Kirjoittaja: Hanna Peussa

Yksi AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen tavoitteista on luoda toimivampia käytänteitä AMK-sektorin alumnitoimintaan. Näiden käytäntöjen löytämiseksi ja kehittämiseksi olemme hankkeen kautta aloittaneet ammattikorkeakoulujen alumnitoimijoiden verkostotapaamiset.

Viime elokuussa järjestetyssä tapaamisessa tuli esille moninaiset käytännöt ja epäselvyydet alumnirekisterien perustamisessa ja EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaikutuksista rekistereihin. Näihin ja muihin ajankohtaisiin asioihin saimme nyt vastauksia maaliskuussa järjestetyssä webinaarissa.

 

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen 18.3.2020 järjestämä webinaari kokosi jälleen yhteen alumnityön tekijöitä lähes parista kymmenestä korkeakoulusta ympäri Suomen. Iltapäivän pituisen webinaarin teemana oli ”Miten luoda toimiva perusta korkeakoulun alumnitoiminnalle?”. Useista asiantuntijapuheenvuoroista koostuvassa webinaarissa käsiteltiin rekisterien tietosuojakäytänteitä ja saatiin vinkkejä rekisterien ylläpitoon. Webinaarissa kuultiin myös esimerkkejä eri korkeakoulujen alumnitoiminnasta Suomessa ja Euroopassa.

Alumnirekisterit ja tietosuoja

Webinaarin aluksi Oulun ammattikorkeakoulun lakimies Ulla Virranniemi kertoi puheenvuorossaan mitä tulee huomioida alumnirekisteriä suunniteltaessa ja käytettäessä. Toimiva rekisteri on pohja luotettavalle yhteydenpidolle alumnien kanssa.

Virranniemi korosti, että järjestelmät ja prosessit tulee olla valittu ja suunniteltu siten, että ne automaattisesti turvaavat rekisteröityjen tietosuojaa. Tämä helpottaa rekistereiden kanssa työskentelevien käytännön työtä. Tärkeää on myös huomioida, että rekisteriin tallennetaan vain tarkoituksen kannalta oleelliset henkilötiedot. Kaikki rekistereiden ylläpitäjät ovat velvollisia osoittamaan rekisterin jäsenille mitä tietoja heistä ylläpidetään ja perusteet tietojen keräämiselle. Puheenvuorossaan Virranniemi myös avasi mitä tietoja on olennaista ylläpitää alumnirekisterissä, mistä lähteistä tietoja voidaan kerätä ja mitä yleisiä oikeuksia rekisteröidyllä on.

Kattavan tietosuojainfon lisäksi webinaarissa kuultiin, miten Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ottanut automaation avuksi alumnirekisterin ylläpitoon. Haaga-Helian suhdepäällikkö Eva Loippo-Sännälä avasi miten he ovat toteuttaneet CRM-projektiaan ja miten alumnit on otettu tässä huomioon.

Kuulumisia Hollannista

Hankkeen tavoitteena on benchmarkata alumnitoiminnan käytänteitä eri korkeakouluissa Suomessa ja muualla. Kutsuimmekin webinaariin alumnityön kollegamme Jan Geertsin Alankomaista kertomaan, millaisia palveluita Haagin ammattikorkeakoulu tarjoaa alumneilleen ja miten alumnityötä yleisesti pyöritetään Hollannissa.

Saimme myös kuulla Mia Simpasen ja Outi Vanhamäen kertomana, miten toimii Tampere Alumni – ammattikorkeakoulun ja yliopiston alumnien yhteinen verkosto. Päivän päätteeksi Leena Nikander avasi meille alumnityön tekijöille HAMKin suunnitelmia alumnityön kehittämiseksi.

Webinaari edelleen katsottavissa

Suuri kiitos kaikille webinaarin osallistujille ja loistaville luennoitsijoille! Mikäli et päässyt osallistumaan, mutta webinaarin teemat kiinnostaa, saat linkin webinaaritallenteeseen Hanna Peussalta (hanna.peussa(at)turkuamk.fi).

Pysy kuulolla

Hankkeen suunnitelmissa on koota AMK-sektorin alumnitoimijat verkostotapaamiseen vielä tämän kevään aikana, joten seuraathan sähköpostiasi.

Suomen AMK:jen alumnivastaavien ryhmä Facebookissa, sekä koko korkeakoulusektorin ryhmä LinkedIn:ssä.  

 

Kirjoittajat: Jenni Köykkä (Laurea) ja Hanna Peussa (Turku AMK)

Arenen ja Amkista Uralle – uraseurantiedot käyttöön -hankkeen 11.3.2020 järjestämän tulosseminaarin teemaryhmässä tarkastelimme uraseurantatietoa koulutuksen työelämärelevanssin näkökulmasta. Ovatko alumnit työllistyneet koulutustaan vastaavaan tehtävään? Onko ammattikorkeakoulutuksesta saadulla osaamisella käyttöä työelämässä? Yleisellä tasolla ammattikorkeakoulutuksen työelämärelevanssi näyttää olevan erittäin hyvä. Vaihtelevia tuloksia löytyy ala- ja tutkintokohtaisesta tarkastelusta.

Koulutuksen työelämärelevanssin yhteydessä puhutaan työelämälähtöisyydestä, -vastaavuudesta, -läheisyydestä sekä -tietoisuudesta. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että tutkinnon tuottamat alakohtaiset ja geneeriset osaamiset vastaavat työelämän nykyisiin ja ennakoituihin osaamistarpeisiin. Opiskelija voi hyödyntää osaamistaan työelämässä ja työllistyy koulutustaan ja valintojaan vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulutuksen koulutusala-arviointien yhteydessä työelämärelevanssilla on tarkoitettu tutkintojen kykyä tarjota opiskelijoille osaamista, jota he tarvitsevat valmistumisen jälkeen työelämässä.

Teemaryhmän vetäjinä mietimme, mitä kysymme uraseurantakyselyn aineistolta arvioidessamme koulutuksen työelämärelevanssia. Kysymyksiimme vastaa osaltaan uraseurantakyselyn osion, jossa vastaajalta tiedustellaan oman osaamisen ja työn vastaavuutta. Toimme teemaryhmän tarkasteluun tämän osion ala- ja tutkintokohtaisia tuloksia.

• Onko alumni työllistynyt koulutustaan vastaavaan tehtävään?
  Väittämä: Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli 58%:sta (humanistiset- ja taidealat) 79%:iin (terveys- ja hyvinvointialat). Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 30 – 90%.
• Voiko alumni hyödyntää ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista työssään?
  Väittämä: Pystyn hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaani osaamista nykyisessä työssäsi. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli palvelualojen 70%:sta kasvatusalojen liki 90%:iin. Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 55 – 100%.
• Tarjoaako koulutus sellaista osaamista, mitä alumni on tarvinnut työelämässä?
  Väittämät: Miten tärkeitä kyseiset osaamiset (18 kpl) ovat nykyisessä työssäsi ja miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseistä osaamista? Näiden välinen osaamiskuilu on suurin stressinsietokyvyn sekä ongelmaratkaisutaitojen välillä. Tulokset eroavat ala- ja tutkintokohtaisesti.
  

Kanssamme aineiston tuloksia tarkastelivat liki parikymmentä teemaryhmään osallistunutta opiskelijoiden, työelämän ja ammattiliiton, ohjauksen sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämisen edustajaa. Keskustelua herätti erityisesti se, miten koulutus voi tukea opiskelijoiden geneeristen osaamisten kehittymistä ja tunnistamista opintojen aikana. Keskustelua käytiin monipuolisesti siitä, miten eri koulutusaloilla painotetaan opiskelijoiden substanssiosaamisen kehittymistä. Jääkö tällöin opiskelijan kokonaisvaltainen ammatillinen kehittyminen ja kasvaminen sivurooliin? Yksimielisiä oltiin siitä, miten nykypäivän ja tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat monin tavoin laaja-alaisempaa opetusta ja ohjausta omien geneeristen osaamisten kehittymisessä ja näkyväksi tekemisessä.

Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti ja Ulla Nuutinen

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneiden työllisyystilanne on erittäin hyvä – viisi vuotta valmistumisesta vain vajaat kaksi prosenttia on vailla työtä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on vieläkin alhaisempi. Valmistuneista kaksi kolmannesta oli työllisiä jo valmistuessaan.

Uraseurantakyselyn mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa työvoiman ja yrittäjien kouluttajana. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tutkintoonsa tyytyväisiä työntekijöitä sekä kouluttautumismaakuntaan että muualle Suomeen.

Vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneista 84 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Valmistuneista 73 prosenttia arvioi tutkintonsa antaneen riittävät valmiudet työelämään ja 82 prosenttia uskoo työnantajien arvostavan heidän suorittamaansa tutkintoa. Alakohtaiset ja tutkintojen väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.

Ammattikorkeakoulujen toinen valtakunnallinen uraseurantakysely AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille päättyi marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 8 535 ammattikorkeakouluista vuonna 2014 valmistunutta.

Näistä ja muista tuloksista saa lisätietoa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ry ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen Vantaalla 11.3. järjestämästä Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaarista. Seminaarissa julkistetaan ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn tuloksia. Niitä tarkastellaan erityisesti jatkuvan oppimisen, koulutuksen työelämärelevanssin sekä työllistymisen ja yrittäjyyden näkökulmista.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanke vahvistaa ja kehittää kaikkien ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista korkeakoulujen henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille.

Hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaarin lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä >>

Uraseurantakyselyn tuloksia:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen >>

Töissä.fi >>

 

15.10. käynnistyvällä kyselyllä kootaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä sekä tyytyväisyydestä työuraan ja tutkintoon. Kyselyn saavat viisi vuotta sitten ammattikorkeakouluopintonsa päättäneet, eli kaikki vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneet.

Tieto korkeakoulutettujen työurien ensimmäisistä vuosista on todella tärkeää. Korkeakoulut kehittävät koulutusta valmistuneiden palautteen pohjalta. Tulevat ja nykyiset opiskelijat hyötyvät tiedosta suunnitellessaan opintojaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita, projektipäällikkö Satu Helmi Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.

Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään, että 80 % ammattikorkeakouluista valmistuneista on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Uraseurantakyselyn kohderyhmänä ovat viisi vuotta sitten ammattikorkeakoulusta valmistuneet.

Uraseurantakysely lähetetään 15.10. kaikille vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkintoihin valmistuneille tekstiviestillä ja sähköpostilla.

Valtakunnallisen vastausprosentin toivotaan nousevan lähelle 40 prosenttia (edellisessä kyselyssä 33%). Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Hanketta ovat toteuttamassa Turun AMK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu p.050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Vuoden 2018 uraseurantakyselyn tuloksia:

• Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx
• Töissä.fi: toissa.fi

 

Yhteensä 15 alumnityötä tekevää sekä 3 hanketoimijaa 12 eri ammattikorkeakoulusta tapasivat toisensa Tampereella Ammattikorkeakoulujen alumnit korkeakoulujen kehittäjinä -kutsutyöpajassa 28.8.2019.

Päivän aikana jaettiin kokemuksia, ideoita ja ajatuksia korkeakoulujen alumnityöhön liittyen. Lisäksi saatiin ajankohtaista tietoa ammattikorkeakouluista valmistuneiden valtakunnallisesta uraseurantakyselystä ja sen tuloksista.

Työpajaan osallistui sekä vanhoja konkareita että alumnityön noviiseja. Myös osallistujien tehtävänimikkeet olivat kirjavia. Moni tekee alumnityön lisäksi muitakin, esim. viestinnällisiä, tehtäviä. Keskusteluissa nousi vahvasti esille alumnityön resursointi. Korkeakoulujen alumnitoiminnan tärkeänä perustana pidettiin 3 R:ää: rehtorit, resursointi ja rekisteri. Alumnityö on myös keskeinen osa työelämäyhteistyötä ja kumppanuussuhteita. Alumniyhteistyön tärkeys pitää tuoda esille myös korkeakoulujen johdolle.

Yhteisenä kantavana kehittämiskohteena koettiin opiskelijoiden ja alumnien kohtaamiset ja alumnitoiminnan luonteva integroituminen korkeakouluyhteisön arkeen. Yhteys omaan korkeakouluun säilyy näin myös valmistumisen jälkeen.

Työpajan osallistujat pohtivat yhdessä myös alumnirekisterien keräämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä tietosuoja-asioita. Tämä on varmasti alumnityötä tekevien keskuudessa aihe, jota tullaan käsittelemään vielä tarkemmin, jotta varmistetaan tietosuoja-asioiden yhdenmukaisuus.

Kannustamme alumnitoimijoita jatkamaan keskinäistä yhteydenpitoa eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tilaisuudessa nostettiin esille alumnitoimijoiden yhteistyöfoorumit: Facebook-ryhmä Suomen AMK:ien alumnivastaavat  ja LinkedIn-ryhmä Alumni Relations and Fundraising Professionals in Finland.   

Lisäksi kannustamme kaikkia käyttämään työssänne hyödyksi uraseurantakyselyjen tuloksia. Tällä hetkellä tulokset ovat nähtävissä extraVipusessa (myöhemmin Vipusessa) ja töissä.fi-palvelussa.   

Seuraava uraseurantakysely lähtee 15.10. vuonna 2014 valmistuneille!

Kirjoittaneet: Päivi Karjalainen (OAMK), Eija Syrjämäki (TAMK), Taina Kilpinen (Laurea) ja Hanna Peussa (TuAMK)