti tunnistettu haasteelliseksi. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista saatiin ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa toteutuneista urapoluista. Tuloksista käy ilmi, että kansainvälisten alumnien on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä, ja tämä näkyy selvästi myös palkkakehityksessä. Kolmannes heistä lähteekin valmistuttuaan Suomesta, ja moni jatkaa opintojaan myös yliopistossa.

Jatkuvaa oppimista käsittelevässä työpajassa noin 30 osallistujaa pohti, kuinka jatkuvasta oppimisesta ja sitä tukevista palveluista saataisiin räätälöityjä, relevantteja ja reaaliaikaisia. Työpajassa tarkasteltiin uraseurantakyselyn tuottamaa tietoa alumnien jatkokoulutustarpeista ja selvitettiin korkeakoulujen tarjoamien jatkuvan oppimisen palvelujen nykytilaa. Kolmen erilaisen asiakas- tai oppijapersoonan avulla pohdittiin, onko oman korkeakoulun jatkuvan oppimisen palvelujen valikoima riittävän kattava ja miten sitä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Työpajassa hyödynnetyt asiakaspersoonat oli luotu yhdistämällä uraseurantakyselyn vastauksista saatavaa tietoa AMK- ja YAMK-alumnien työurista sekä niissä korostuneista osaamistarpeista.

Asiakaspersoonat tuottivat osallistujille myös ahaa-elämyksen siitä, että uraseurantakysely tuottaa paitsi tietoa työurista ja niillä tarvittavista osaamista jatkuvan oppimisen opintotarjonnan kehittämisen tueksi, myös tietoa itse jatkuvista oppijoista, eli alumnien jatkokoulutusvalinnoista ja tarpeista tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työpajan aikana esille nousi useita jatkuvan oppimiseen liittyviä tuki- ja ohjauspalveluita, joiden kehittämiseen tulisi jatkossa fokusoitua jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen ohella.

Uraseurantakysely ja sen tuottama tieto sai osallistujilta hyvää palautetta ja tietoa toivottiin jaettavan teemoista jatkossakin. Seminaariesitys ja työpaja myös laajensivat osallistujien näkemyksiä uraseurantakyselyn tuottaman tiedon mahdollisuuksista ja uraseurantatietoa hyödynnettiin sekä esityksessä että työpajassa kattavasti tukemaan korkeakouluissa tehtävää kehittämistyötä.

KV-alumnien työllistymistä ja uraseurantatietojen hyödyntämistä jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämistä tarkastellaan perusteellisemmin joulukuussa ilmestyvän UAS Journal teemanumerossa 4/2020. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke toimii tämän Työelämätieto käyttöön -teemanumeron teematoimittajana.

Kirjoittanut: Sanna Niinikoski

 

 

Uraseurantaverkosto kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttamiseksi ja uraseurantatiedon levittämiseksi on perustettu valtakunnallinen uraseurantaverkosto. Uraseurantaverkoston tärkein tehtävä on ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttaminen, kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen uraseurantiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen.

Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaavat jatkossa ammattikorkeakoulut
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke siirtää vastuun uraseurannan toteuttamisesta ammattikorkeakouluille vuonna 2021. Uraseurantaverkostossa mukana 1-2 edustajaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Verkoston tehtävä on sopia uraseurannan yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselystä saatu palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Edustajien kautta tieto välittyy ammattikorkeakouluihin ja sidosryhmille.

Uraseurannan käytännön toteuttamisesta vastaa uraseurantatyöryhmä, jonka muodostaa 4-6 ammattikorkeakoulua. Vuoden 2021 alusta työryhmän muodostavat Arcada, KAMK, OAMK, TAMK sekä Turku AMK.

Valtakunnallisen uraseurannan toimintaa ohjaa Arenen koulutusvaliokunta. Se vastaa uraseurantakyselyn sisältöjen, aikataulujen ja yhteisten periaatteiden hyväksymisestä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsui verkoston jäsenet kesäkuussa ensimmäiseen valmennukseen Zoomin välityksellä. Ensimmäisen valmennuksen aiheina olivat uraseurantakyselyn toteutus ja verkoston tehtävät. Neliosaisen valmennuksen tarkoituksena on siirtää hanketoimijoiden hiljainen tieto verkoston käyttöön.

Verkostotoimijoiden monipuolinen tausta ja osaaminen rikastuttaa tulevaa toimintaa

Uraseurantaverkoston jäseniä pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. verkoston jäsenten uraseurantakyselyn sekä sen toteutuksen tuntemusta ja uraseurantatiedon käyttöä omassa ammattikorkeakoulussa. Ennakkokyselyn perusteella osalle verkostotoimijoista uraseurantakyselyn toteutus on kuulunut työnkuvaa, toisille kyselyn toteutus ei ollut lainkaan tuttu. Uraseurannan kokonaisuuden vastuunjako on yleisesti monessa ammattikorkeakoulussa vielä työn alla. Kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa uraseurantakyselyn vastuu ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat laatuyksikössä, työelämäpalveluissa tai osana alumnityötä.

Valmennuksessa verkosto keskusteli pienryhmissä omista toiveista ja odotuksista uraseurantaverkoston toiminnalle sekä omasta tämänhetkisestä suhteesta uraseurantakyselyyn. Pienryhmäkeskustelu toi esiin verkostotoimijoiden monipuolisen kokemuksen ja erilaisen osaamisen. Uraseurantaverkoston jäsenet arvioivat tuovansa verkostoon mm. teknistä näkökulmaa kyselyyn, tulosten käsittelyn taitoja, kyselyn toteuttamisen koordinointitaitoa, kokemusta tulosten hyödyntämisestä sekä viestintä- ja markkinointiosaamista.

Verkostotoimijat toivovat verkostoyhteistyöltä hyvien käytänteiden jakamista ja yhteisiä pelisääntöjä

Uraseurantaverkoston jäsenet odottavat verkostolta avoimuutta, yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä mm. vastausprosentin nostamiseksi, oman organisaation toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijapalautteen käsittelyyn. Keinoiksi nostettiin hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteinen koulutus. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nostettiin ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittäminen. Alumnityötä tukemaan onkin perustettu oma verkosto.

Seuraava uraseurantaverkoston verkkotapaaminen pidetään syyskuun alussa. Syyskuun tapaamisen aiheena on uraseurantakyselyn käytännön toteutus. Lisätietoja uraseurannan toteuttamisesta ja verkoston tehtävistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.

¨Kirjoittajat: Satu Helmi (Turun AMK) ja Kristiina Kemppainen (Otus)

UAS Journal 4/2020 Työelämätieto käyttöön

UAS Journalin teemanumero työelämätiedon hyödyntämisestä

Kutsuimme koulutuksen suunnittelijoita, opettajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä kirjoittamaan UAS Journalin numeron 4/2020. Lehden teema on:

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulut omaavat paljon ura- ja työelämätietoutta, jota saadaan eri sidosryhmiltä ja työelämäverkostoilta sekä ammattikorkeakoulujen omilla uraseurannoilla ja muilla palautekyselyillä (kuvio 1). Tietoja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa tai valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Ura- ja työelämätietojen entistä monipuolisempi analysointi ja käyttö hyödyttäisi sekä koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita että työelämää ja julkisia toimijoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Työelämä- ja työllistymistiedon lähteet ammattikorkeakouluissa (AMKista uralle -hanke 2017)

Kirjoituskutsun aihe

Olemme kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulosten hyödyntämisestä ja jalkauttamisesta, mutta artikkelit voivat pohjautua myös muuhun korkeakoulutuksen vaikuttavuutta, alumnien työllistymistä ja urapolkuja tai työmarkkinoiden kehittymistä kartoittavaan aineistoon.

Artikkelit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin tai kysymyksiin:

  • Mitä työelämä- ja työllistymistietoa AMK:lla on käytettävissään? Millaista tietoa vielä tarvittaisiin?
  • Millaista tietoa hyödynnetään systemaattisesti ja miten? Millainen tieto pitäisi ehdottomasti huomioida nykyistä paremmin?
  • Voiko/täytyykö työelämätietoon suhtautua kriittisesti? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
  • Työelämätieto koulutuksen ja sen johtamisen ennakoivassa kehittämistyössä
  • Työelämätieto pedagogisen kehittämisen välineenä
  • Työllistymisen laatu ja sen mittaaminen
  • Työelämätiedon saatavuus eri käyttäjäryhmille AMK:ssa
  • Työelämätieto koulutuksen laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä
  • Jatkuvan oppimisen periaate ja työelämätiedon hyödyntäminen.

Empiriaan pohjautuvat artikkeliehdotukset ovat etusijalla, mutta myös työelämätiedon kattavan ja monipuolisen levittämisen sekä käytön esimerkit kiinnostavat — erityisesti, koska valtakunnallinen uraseurantakysely on toteutettu vasta kaksi kertaa.

Aikataulu ja käytännön ohjeet

Artikkeliehdotukset
  • lähetettiin 15.9. mennessä
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle 15.10. mennessä.
  • Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa viimeistään 6.11.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 50.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajat ovat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räsänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -ESR-hankkeesta.

UAS Journal on ammattikorkeakoulujen verkkolehti, jossa viestitään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta ja yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen toimijoille sekä työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Lehteä julkaisee Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. UAS Journal on vapaasti ilmaiseksi luettavissa oleva Open Access -julkaisu.

Lisätietoja: https://uasjournal.fi/amk-lehti/

Miten luoda toimiva perusta korkeakoulun alumnitoiminnalle? – Webinaari alumnitoiminnasta kiinnostuneille

Yksi AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen tavoitteista on luoda toimivampia käytänteitä AMK-sektorin alumnitoimintaan. Näiden käytäntöjen löytämiseksi ja kehittämiseksi olemme hankkeen kautta aloittaneet ammattikorkeakoulujen alumnitoimijoiden verkostotapaamiset.

Viime elokuussa järjestetyssä tapaamisessa tuli esille moninaiset käytännöt ja epäselvyydet alumnirekisterien perustamisessa ja EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaikutuksista rekistereihin. Näihin ja muihin ajankohtaisiin asioihin saimme nyt vastauksia maaliskuussa järjestetyssä webinaarissa.

 

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen 18.3.2020 järjestämä webinaari kokosi jälleen yhteen alumnityön tekijöitä lähes parista kymmenestä korkeakoulusta ympäri Suomen. Iltapäivän pituisen webinaarin teemana oli ”Miten luoda toimiva perusta korkeakoulun alumnitoiminnalle?”. Useista asiantuntijapuheenvuoroista koostuvassa webinaarissa käsiteltiin rekisterien tietosuojakäytänteitä ja saatiin vinkkejä rekisterien ylläpitoon. Webinaarissa kuultiin myös esimerkkejä eri korkeakoulujen alumnitoiminnasta Suomessa ja Euroopassa.

Alumnirekisterit ja tietosuoja

Webinaarin aluksi Oulun ammattikorkeakoulun lakimies Ulla Virranniemi kertoi puheenvuorossaan mitä tulee huomioida alumnirekisteriä suunniteltaessa ja käytettäessä. Toimiva rekisteri on pohja luotettavalle yhteydenpidolle alumnien kanssa.

Virranniemi korosti, että järjestelmät ja prosessit tulee olla valittu ja suunniteltu siten, että ne automaattisesti turvaavat rekisteröityjen tietosuojaa. Tämä helpottaa rekistereiden kanssa työskentelevien käytännön työtä. Tärkeää on myös huomioida, että rekisteriin tallennetaan vain tarkoituksen kannalta oleelliset henkilötiedot. Kaikki rekistereiden ylläpitäjät ovat velvollisia osoittamaan rekisterin jäsenille mitä tietoja heistä ylläpidetään ja perusteet tietojen keräämiselle. Puheenvuorossaan Virranniemi myös avasi mitä tietoja on olennaista ylläpitää alumnirekisterissä, mistä lähteistä tietoja voidaan kerätä ja mitä yleisiä oikeuksia rekisteröidyllä on.

Kattavan tietosuojainfon lisäksi webinaarissa kuultiin, miten Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ottanut automaation avuksi alumnirekisterin ylläpitoon. Haaga-Helian suhdepäällikkö Eva Loippo-Sännälä avasi miten he ovat toteuttaneet CRM-projektiaan ja miten alumnit on otettu tässä huomioon.

Kuulumisia Hollannista

Hankkeen tavoitteena on benchmarkata alumnitoiminnan käytänteitä eri korkeakouluissa Suomessa ja muualla. Kutsuimmekin webinaariin alumnityön kollegamme Jan Geertsin Alankomaista kertomaan, millaisia palveluita Haagin ammattikorkeakoulu tarjoaa alumneilleen ja miten alumnityötä yleisesti pyöritetään Hollannissa.

Saimme myös kuulla Mia Simpasen ja Outi Vanhamäen kertomana, miten toimii Tampere Alumni – ammattikorkeakoulun ja yliopiston alumnien yhteinen verkosto. Päivän päätteeksi Leena Nikander avasi meille alumnityön tekijöille HAMKin suunnitelmia alumnityön kehittämiseksi.

Webinaari edelleen katsottavissa

Suuri kiitos kaikille webinaarin osallistujille ja loistaville luennoitsijoille! Mikäli et päässyt osallistumaan, mutta webinaarin teemat kiinnostaa, saat linkin webinaaritallenteeseen Hanna Peussalta (hanna.peussa(at)turkuamk.fi).

Pysy kuulolla

Hankkeen suunnitelmissa on koota AMK-sektorin alumnitoimijat verkostotapaamiseen vielä tämän kevään aikana, joten seuraathan sähköpostiasi.

Suomen AMK:jen alumnivastaavien ryhmä Facebookissa, sekä koko korkeakoulusektorin ryhmä LinkedIn:ssä.  

 

Kirjoittajat: Jenni Köykkä (Laurea) ja Hanna Peussa (Turku AMK)

Yrittäjänä intohimosta – vai olosuhteiden pakosta?

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajat: Susanna Saarinen ja Taina Kilpinen Kuva: Pixabay.

Arenen ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen järjestämän uraseurantakyselyn tulosseminaari järjestettiin 11.3.2020.  Tuloksiin syvennyttiin kolmessa eri teemaryhmässä. Työllistymistä ja yrittäjyyttä tarkastelevassa teemaryhmässä käytiin ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja muutamien opiskelijoiden kesken kiinnostavaa keskustelua mm. alumnien työllisyystilanteesta ja sen kehittymisestä, yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta sekä yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä koulutuksessa.

Yksi positiivisimmista havainnoista oli, kuinka vähän työttömiä työhakijoita on ammattikorkeakouluista valmistuneiden joukossa viisi vuotta valmistumisen jälkeen (1,8 %). Itse asiassa jo valmistumishetkellä iso osa vastaajista oli kokopäivätyössä. Tässä on kuitenkin huomattavaa alakohtaista vaihtelua: siinä missä tekniikan alalta valmistuneista jopa 70 % oli valmistumishetkellä kokopäiväisessä työsuhteessa, humanistisilla ja taidealoilla vastaava osuus oli reilut 30 %. Viidessä vuodessa tilanne oli jälkimmäiselläkin sektorilla kohentunut merkittävästi, työttömien työnhakijoiden määrän supistuessa 29 prosentista 3 prosenttiin.

Keskustelua yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta pohjustettiin kyselyaineistosta tehdyillä graafeilla, jotka kuvasivat yrittäjien osuutta vastaajista suhteessa koulutukseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Kaikista vastanneista (vuonna 2014 valmistuneet) valmistumishetkellä yrittäjänä toimi 2,7 % ja viiden vuoden päästä 4,5%. Alakohtainen vaihtelu on tässäkin suurta, ja keskusteluissa todettiin, että jo alan valinta voi sisältää tietynlaisen ura- ja yrittäjyysorientaation. Esimerkiksi maa- ja metsätalousaloilla tai taidealoilla yrittäjyys on selvästi muita yleisempää. Myös miehet ryhtyivät useammin yrittäjiksi kuin naiset, ja muut kuin suomenkieliset paljon herkemmin kuin suomenkieliset. Toisaalta pohdituttamaan jäivät yrittäjyyden erilaiset muodot sekä intohimo- vs. pakkoyrittäjyys, joista jälkimmäisessä yrittäjyyteen ajaudutaan muiden vaihtoehtojen puuttuessa.

Työelämän realiteetit on tärkeää nostaa esille jo koulutuksen aikana. Eri koulutusaloilla yrittäjyys on hyvin erilaista, mutta korkeakoulun tuki voi osaltaan madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Osallistujien mielestä ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota erilaisia malleja yrittäjyyteen sekä mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä jo opiskeluaikana ja saada erilaista tukea ja valmennusta. Samoin olisi hyvä tuoda eri alojen opiskelijoita yhteen ja huomioida opiskelijan osaamisen kehittyminen jo opintojen aikaisessa yritystoiminnassa. Ammattikorkeakoulut voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä sekä keskenään että alumniensa kanssa, esimerkiksi alumnien uratarinat tarjoavat käytännönläheistä kosketuspintaa oman alan työelämään. Toisaalta kaikki potentiaaliset yrittäjät eivät välttämättä halua aloittaa yrittäjinä vielä valmistuessaan. On tärkeää, että korkeakouluilla on valmiuksia tarjota yrittäjyysopetusta tai tukea yrittäjyyteen myös täydennyskoulutuksena.

Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta! Sen innoittamana jatkamme tulosten tarkastelua taas uusista näkökulmista.

Mitä uraseurantatieto voi kertoa koulutuksen työelämärelevanssista?

Arenen ja Amkista Uralle – uraseurantiedot käyttöön -hankkeen 11.3.2020 järjestämän tulosseminaarin teemaryhmässä tarkastelimme uraseurantatietoa koulutuksen työelämärelevanssin näkökulmasta. Ovatko alumnit työllistyneet koulutustaan vastaavaan tehtävään? Onko ammattikorkeakoulutuksesta saadulla osaamisella käyttöä työelämässä? Yleisellä tasolla ammattikorkeakoulutuksen työelämärelevanssi näyttää olevan erittäin hyvä. Vaihtelevia tuloksia löytyy ala- ja tutkintokohtaisesta tarkastelusta.

Koulutuksen työelämärelevanssin yhteydessä puhutaan työelämälähtöisyydestä, -vastaavuudesta, -läheisyydestä sekä -tietoisuudesta. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että tutkinnon tuottamat alakohtaiset ja geneeriset osaamiset vastaavat työelämän nykyisiin ja ennakoituihin osaamistarpeisiin. Opiskelija voi hyödyntää osaamistaan työelämässä ja työllistyy koulutustaan ja valintojaan vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulutuksen koulutusala-arviointien yhteydessä työelämärelevanssilla on tarkoitettu tutkintojen kykyä tarjota opiskelijoille osaamista, jota he tarvitsevat valmistumisen jälkeen työelämässä.

Teemaryhmän vetäjinä mietimme, mitä kysymme uraseurantakyselyn aineistolta arvioidessamme koulutuksen työelämärelevanssia. Kysymyksiimme vastaa osaltaan uraseurantakyselyn osion, jossa vastaajalta tiedustellaan oman osaamisen ja työn vastaavuutta. Toimme teemaryhmän tarkasteluun tämän osion ala- ja tutkintokohtaisia tuloksia.

  • Onko alumni työllistynyt koulutustaan vastaavaan tehtävään?
    Väittämä: Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli 58%:sta (humanistiset- ja taidealat) 79%:iin (terveys- ja hyvinvointialat). Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 30 – 90%.
  • Voiko alumni hyödyntää ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista työssään?
    Väittämä: Pystyn hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaani osaamista nykyisessä työssäsi. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli palvelualojen 70%:sta kasvatusalojen liki 90%:iin. Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 55 – 100%.
  • Tarjoaako koulutus sellaista osaamista, mitä alumni on tarvinnut työelämässä?
    Väittämät: Miten tärkeitä kyseiset osaamiset (18 kpl) ovat nykyisessä työssäsi ja miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseistä osaamista? Näiden välinen osaamiskuilu on suurin stressinsietokyvyn sekä ongelmaratkaisutaitojen välillä. Tulokset eroavat ala- ja tutkintokohtaisesti.

Kanssamme aineiston tuloksia tarkastelivat liki parikymmentä teemaryhmään osallistunutta opiskelijoiden, työelämän ja ammattiliiton, ohjauksen sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämisen edustajaa. Keskustelua herätti erityisesti se, miten koulutus voi tukea opiskelijoiden geneeristen osaamisten kehittymistä ja tunnistamista opintojen aikana. Keskustelua käytiin monipuolisesti siitä, miten eri koulutusaloilla painotetaan opiskelijoiden substanssiosaamisen kehittymistä. Jääkö tällöin opiskelijan kokonaisvaltainen ammatillinen kehittyminen ja kasvaminen sivurooliin? Yksimielisiä oltiin siitä, miten nykypäivän ja tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat monin tavoin laaja-alaisempaa opetusta ja ohjausta omien geneeristen osaamisten kehittymisessä ja näkyväksi tekemisessä.

Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti ja Ulla Nuutinen

Reaaliaikaista, relevanttia, räätälöityä – tässäkö jatkuvan oppimisen avaimet?

 

 

 

 

Jatkuva oppiminen voidaan yksilön näkökulmasta nähdä oman osaamisen uudistamisena elämän ja työuran eri vaiheissa. Koulutusorganisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa erilaisten koulutusmuotojen- ja sisältöjen tarjoamista hyvinkin heterogeeniselle asiakaskunnalle. Uraseurannan tulosseminaarissa 11.3.2020 kokoontui jatkuvan oppimisen teemaryhmä. Sen osallistujat edustivat monia eri aloja ja organisaatioita – kaikkia niitä tahoja, jotka on kutsuttu vastaamaan osaamisen jatkuvan päivittämisen haasteisiin. 

Ryhmässä tarkasteltiin sitaatteja uraseurantakyselyn (2019) avoimista vastauksista. Keskusteluissa esiin nousivat esiin mm. erilaiset ”osaamispaketit” elämän eri vaiheisiin ja suunnan muutoksiin. Kokonaista tutkintoa ei aikuisen ole enää mielekästä suorittaa oman osaamisen päivittämiseksi, mutta erillisillä osaamiskokonaisuuksilla omaa tietotaitoa voisi viedä toivottuun ja tarvittuun suuntaan. Pohdittiin myös sitä, miten ihminen hahmottaa omaa osaamiskokonaisuuttansa ja osaamisensa lisätarpeita: mitä osaan, mitä tarvitsen lisää, osaanko sanoittaa osaamiseni ja ymmärränkö, mitä tarvitsen lisää? Tässä nousi esiin eräänlainen runsaudenpulan haaste; Suomessa erilaisia lisäkouluttautumismahdollisuuksia on paljon, miten niistä voisi löytää itselleen juuri sopivan? Kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut nähtiinkin ensisijaisen tärkeiksi varsinaisen koulutustarjonnan rinnalla.

Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että valmistumisen jälkeisen lisäkouluttautumisen syyt eivät yleensä johtuneet suoritetun AMK- tai YAMK-tutkinnon puutteista, vaan ammattitaidon kehittämisen tarpeesta, johon vastattiin osallistumalla mm. lyhyisiin lisäkoulutuksiin. Maisteritasoisia opintoja oli taas usein tehty uralla etenemisen tueksi. Palkka tai vakituinen työ on harvoin syy lisäkouluttautumiselle, useimmiten kyse on oman asiantuntijuuden kehittämisestä: jatkuvalle oppimiselle on siis tilausta!

Uraseurantakyselyn tuloksia tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, miten vastaajat arvottavat erilaisten osaamisten tärkeyttä työelämässä, ja miten näitä valmiuksia ammattikorkeakouluopinnoissa saa. Ryhmä jäi pohtimaan sitä, miten paljon korkeakoulujen perustutkintoihin erilaisia osaamisia tulee sisällyttää, riittääkö, että tuotetaan sellaiset perustaidot ja -tiedot, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen uusien asioiden haltuunoton? Ovatko osa kyselyn vastaajien kokemista osaamisvajeista sellaisia, mitä tulisi kehittää nimenomaan jatkuvan oppimisen keinoin?

Koulutusten sekä niissä saatavien tietojen ja taitojen on siis osuttava oikeaan aikaan ja hetkeen, jolloin ne yhdistyvät aitoon osaamistarpeeseen sekä aiempaan kokemukseen. Uuden osaamisen paketointiin on myös kiinnitettävä huomiota, yksi koulutusmuoto tai lähtökohta ei puhuttele kaikkia. Kiteytettäessä avaimia jatkuvan oppimisen ja kattavien elinikäisten palvelujen tuottamiseen, ryhmä päätyi kolmen ärrän teesiin: reaaliaikaisuus, relevanttius ja räätälöinti.

 

Kirjoittajat: Liisa Marttila, Leena Metsävuori ja Anne Rouhelo.

Kuva: Leena Metsävuori.

Tietoa ja taitoa työelämään -tulosten julkistusseminaari 11.3.2020

 

Aika: 11.3.2020 kello 12-16
Paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurilan kampus, Ratatie 22, Vantaa,
Minna Canth -auditorio, 1. krs

 

ARENE ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsuvat sinut Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaariin. Seminaarissa julkistetaan ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn tuloksia ja tarkastellaan tuloksia kolmesta näkökulmasta teemaryhmätyöskentelyn avulla.

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Miten koulutuksesta saatu osaaminen vastaa työelämässä tarvittavia taitoja? Näitä teemoja selvitettiin syksyllä 2019 uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluivat kaikki vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet. Kyselyn on toteuttanut AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke.

Seminaarin ohjelma

12.00 Seminaarin avaus, Petri Lempinen, Arene

12.10 Tutkintojen, osaamisen ja työn kohtaaminen – keskeiset uraseurantakyselyn tulokset
Satu Helmi ja Tina Lauronen, AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hanke

Seminaari 11.3.2020_yhteinen osuus_materiaalit

12.45 Kommenttipuheenvuorot
Juhani Saari, Tilastokeskus
Riina Nousiainen, STTK
Maria Jokinen, Akavan opiskelijat
Anna Laurila, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

13.45-14.15 Kahvitauko ja siirtyminen teemaryhmiin 

14.15-15.15 Teemaryhmät – mitä tieto kertoo ammattikorkeakoulutettujen työurista ja työnäkymistä

Jatkuva oppiminen_materiaalit
Koulutuksen_tyoelamarelevanssi_materiaalit
Työllistyminen ja yrittäjyys_materiaalit

15.20 Teemaryhmien yhteenveto

15.40 Uraseurannan seuraavat askeleet, Petri Lempinen & Satu Helmi       

16:00 Tilaisuus päättyy.