Uncategorized

Med undersökningen som startar den 15 oktober kommer vi att samla information om de utexaminerades sysselsättning och belåtenhet med sin karriär och examen. Enkäten skickas till personer som slutförde sina yrkeshögskolestudier för fem år sedan, alltså alla som utexaminerades 2014.

Informationen om högutbildade personers karriärers första år har varit mycket viktig. Högskolorna utvecklar utbildningen på basis av respons från de utexaminerade. Framtida och nuvarande studerande drar nytta av informationen när de planerar sina studier. Undervisnings- och kulturministeriet använder också resultaten för att utvärdera högskolornas utbildningars kvalitet och utvecklingsbehov, konstaterar Satu Helmi, projektchef från Åbo yrkeshögskola.

På basis av karriärenkäten som genomfördes för personer som utexaminerades 2013 vet man att 80 procent av dem som utexaminerats från yrkeshögskolor är minst ganska nöjda med sin examen. Belåtenheten med examen har en mycket stark koppling till hur väl enkätdeltagaren kan dra nytta av den kompetens hen skaffade i yrkeshögskolan i sitt nuvarande arbete och hur arbetets kravnivå motsvarar yrkeshögskoleutbildningen.

Målgruppen för karriärenkäten är personer som utexaminerades från en yrkeshögskola för fem år sedan.

Karriärenkäten skickas ut via textmeddelande och e-post den 15 oktober till alla som utexaminerades med en YH- eller HYH-examen 2014.

Vi hoppas att det riksomfattande deltagandet stiger till nära 40 procent (33 procent i föregående enkät). Yrkeshögskolornas karriärenkät kommer att genomföras samtidigt med universitetens karriärenkät.

Projektet AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön, som leds av NTM-centralen i Norra Österbotten och finansieras av Europeiska socialfonden, stärker och utvecklar yrkeshögskolornas insamling av karriäruppföljningsdata samt deras spridande av dessa data till personalen, studerandena och utomstående intressentgrupper. Projektet genomförs av Åbo yrkeshögskola, Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus, Tavastlands yrkeshögskola, Laurea, Uleåborgs yrkeshögskola och Tammerfors yrkeshögskola.

Ytterligare information:

Satu Helmi, projektchef, Åbo yrkeshögskola satu.helmi@turkuamk.fi,

Resultat från karriärenkäten 2018
Utbildningsstyrelsen statistiktjänst Vipunen
Töissä.fi: www.töissä.fi

15.10. käynnistyvällä kyselyllä kootaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä sekä tyytyväisyydestä työuraan ja tutkintoon. Kyselyn saavat viisi vuotta sitten ammattikorkeakouluopintonsa päättäneet, eli kaikki vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneet.

Tieto korkeakoulutettujen työurien ensimmäisistä vuosista on todella tärkeää. Korkeakoulut kehittävät koulutusta valmistuneiden palautteen pohjalta. Tulevat ja nykyiset opiskelijat hyötyvät tiedosta suunnitellessaan opintojaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita, projektipäällikkö Satu Helmi Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.

Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään, että 80 % ammattikorkeakouluista valmistuneista on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Uraseurantakyselyn kohderyhmänä ovat viisi vuotta sitten ammattikorkeakoulusta valmistuneet.

Uraseurantakysely lähetetään 15.10. kaikille vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkintoihin valmistuneille tekstiviestillä ja sähköpostilla.

Valtakunnallisen vastausprosentin toivotaan nousevan lähelle 40 prosenttia (edellisessä kyselyssä 33%). Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Hanketta ovat toteuttamassa Turun AMK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Satu Helmi, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu p.050 5985563, satu.helmi@turkuamk.fi, www.uraseurannat.fi

Vuoden 2018 uraseurantakyselyn tuloksia:

• Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx
• Töissä.fi: toissa.fi

 

Lokakuun aluksi kokoonnuimme AMKista uralle ja Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä (Kope) -hankkeiden järjestämään työpajaan, jossa kokeilimme, miten palvelumuotoilusta tutut menetelmät, kuten persoonien rakentaminen ja kustomoitujen palvelujen suunnittelu, onnistuvat nopeassa spurtissa. TAMKissa järjestetyn työpajan teemat liittyivät opiskelijoiden uraohjaukseen ja työelämätiedon levittämiseen opiskelijoiden keskuudessa.

Pedagogiikan kehittämisen tuki -tiimin vetäjä Eila Pajarre Tampereen yliopistosta ja opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma Satakunnan ammattikorkeakoulusta esittelivät päivän caset sekä ne ongelmat, joita työpajassa työstettiin. Eilan case käsitteli työelämätiedon esittämistä opintojensa eri vaiheissa oleville opiskelijoille ja Eeva-Leenan tapaus opiskelijoiden ohjauksen tulevaisuutta – vuonna 2030. Vaikka tilaisuus toteutui pääosin hämäläisten korkeakoulujen kesken, toimeen tartuttiin ripeästi, ja innostuneet suunnittelijat, ohjaajat sekä opettajat ideoivat useita ratkaisuja heitettyihin haasteisiin.

Case-tiimien eräs yhteinen teema oli opiskelijoiden moninaisuus, niin iän ja urataustan kuin koulutukseen suunnattujen odotusten ja tavoitteidenkin suhteen. Pohdimme, miten voimme palvella erilaisia opiskelijoita, ja onko digitaalisuus tässä enemmän uhka vai mahdollisuus. Entä mitä tarkoittaa ohjauksen kannalta se, jos tulevaisuudessa työn ja opintojen raja tulee mahdollisesti hämärtymään, ja tutkinnot rakennetaankin erilaisista moduuleista?

Vaikka monet haasteet odottavat korkeakouluja tulevina vuosina, totesimme helpottuneina, että onneksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat palautetta työelämästä, ja opiskelijat tietoa omasta alastaan sekä relevanteista työkokemuksista vuosittaisen uraseurannan kautta.

Työpaja sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Kehittelemämme työpajamalli kuitenkin edellyttää sekä case-esittelijöiltä että työpajojen fasilitaattoreilta avointa mieltä, joustavuutta ja halua astua tilanteeseen, josta ei etukäteen tiedä, minne se johtaa. Kiitokset siis Eilalle ja Eeva-Leenalle kiperien kehittämishaasteiden heittämisestä! Kiitämme myös TAOKin Minna Vähäsaloa, joka veti ryhmälle kielen kannat mukavasti herätelleen lämmittelyharjoituksen. Erityiskiitos Marianna Leikomaalle (Kope) ja Eija Syrjämäelle (AMKista uralle) taitavasta, empaattisesta ja rohkeasta fasilitoinnista – toiminnalliset ja ratkaisukeskeiset menetelmät vaativat ohjaajalta paljon!

 

Teksti ja kuva: Liisa Marttila, TAMK

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet, ja miten tutkinto vastaa työelämän tarpeita? Minkälainen on korkeakoulutetun urapolku? Näitä kysymyksiä selvitetään valtakunnallisesti 15.10. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä. Kysely lähetetään lähes 26 800 vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneelle digitaalisesti, tekstiviestillä ja sähköpostilla.

Korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat taas saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Järjestyksessään toinen valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen uraseurantakyselyn kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.

Vuonna 2013 valmistuneille toteutetun uraseurantakyselyn perusteella tiedetään että 80 % valmistuneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan töissä.fi -sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä korkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke (2018-2021) vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Yhteensä 15 alumnityötä tekevää sekä 3 hanketoimijaa 12 eri ammattikorkeakoulusta tapasivat toisensa Tampereella Ammattikorkeakoulujen alumnit korkeakoulujen kehittäjinä -kutsutyöpajassa 28.8.2019.

Päivän aikana jaettiin kokemuksia, ideoita ja ajatuksia korkeakoulujen alumnityöhön liittyen. Lisäksi saatiin ajankohtaista tietoa ammattikorkeakouluista valmistuneiden valtakunnallisesta uraseurantakyselystä ja sen tuloksista.

Työpajaan osallistui sekä vanhoja konkareita että alumnityön noviiseja. Myös osallistujien tehtävänimikkeet olivat kirjavia. Moni tekee alumnityön lisäksi muitakin, esim. viestinnällisiä, tehtäviä. Keskusteluissa nousi vahvasti esille alumnityön resursointi. Korkeakoulujen alumnitoiminnan tärkeänä perustana pidettiin 3 R:ää: rehtorit, resursointi ja rekisteri. Alumnityö on myös keskeinen osa työelämäyhteistyötä ja kumppanuussuhteita. Alumniyhteistyön tärkeys pitää tuoda esille myös korkeakoulujen johdolle.

Yhteisenä kantavana kehittämiskohteena koettiin opiskelijoiden ja alumnien kohtaamiset ja alumnitoiminnan luonteva integroituminen korkeakouluyhteisön arkeen. Yhteys omaan korkeakouluun säilyy näin myös valmistumisen jälkeen.

Työpajan osallistujat pohtivat yhdessä myös alumnirekisterien keräämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä tietosuoja-asioita. Tämä on varmasti alumnityötä tekevien keskuudessa aihe, jota tullaan käsittelemään vielä tarkemmin, jotta varmistetaan tietosuoja-asioiden yhdenmukaisuus.

Kannustamme alumnitoimijoita jatkamaan keskinäistä yhteydenpitoa eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tilaisuudessa nostettiin esille alumnitoimijoiden yhteistyöfoorumit: Facebook-ryhmä Suomen AMK:ien alumnivastaavat  ja LinkedIn-ryhmä Alumni Relations and Fundraising Professionals in Finland.   

Lisäksi kannustamme kaikkia käyttämään työssänne hyödyksi uraseurantakyselyjen tuloksia. Tällä hetkellä tulokset ovat nähtävissä extraVipusessa (myöhemmin Vipusessa) ja töissä.fi-palvelussa.   

Seuraava uraseurantakysely lähtee 15.10. vuonna 2014 valmistuneille!

Kirjoittaneet: Päivi Karjalainen (OAMK), Eija Syrjämäki (TAMK), Taina Kilpinen (Laurea) ja Hanna Peussa (TuAMK)

Lokakuussa 2019 toteutetaan järjestyksessään toinen valtakunnallinen uraseurantakysely. Kyselyn kohderyhmänä ovat kaikki vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneet amk ja yamk -tutkinnon suorittaneet. Kyselylomake on sama kuin keväällä 2019 vuonna 2013 valmistuneille toteutetussa uraseurantakyselyssä pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta. Kysely toteutetaan lähes yhtä aikaa yliopistojen maistereille suunnatun uraseurantakyselyn kanssa.

Toteutuksen aikataulu on seuraava:
• Tiistaina 15.10.2019 kyselyn ensimmäinen tekstiviesti lähtee potentiaalisille vastaajille, mikäli tieto puhelinnumerosta on olemassa.
• Keskiviikkona 23.10.2019 tekstiviestimuistutus + sähköpostiviesti lähtee vastaajille, mikäli hän ei ole vielä vastannut.
• Perjantaina 1.11.2019 sähköpostimuistutus lähtee vastaajille
• Su 10.11.2019 Kysely päättyy

Korkeakoulut voivat seurata vastausten kertymistä koko kyselyn ajan Arvo-järjestelmässä. Tämän jälkeen korkeakoulukohtaiset tulokset on poimittavissa CSV-tiedostona jokaisen korkeakoulun käyttöön. Hanke toteuttaa tulosten valtakunnallisen raportoinnin opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen.

Uraseurantatiedon tarkoituksena on selvittää ja kuvata ammattikorkeakouluista valmistuneiden työmarkkinatilannetta ja työuria. Lisäksi osa uraseurantakyselyn kysymyksistä mittaa ammattikorkeakoulusta valmistuneiden laadullista työllistymistä.

Tämän pilottikierroksen aikana pyritään vakiinnuttamaan uraseurantakyselyn toimintamalli ja aikataulutus. Toimintamalli kehittyy ja sen nykyinen versio löytyy vuosikellosta.

Amkista uralle – uraseurantatiedot käyttöön –hankkeen tiimoilta toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk) suorittaneiden-uraseurantaan liittyvä työpaja 22.5.2019 Laurean Tikkurilan kampuksella. Uraseurannan yamk-toimintamallin kehittämiseksi työpajaan oli kutsuttu asiantuntijoita ammattikorkeakoulusektorilta, muun muassa opettajia, yamk-tutkinnosta valmistuneita, ura- tai opinto-ohjaajia, koulutussuunnittelijoita. 26 YAMK- asiantuntijaa eri puolilta Suomea osallistui antoisaan, aktiiviseen ja innovatiiviseen työskentelyyn.

Tilaisuuden aluksi Amkista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen projektipäällikkö Satu Helmi esitteli hankkeen (Hankkeen esittely). Hankkeen tavoitteena on luoda yliopistosektorin kaltainen toimintamalli alumnien työuran seuraamiseksi, tuottaa ajantasaista tietoa mm. valmistuneiden työmarkkinatilanteesta, työnimikkeistä, palkkatasosta, koulutuksen merkityksestä työtehtävien hallintaan jne. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten paljon, minne ja miksi hakeudutaan jatkokoulutukseen (jatkuva oppiminen).

Asiantuntijapuheenvuoron työpajassa piti tutkijatohtori Kristiina Ojala Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta. Hän esitteli tutkimustietoa yamk-tutkinnon suorittaneiden urista työmarkkinoilla (YAMK-TUTKINNON SUORITTANEIDEN URAT TYÖMARKKINOILLA). Keskeiset teemat hänen esityksessään olivat moninaiset uramallit, urakäsitteen muuttuminen, urakehityksen esteet, urakokemukset ja uratyytyväisyys. Ojala kiteytti tutkimuksiensa tuloksia seuraavasti:

• Koetut urakokemukset olivat yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä valmistuneet olivat uransa kehittymiseen => valmistuneet olivat sitä tyytyväisempiä, mitä korkeampi tulotaso heillä oli sekä mitä enemmän oma ura ja työtehtävät vastasivat itselle asetettuja tavoitteita ja toivottuja uran sisältöjä.
• Tutkimustulokset vahvistavat sitä, että miehet hyötyvät korkeakoulutuksesta naisia enemmän suurempina palkkatuloina sekä myös sitä, että erityisesti koulutusala määrittää ja eriyttää voimakkaasti korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkatasoa.

Hankkeen osatoteuttajat Liisa Marttila ja Ismo Kinnunen esittivät hankkeen ensimmäisen valtakunnallisen yamk-uraseurantakyselyn tuloksia (Kevään 2019 uraseurantakyselyn tuloksia – YAMK-vastaajien näkökulmia).

Hankkeen osatoteuttaja Jaana Kullaslahti toimi työpajatyöskentelyn fasilitaattorina. Työskentelyn tarkoituksena oli luoda pohjaa toimintamallille, jonka avulla yamk-tutkinnon suorittaneiden työurista ja uratarinoista levitetään tietoa potentiaalisille opiskelijoille, korkeakouluille ja tutkinto-opiskelijoille. Tehtävänä oli pohtia ja työstää mallia uraseurantakyselyn soveltuvuuteen yamk-tutkinnon suorittaneille ja kyselystä saatavan tiedon hyödyntämiselle. Padlet – ryhmätyöskentelyn aikana yamk-asiantuntijat jakoivat näkemyksiään erillisen yamk-uraseurantalomakkeen kehittämiseksi. Työskentelyn lopputuloksena saatiin ehdotus yamk-uraseurantalomakkeesta, jota on tarkoitus pilotoida syksyllä 2019.

 

Ammattikorkeakoulujen yhteinen uraseurantakysely vuonna 2013 valmistuneille on päättynyt (3.3.). Korkeakoulukohtaiset vastausprosentit (ka 33,1) vaihtelivat 45,1 ja 25,9 välillä. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kerää palautetta pilottikyselyn onnistumisesta korkeakouluilta kevään aikana.

Hanke suunnittelee ja toteuttaa tulosten valtakunnallisen raportoinnin yhteistyössä CSC:n ja OKM:n kanssa. Tulokset tullaan julkaisemaan Vipusessa. Lisäksi  tuloksista kiinnostuneille alumneille lähetetään tietoa uraseurantakyselyn tuloksista kevään aikana.

Hanke järjestää koulutuksia ja työpajoja tulosten raportointiin liittyen kevään ja syksyn 2019 aikana. Palautetta ja kehittämisehdotuksia raportointiin toivotaan koko hankkeen ajan. Lisätietoa näistä koulutuksista ja työpajoista löytyy täältä.

Mihin ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet? Miten ammattikorkeakouluopinnot vastaavat työelämän tarpeisiin? Valmistuneiden urapolkuja aletaan selvittää valtakunnallisesti 29.1. käynnistyvällä uraseurantakyselyllä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Euroopan sosiaalirahaston hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Uraseurantatiedolla tarkoitetaan ajantasaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdolli-suuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta.

Korkeakoulut hyödyntävät tietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä ja opiskelijoi-den työllistymisen edistämisessä. Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat taas saa-vat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi.

Ensimmäinen valtakuunnallinen uraseurantakysely käynnistyi 29.1.2019. Kysely lähetettiin vuonna 2013 valmistuneille sekä tekstiviestillä että sähköpostilla. Seuraava kysely toteutetaan jo syksyllä 2019, jolloin kohderyhmänä ovat vuonna 2014 valmistuneet.

Uraseurantakyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan keväällä 2019 töissä.fi-sivustolla. Palveluun on koottu tietoa siitä, millaisissa tehtävissä ammattikorkeakouluista valmistuneet työskentelevät. Palvelulla on vuosittain noin 130 000 käyttäjää. Tuloksiin voi tutustua myös Vipusesta (https://vipunen.fi/fi-fi/amk).

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa koordinoidaan valtakunnallisen kyselyn pilotointia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoitta-maa hanketta ovat toteuttamassa Turun AMK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen am-mattikorkeakoulu.

Olemme koonneet näille sivuille LATUA-hankkeen tuloksia. Löydät sivuilta myös hankkeen suosituksia sekä materiaalia uraseurantatyön tueksi.

Lisäksi sivuilla on tietoa hankkeessa kehitetystä harjoittelusovelluksesta.

Tietoa LATUA-hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä

Tietoa yliopistojen uraseurannoista

Tietoa HARRI-harjoittelusovelluksesta

LATUA-hankkeen perustiedot

Lisätietoa LATUA-hankkeesta:
Sari Haataja, hankepäällikkö
Tampereen yliopiston työelämäpalvelut
etunimi.sukunimi@uta.fi, p. 050 421 02 54